Olkkalanjoki

Olkkalanjoki
Maat	Suomi
Maakunnat	Uusimaa
Kunnat	Vihti
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Karjaanjoen vesistö (23)
Valuma-alue	Olkkalanjoen alue (23.091)
Pinta-ala	267,97 km²
Järvisyys	5,89 %
Pääuoman pituus	42 km
Pääuoman osuudet	Olkkalanjoki ←Averia ←Vihtijoki ←Niemenjoki ←Niemenjärvi ←Ylimmäinen ←Ali-Kärrin joki ←Kuonjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Averia, Olkkala
	60.44650°N, 24.36078°E
Laskupaikka	Hiidenvesi, Vihdin kirkonkylä
	60.41632°N, 24.30632°E
Esteet	Olkkalankosken pato
Sivu-uomat	Huovanoja, Sortoja
Taajamat	Vihdin kirkonkylä
Luokitteluja
Jokinumero	23.091_y01
Muokattu tila	ei voimakkaasti muutettu
VPD-luokitus	Keskisuuret savimaiden joet (Ksa)
VPD-tila	Ekologinen:   hyvä Kemiallinen:  hyvä
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	36,5 m (N2000)
Laskukorkeus	32,3 m
Korkeusero	4,2 m
Pituus	5,4 km
Leveys	yli 5 m
Kaltevuus	0,78 m/km
Keskivirtaama	2,1 m³/s (MQ)
Muuta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Olkkalanjoki on Uudellamaalla Vihdissä virtaava viisi kilometriä pitkä joki, joka alkaa Averiasta ja laskee Hiidenveteen Vihdin kirkonkylällä. Se muodostaa Vihtijoen valuma-alueen 42 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden.

Joen kulku

Joki alkaa Averian lounaisrannan Sahalahdelta, mutta kohtaa jo 350 metrin jälkeen Olkkalan Huhdanpellolla Olkkalankosken padon, jossa pitkän padon ohittaa kalatie . Kosken ympäristö on rakennushistoriallisesti arvokasta aluetta. Padon alapuolella joki alittaa vanhan Porintien ja sen jälkeen jokeen yhtyy oikealta puolelta paikallinen oja. Joen luoteispuolella on peltomaata ja kaakkoispuolella yleensä metsämaata. Kun peltoja tulee myös kaakkoispuolelle, ylittää joen ensimmäinen kuudesta yksityisestä sillasta. Seututieltä mitattuna 1,7 kilometriä alajuoksulle päin alittaa joki valtatien 2. Joen rantaan päättyy valtatien lähes 500 metriä pitkä silta, joka ylittää joen lisäksi laakson peltomaita. Joelta ja sillaltakin aukeaa näkymä Vihdin kirkonkylälle, jonka edustalle jää Kirjavan peltoaukea. Kun joki tekee kaksi hallittua mutkaa, yhtyy uomaan pohjoisesta tuleva Sortoja. Kirjavan aukealla on kaksi korkeaa metsämäkeä. Toinen on Kirjavansaari ja toinen Saarenperä. Joki kiertää Saarenperän myötäpäivää tehden siten laajemman kaarteen. Sen päätteeksi jokeen yhtyy idästä tuleva jokimainen sivuhaara Hovisuon suunnalta. Samalla Olkkalanjoki kääntyy jyrkästi kohti länttä ja alittaa taajama-alueella yhdystien 1224 ja Vihdin kylätien. Kylätien jälkeen on Hiidenveden matalaan Kirkkojärveen 550 metriä matkaa.

VPD-luokittelua

Olkkalanjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki (Ksa). Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Ollikkalanjoen tilaa. Vesistön tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli hyvä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli erinomainen, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Vesistön tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli hyvä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli erinomainen, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa 62 mikrogrammaa litrassa vettä (edellisellä kerralla 14 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 1 422 μg/l vettä (edellisellä 0 μg/l), mitkä ovat tyydyttäviä tuloksia.

Hydologiaa

Olkkalanjoelle kertyy pudotusta 4,2 metriä, jolloin sen laskennallinen kaltevuus on 0,78 metriä kilometrille.

Vihtijoen valuma-alueen virtaamia ilmoitetaan kahdessa kohdassa, Olkkalanjoella (Olkkalankosken pato) ja Vihtijärven luusuassa Sorvarinjoessa. Olkkalankoskelta on virtaamatietoja vuosilta 2006–2020, jolloin joen keskivirtaama (MQ) oli 2,1 kuutiometriä sekunnissa. Sen keskivirtaamaksi on ilmoitettu myös 2,6 kuutiometriä sekunnissa (vuodelta 1993 ) tai myös 2,34 kuutiometriä sekunnissa (vuodelta 2008 ).

Historiaa

Kirjavan kuivattamisesta ja Olkkalankosken teollisesta toiminnasta on olemassa muutakin kirjallisuutta, jota ei tässä vielä käytetä. Vanhoissa, vuosien 1709 ja 1725, Kourlan tiluskarttoissa esiintyy joenrannassa vesimyllyjä . Kourlan kolme tilallista ja Olkkalan silloinen omistaja Carl Ekestubbe rakensivat Olkkalankoskeen 1760-luvulla entisten kahden jalkamyllyn tilalle ratasmyllyn, jossa oli kaksi kiviparia . Sahan perustamisen käyttöoikeus ajoittuu kesälle 1819 ja sen lisävoimalähteeksi hankittu höyrykoneen asennettiin vuonna 1898 . Vesivoimasta sai käyttövoimansa myös rannalla sijainnut paja, mutta sahan toiminta päättyi 1920-luvulla . Kosken alaosa padottiin ja sinne sijoitettiin vesiturbiini ja tasavirtageneraattori, jotka alkoivat tuottaa sähköä valastukseen vuonna 1902. Vesimylly toimi viimeisen kerran alkuvuodesta 1970.

Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on Olkkalanjoen yläjuoksulla merkintä Olkkalan ja Kourlan kartanoista, vesimyllystä ja sahalaitoksesta (”Olkala såg”). Joenvarressa on peltomaita ja niittyjä. Lopuksi joki laskee ”Kirjavaträskiin”, jonka luoteis- ja länsirannat ovat niittyinä tai viljelyssä. Kirjava on aikaisemmin ollut Olkkalanjoen läpivirtausjärvi. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso kuvat oikealla) on Olkkalankoskeen (myös Olkkalan Myllykoski) merkitty sahalaitos ja kaksi vesimyllyä. ”Kirjavajärvi” on piirretty karttaan kokonaan ruohottuneena järvenä, jonka lasku-uomaa kutsuttiin Kirjavanjoeksi eli Sukselanjoeksi. Koko jokea Lapoosta Kirkkojärveen on aikoinaan kutsuttu yhdellä nimellä Vihtijoki, sillä sijaitsihan Vihdin kirkko laskujoen varressa .

Vuonna 1913 julkaistussa Lohjan seudun taloudellisessa kartassa on Olkkolanjoen yläjuoksun ympäristö raivattu peltomaaksi, mutta alajuoksulla se on vielä suurta Kirjavan kosteikkoa. Joki virtaa Kirjavan läpi ja laskee sen lounaisrannasta Hiidenveteen. Vihdin kirkonkylän ympäristö taas on laajasti viljeltyä. Tilanne on Kirjavan osalta sama vielä vuoden 1947 taloudellisessa kartassa. Vuosien 1958 ja 1965 peruskartoista saa joenvarren toiminnasta tarkemman kuvan. Olkkolankosken padon nostattama patoallas ylettyi ylävirrassa saharakennukselle asti. Sahalta ja Olkkolan kartanolta alkavat rautatien kiskot yhtyvän joen kaakkoisrannassa ja seuraavat kartoissa joenvartta ja sitten Kirjavan itärantaa kohti kaakkoa. Ennen Kirjavaa käy raide tiilitehtaan pihassa, joka sijaitsee joenrannassa. Joki laskee Kirjavaan, johon on kartoissa merkitty kauttaaltaan maaomistuksia. Kirjavan jälkeen jatkaa joki kirkonkylän halki nykyistä uomaansa. Luusuassa jokeen yhtyy kaakosta tuleva Huovanoja. Vuoden 1972 kartoissa on sahan ja junaradan karttamerkit poistettu. Kirjavan kuivattaminen peltomaaksi on aloitettu kaivamalla järven itäpuolelle sen ohittava kanava, jossa joen vesi virtaa suoraan Hiidenveteen. Huovanojan ja Kirkkosuolta tulevan ojan uomat on yhdistetty ja johdettu kanavaan järven alapuolella. Samalla kertaa on valtatie 2 rakennettu kulkemaan Kirjavan itäpuolelta ohi ja ylittämään joen ennen Kirjavaa. Seuraavassa vuoden 1985 kartassa on järvenpohjalle kaivettu useita kuivatusojia, joissa vesi johdettu Saarenperän pumppaamolle. Tämän jälkeen on peltomaita alettu raivaamaan ja vuoteen 1996 mennessä suuri osa vesijättömaasta on otettu viljelyyn. Viljelypalstoille on rakennettu joen ylittävät sillat.

Ainoa kalojen vaeltamisen estävä nousueste Olkkalankosken padolla ohitettiin kalatiellä vuonna 2006. Sitä parannettiin vuonna 2018 uudella keinotekoisella koskella, joka kiersi padon.

Vesistösuhteita

Olkkalanjoki sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Vihtijoen valuma-alueella (23.09), jonka Olkkalanjoen alueeseen (23.91) se kuuluu. Olkkalanjoen alueen pinta-ala on 19,13 km² ja järvisyys on 3,71 %. Se on noin 7 % koko Vihdinjoen valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 267,97 km². Olkkalanjoki laskee seuraavaksi Hiidenveteen, joka kuuluu Hiidenveden alueeseen (23.03). Hiidenveden kautta virtaa Karjaanjoen vesistöalueen pääuoman reitti, joten Olkkalanjoki on sille sivujoki.

Olkkalanjoen sivu-uomia ovat kosken alapuolelle yhtyvä Olkkalan pohjoispuolelta tuleva oja, valtatien 2 alapuolelle yhtyvä 10-kilometrinen Sortoja (valuma-alue 17,09 km²) ja Kirjavan alapuolelta virtaava Huovanoja (valuma-alue 12,33 km²).

Katso myös

• Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot

Huomautukset

Lähteet