Vihtijoki

Vihtijoki
Maat Suomi
Maakunnat Uusimaa
Kunnat Vihti
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Karjaanjoen vesistö (23)
Valuma-alue Vihtijoen alaosan alue (23.092)
Pinta-ala 269 km²
Järvisyys noin 5,9 %
Pääuoman pituus 42 km
Pääuoman osuudet Olkkalanjoki ←Averia ←Vihtijoki ←Niemenjoki ←Niemenjärvi ←Ylimmäinen ←Ali-Kärrin joki ←Kuonjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Niemenjoen ja Lapoojoen yhtymäkohta
  60.49730°N, 24.52771°E
Laskupaikka Averia, Olkkala
  60.44626°N, 24.37187°E
Läpivirtausjärvet Haimoon lampi
Esteet pohjapadot: Jussilankoski, Hakalankoski
Sivu-uomat Maasoja, Pantoja, Haukoja, Vihinoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus noin 83 m
Laskukorkeus 36,5 m
Korkeusero 46,5 m
Pituus 22,5 km
Kaltevuus 2,07 m/km
Keskivirtaama 1,7 m³/s (MQ)
Muuta

Vihtijoki on läntisellä Uudellamaalla Vihdissä virtaava 23 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa keskijuoksun osuuden 42 kilometriä pitkästä Vihtijoen valuma-alueen pääuomasta.

Joen historiallinen nimi ja nykyinen määritys

Vihdin kirkon paikka 1400-luvulla sijaitsi Hiidenveden Kirkkojärven äärellä. Vihtijoen nimi on tullut kirkon nimestä tai päinvastoin. Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa sijaitsi ”Wichtjärven” ja ”Lappojärven” välissä 10 maatalon kylä ”Wichtjärvi by”, jonka yhteenlaskettu manttaali oli 43. Voidaan pitää selviönä, että asutuksen mukaisesti Vihtijoeksi kutsuttiin Vihtijärvestä (325 ha) alkavaa Sorvarinjokea ja samoin Lapoojärvestä (112 ha) laskevaa Lapoojokea sekä niiden alapuolisia jokiosuuksia. Nykyinen Lapoojoki oli tuolloin lähes asumaton metsäjoki, jonka ympäristöä oli raivattu niittymaiksi. Alempana se virtasi Haimoon kylän läpi, jossa oli laajalti peltomaata, mutta asutuksena ainoastaan toistakymmentä torppaa ja ”Haimo såg” eli Haimoon saha (vuodesta 1782 alkaen). Alajuoksullaan ”Ahvenajärvelle” (eli Averialle (138 ha)) joki virtasi metsien, niittyjen ja pienialaisten peltomaiden läpi. Järven jälkeen joki laski ”Kirjavaträskiin” ja lopuksi ”Hiidenveteen”. Asutuksen tihentyessä oli tarvetta nimetä paikkakunnan jokiosuuksia paikallisilla nimillä. Esimerkiksi Haimoon kylässä Vihtijoki oli vuonna 1782 ”Haimo å”.

Nykyään alajuoksua kutsutaan Olkkalanjoeksi ja toisinaan vielä kuivatusta Kirjavasta alkanutta jokiosuutta Kirjavanjoeksi tai Sukselanjoeksi. Vihtijärvestä alkava osuus tunnetaan Sorvarinjokena ja Lapoojärvestä alkavaa osuutta Lapoonjokena. On vaikeaa löytää lähteitä, jossa sanottaisiin täsmällisesti mihin esimerkiski Lapoonjoki päättyy ja mistä Vihtijoki alkaa. Jos Lapoonjoki on paikallisnimitys Vihtijoelle, voidaan Vihtijoen alku määrittää Lapoojärvelle, ja jos myös Sorvarinjoki on vain paikallisnimi, alkaa se Vihtijärvestä. Yleensä joen alkukohta määritetään lähteissä kahdella tavalla: joko Lapoojärven luusuasta tai Lapoonjoen ja Niemenjärvestä (80 ha)alkavan Niemenjoen yhtymäkohdasta.

Vihtijoen pituus voidaan laskea vesistöviranomaisen julkaisemista uomaverkosten tiedoista. Siihen on tässä käytetty Paikkatietoikkunan verkkopalvelun vesistötietoja. Vihtijoen pituus olisi Vihtijärvestä Averiaan 27,4 kilometriä, Lapoojärvestä Averiaan se olisi 24,6 kilometriä (tai 25,6 km ), ja Niemenjoen ja Lapoonjoen yhtymäkohdasta Averiaan 22,5 kilometriä. Tässä artikkelissa Vihtijoki alkaa Lapoonjoen ja Niemenjoen yhtymäkohdasta.

Joen kulku

Vihtijoki alkaa Lapoonjoen ja Niemenjoen yhtyessä toisiinsa kolme kilometriä Vihtijärven koululta etelään. Lapoonjoen valuma-alueen pinta-ala on 39 ja Niemenjoen 48 neliökilometriä, joten joen virtaama on noin kaksinkertainen latvahaarojen virtaamiin nähden. Joki tekee aluksi mutka etelään, jossa se alittaa yhdystieltä 11297 (Vihtijärventie) tulevan kylätien sillan. Sillan jälkeen joki putoaa hieman Äijäkoskessa, johon yhtyy etelästä tuleva Kurikanjärven laskuoja. Kosken kalastuksen suoja-alue loppuu 300 metrin jälkeen yksityisen sillan jälkeiseen mutkaan . Joki virtaa peltojen keskellä kapeassa laaksossa, jossa joki meanderoi. Tultaessa Tupakkiarolle johtavan tien sillalle, alkaa uusi koski. Lustikullankosken virtapaikka sijaitsee sillasta alajuoksulle päin ja kalastuksen suoja-alue ulottuu sillasta 350 metrin päähän . Vihtijärventie seuraa jokea yli puoli kilometriä. Joki saapuu Haimoon kylän peltoaukealle. Siellä se hieman meanderoiden kaartaa laajasti kohti etelään. Jokeen yhtyy lännestä tuleva Haukoja ja pellon reunassa se joutuu Haukojankoskeen. Koski laskee lampeen, jossa on uimaranta (Maauimala), kaksi saarta ja pohjapato. Padon alla jatkuu Hakalankoski (Maauimalankoski) yhdystielle 11296 asti (Haimoontie). Koskijakoa on lampi mukaan luettuna noin 600 metriä. Se on kalastuksen suoja-aluetta . Haimoon koulun takana jokeen yhtyy idästä tuleva Vaihinoja, jonka valuma-alue on noin 35 neliökilometriä. Vaihinoja tuo jokeen kolmanneksen lisää vettä.

Koulun jälkeen joki virtaa aiempaa suorempana kohti länttä. Se lienee täällä oikaistu, sillä pohjoisrannassa on jäljellä juolua. Samalla joki virtaa kahden korkean mäen välistä. Tammenkallion kohdalla on joessa Kraatarinkoski, jonka kalastusalue on 300 metriä pitkä. Kosken alapäässä on joessa rinnakkaisuoma ennen kuin se alittaa yksityisen sillan. Pian sillan jälkeen on Leivoinkoski, jossa joki tekee neljä mutkaa. Sen kalastusalue on yli 300 metriä pitkä. Joki kaartaa vastapäivään kiertäen laajan mäen ja päätyy virtaamaan kohti kaakkoa. Siellä se putoaa pohjapadon jälkeen 200 metriä pitkään Haimoonkoskeen, jonka kalastusalue on 350 metriä pitkä. Paikalla on edelleen vuonna 1974 lopettaneen jauhomyllyn rakennus . Pohjapadon yläpuolella on joessa pienialainen laajentuma. Joki kääntyy kohti lounasta ja virtaa kilometrin verran metsätaipaleella ennen jokeen yhtyy etelästä Pantoja ja pohjoisesta pelto-oja, jolle on Vanhan Porintien varteen rakennettu kosteikkoallas. Seuraavalla metsätaipaleella on Saukoinkoski, joka on enää virtapaikka. Kosken jälkeen joki saapuu laajemmin kaarrellen Suitniitun ja Käyrin peltoaukealle. Siellä jokeen yhtyy etelästä tuleva Maasoja. Niittyalueella on kaksi kosteikkoallasta, jolla puhdistetaan sivu-uomien vesiä ennen Vihtijokeen päästämistä. Joki tekee täällä laajan kaarroksen kohti pohjoista. Joki alittaa yhdystien 1222 sillan ja siihen yhtyy koillisesta tuleva Kotojärven laskuoja. Viimeisen kilometri joki virtaa lähes suorana, alittaa taas Vanhan Porintien ja laskee sitten Averian kaakkoisrantaan.

Suhde valuma-alueen pääuomaan

Valuma-alueen pääuomaan määräytyvät yleensä ne jokihaarat, joissa virtaa eniten vettä. Koska Vihtijoen valuma-alueelta ei ole lähteistettyä tietoa pääuoman kulusta eikä uomaverkostosta ole kerätty virtaamatietoja, on tyydyttävä valuma-alueiden pinta-aloihin. Niiden perusteella Lapoojoen latva-alueet eivät muodosta pääuomaa, vaan sen tekevät Niemenjoki ja osa sen yläpuolisista vesistöistä. Pääuomaan kuuluu Vihtijoki alkaen Averiasta ja päättyen Lapoonjoen ja Niemenjoen yhtymäkohtaan.

Hydrologiaa

Vihtijoen valuma-alueen virtaamia ilmoitetaan kahdessa kohdassa, Olkkalanjoella (Olkkalankosken pato) ja Vihtijärven luusuassa Sorvarinjoessa. Olkkalasta on mittaustietoja vuosilta 2006–2020 ja siellä on joen keskivirtaama (MQ) 2,1 kuutiometriä sekunnissa. Sorvarinjoelta on mittaustietoja vuodesta 2002–2020 ja joen keskivirtaama (MQ) on 0,16 kuutiometriä sekunnissa. Järvien vedenpinnankorkeuksia mitataan kolmella järvellä: Averia, Vihtijärvi ja Ylimmäinen.

Luontoarvoja

Vihtijokea alettiin perata 1700-luvulla ainakin tukinuiton tarpeisiin, josta alkaen joen lajisto köyhtyi. Jäljelle jäi kuitenkin alkuperäinen taimenkanta. Jokea on elvytetty 2000-luvulla ja muun muassa jokisimpukkakantaa on pyritty palauttamaan. Joen kunnostuksen tuloksena kalat pystyvät kulkemaan vapaasti Lohjanjärven eteläosasta Vihtijärveen, joka sijaitsee Lapoon pohjoispuolella. Vihtijoen koskikorentolajisto on monipuolinen. Vihtijoea on kunnostettu 2010-luvulta alkaen ennallistamalla koskia, korvaamalla patoja pohjapadoilla, jossa on koskiosuus, tai rakentamalla padon ohittava kalatie, sekä esimerkiksi rakentamalla sivuojien suistoon kosteikkoja imemään jokeen tulevia ravinteita. Siippoon kylässä teurastamojätteistä luurouhetta, luurasvaa, minkkiöljyä ja teknistä rasvaa valmistanut Rasvatuote Oy tuli 1980-luvun puolivälissä tunnetuksi Vihtijoen veden pilaamisesta.

Vesistösuhteeta

Pääartikkeli: Vihtijoen alaosan alue

Yleistä

Vihtijoki sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Vihtijoen valuma-alueella (23.09), jonka Vihtijoen alaosan alueeseen (23.092) joki kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 184,98 km² , kun joensuu on Averian kaakkoisrannassa, ja 267,97 km² (tai 269,44 km² ), kun joensuu sijaitsee Hiidenveden Kirkkojärvessä. Vihtijoki muodostaa Karjaanjoen vesistön latvavesistön, joka laskee Hiidenveden alueeseen (23.03) .

Sivu-uomia

Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. Sarakkeessa ”Etäisyys joensuuhun” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Hiidenvedeltä . Huomaa, että Olkkalanjoen joensuulta on matkaa merelle noin 97 kilometriä ja että Vihdinjoen joensuu sijaitsee 6,5 kilometriä yläjuoksulle päin. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti.

sivu-uoman
nimi
 		 joen
kohta
 		 etäisyys
Hiidenveteen
(km)		 uoman
pituus
(km)		 virtaama
(MQ)
(m³/s)		 valuma-
alue
(km²)		 lähteet
 
 
oja KotojärvestäVihtijoki73,3,6,–,–,–
MaasojaVihtijoki1063,3,4,–,–,2
PantojaSaukoinkoski14123,3,4,–,–,2
VaihinojaHaimoo19413,3,4,–,–,2
oja AholansuoltaTupakkiaro203,3,6,–,–,–
HaukojaVihtijoki213,3,6,–,–,–
oja KurikanjärvestäVihtijoki263,3,6,–,–,–
Vihtijoki alkaa, kun latvajoet Niemenjoki ja Lapoonjoki yhtyvät toisiinsa.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä.

Vihtijoen alaosan alueen järviä

Vihtijoen alaosan alueeseen (23.092) kuulu Averia (138 ha), johon Vihtijoki laskee. Sen virtaamaan vaikuttavat eniten Lapoo (112 ha), joka on vesistöalueen ylin järvi, sekä Niemenjärvi (80 ha), joka kuuluu jo Niemenjärven valuma-alueeseen (23.096). Vihtijoen alaosan alue on vähäjärvinen vesistöalue. Sen jokivarteen laskee vain neljä pientä järveä, jotka on selostettu kattavasti Vihtijoen alaosan alueen artikkelissa.

Katso myös

Huomautukset

  1. 1 2 3 Vihtijoen valuma-alueen pääuoma ja sen pituus on määritetty artikkelissa Vihtijoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoman kulun ja pituuden määritys”. Kun tälle arvolle löytyy lähteistetty tieto, voidaan arvio korvata sillä tiedolla ja poistaa tämä huomio.

Lähteet

  1. 1 2 3 Asp, Tiina & al.: Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2015–2018, s. 10, 33–35. Helsinki: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. julkaisu 297/2019 ISBN 978-952-250-202-5 ISSN 1798-2677 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 29.9.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 Vihtijoki + suojelualueet Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.9.2026.
  3. 1 2 Vihtijoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  4. 1 2 3 Vihtijoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2026.
  5. ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20051028.jpg), 1855–1856
  6. ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20051029.jpg), 1855–1856
  7. ↑ Paikkala, Sirkka (toim.): Suomalainen paikannimikirja, s. 64, 504. (PDF-näköisjulkaisu) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2007. ISBN 978-952-5446-96-8 ISSN 2323-3370 Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. 1 2 Pimenoff, Susanna & Vuorinen, Esko: Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihtijoen valuma-alueella, s. 13–14. (raportteja 8/2008) Helsinki: Uudenmaan ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3164-6 ISSN 1796-1742 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 29.9.2026.
  9. ↑ LUMO-ohjema 2024–2030 (PDF) (julkaistu: 12/2023, s. 16–17) vihti.fi. 10.6.2024. Nummela: Vihdin kunta. Viitattu 1.10.2026.
  10. 1 2 3 4 5 6 Vihtijoen pääuoman koski- ja virta-alueiden määrittäminen (PDF) (s.74–82) sipoo.fi. 2024. Sipoo: Sipoon kunta. Viitattu 2.10.2026.
  11. ↑ ”Nieppi”: Viikonkuva 28/2019 (valokuva) nieppi.com. 2019. Viitattu 2.10.2026.
  12. ↑ Vesistöjen virtaama (Uusimaa, Olkkalanjoki, Vihtijärvi) (virtaamatietoja vuosilta 2002–2020) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.
  13. ↑ Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue (jokien virtaamatietoja ja järvien vedenpinnan korkeustietoja) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.
  14. ↑ Vihtijoki on suomalaisen jokivesistön mallikohde Vihtijärvi.fi. Vihtijärven kyläyhdistys. Viitattu 12.1.2022.
  15. ↑ Penttinen, Markus: Vihtijoella tehdyillä kunnostuksilla on parannettu kalojen vaellusmahdollisuuksia sttinfo.fi. 9.4.2024. Helsinki: Uudenmaan ELY-keskus. Viitattu 2.10.2026.
  16. ↑ Rasvatuote Oy:tä syytetään vesilain rikkomisesta Vihdissä. Jätepäästöjä väitetään syyksi kalakuolemiin. Helsingin Sanomat, 13.3.1985, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
  17. ↑ Vihtiläinen rasvankeittämö vesioikeuteen. Helsingin Sanomat, 8.6.1984, s. 8. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 7.1.2025.
  18. ↑ Karjaanjoen vesistöalue (23) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.
  19. 1 2 Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  20. ↑ Hiidenveden alue (23.03) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.
  21. ↑ Vihtijoen vesistöalue (23.09) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.
  22. ↑ Vihtijoen alaosan alue (23.092) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.10.2026.

Aiheesta muualla