
Axel Eugen Ringström (11. helmikuuta 1858 Loviisa – 27. elokuuta 1945 Loviisa) oli suomalainen selvänäkijä, tietäjä, parantaja ja Loviisan kaupungin raatimies. Hän auttoi muun muassa Risto Rytiä väitetyillä yliluonnollisilla kyvyillään 1930-luvuilla ja väitti itse toimineensa Rytin neuvonantajana myös tämän presidenttikauden aikana.
Käytyään koulunsa Loviisassa Ringström opiskeli laivanrakennusta, arkkitehtuuria ja mekaniikkaa Suomessa ja Ruotsissa. Hän johti sen jälkeen Nobelin öljy-yhtiön laivanrakennustoimintaa Bakussa Venäjällä. Ringström palasi Suomeen ennen 1900-luvun vaihdetta ja asui sen jälkeen Loviisassa, jossa hän toimi raatimiehenä yli 30 vuoden ajan. Hän oli Loviisan kunnalliselämässä useiden komiteoiden ja lautakuntien jäsenenä ja toimi myös Kaupunkien yleisen keskinäisen palovakuutusyhtiön asiamiehenä Loviisan seudulla.
Ringström toimi Loviisassa myös Uudenmaan läänin kuvernöörin määrämänä matkustajahöyrylaivojen ja paineastioiden tarkastajana sekä Loviisan vesiparannuslaitoksen intendenttinä.
Ringström toimi kansanvalistusseura Bildande nöjenissä. Hänen piirustustensa mukaan seuralle rakennettiin Gislomiin ”teatteritalo”, joka vihittiin käyttöön tammikuussa 1898. Ringström suunnitteli myös Vahterpään saaren kansakoulun rakennuksen Ruotsinpyhtään saaristossa.
Ringström vihittiin vuonna 1899 Helsingissä avioliittoon konsuli Relanderin ”erotetun vaimon” Beda Matilda Natalia Bergmanin kanssa.
Ringström näki ilmestyksiä ja kuuli päivittäin äänien lausumia viestejä sekä valveilla että unessa. Hän omaksui teosofisen maailmankuvan, johon kuului myös Kristuksen rukoilu. Hän oli Suomen johtavana teosofina tunnetun Pekka Ervastin ystävä. Vuorineuvos ja mies-vapaamuurari M. J. Viljanen sekä spiritismiä harrastanut Suomen Ulkomaankauppaliiton puheenjohtaja Jaakko Kahma olivat Ringströmin innokkaita ihailijoita.
Ringström oli yksi Risto Rytin puolison Gerda Rytin opastajista mutta oli paljon kiinnostuneempi tämän miehestä. Risto Ryti tutustui Ringströmiin vuonna 1930 Jaakko Kahman välityksellä, ja Ringström väitetysti paransi hänen mahahaavansa vuonna 1933. Ryti tapasi Ringströmin henkilökohtaisesti vain kerran tai pari 1930-luvulla, mutta Kahma piti yllä yhteyttä heidän välillään. Tammikuussa 1936 Kahma pyysi Ringströmiä vaikuttamaan kyvyillään siihen, että Rytin ja marsalkka Mannerheimin neuvottelut Tukholmassa menestyisivät. Tämän jälkeen Kahma, Ryti ja vuorineuvoksetar Ruth Serlachius palkitsivat Ringströmin 2 000 markalla, ja Ryti ilmeisesti järjesti Ringströmille valtion eläkkeen. Seuraavaksi Ringström ennusti Rytin tulevan valituksi vuoden 1937 presidentinvaalissa ja rukoili tämän voiton puolesta lähes joka päivä yli puolen vuoden ajan. Vaikka Rytiä ei valittu, Ryti ja Kahma maksoivat tällä kertaa Ringströmille 1 500 markkaa palkaksi tämän vaivoista.
Ringström antoi juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista Suomen Kuvalehdelle ennustuksiaan sisältäneen haastattelun, joka julkaistiin 2. syyskuuta 1939 otsikolla ”Ei tule sotaa”, vaikka sota oli syttynyt jo edellisenä päivänä. Lehti oli ehtinyt mennä painoon ennen tiedon saapumista.
Ringströmin suhde Rytiin sai kansainvälistäkin huomiota hänen annettuaan keväällä 1944 ruotsalaiselle Aftontidningenille avomielisen haastattelun. Lehden toimittaja Gunnar Almstedt kutsui Ringströmiä ”Suomen Rasputiniksi”, jonka luona presidentti kävi kysymässä neuvoa kaikkein tärkeimmissä ratkaisuissa. Ringström kertoi saavansa Rytiä varten neuvot erikoiselta arkkienkeliltä, joka ilmestyi hänelle Loviisan Kvarnbackenin takana. Hän väitti myös saaneensa Rytiltä 12 pulloa hienoa viiniä palkkioksi antamistaan hyvistä neuvoista. Rytin elämäkerran kirjoittaneen Martti Turtolan mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä Ryti ei tavannut Ringströmiä kertaakaan sotavuosina 1939–1944 ja lähetti tälle ainoastaan kaksi pulloa viiniä 85-vuotislahjaksi. Lisäksi Ringström oli nähnyt ilmestyksen Kvarnbackenin luona vain kerran. Ringström uskoi kuitenkin sotavuosina olevansa lähes päivittäin yliluonnollisessa ”kohtalonyhteydessä” Rytiin, ja Turtola on arvellut hänen todellisuudentajunsa hämärtyneen.
Ringström piti Adolf Hitleriä maailman pelastajana ja oli loppuun saakka vakuuttunut tämän voitosta. Hän uskoi olevansa myös Hitleriin päivittäisessä yhteydessä. Saksan tappio oli Ringströmille kova isku, mutta hän päätteli ”väärien henkien” johtaneen hänet harhaan. Hän kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin.
Toinen tunnettu selvänäkijä Aino Kassinen vietti talvisodan aikana paljon aikaa Ringströmin luona.