Belgianpaimenkoira

Belgianpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Belgia
Määrä Suomessa rekisteröity 19 464
Muita nimityksiä belggari, belgi, Belgian Shepherd Dog, chien de berger belge, Belgische herder, Belgischer Schäferhund, perro de pastor belga, belgia lambakoer
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 1 Lammaskoirat
#15
Ulkonäkö
Paino uros 25–30 kg, narttu 20–25 kg
Säkäkorkeus uros 60-66 cm (ihanne 62 cm)
narttu 56-62 cm (ihanne 58 cm)
Väritys fawn (laekenois), punainen (laekenois), punahiilikko mustalla maskilla (malinois, tervueren), hopeahiilikko mustalla maskilla (tervueren) tai musta (groenendael)

Belgianpaimenkoira (ransk. chien de berger belge, holl. Belgische herder) on belgialainen paimenkoirarotu, joka jakautuu neljään muunnokseen lähinnä karvapeitteen ja värin perusteella: groenendael (pitkäkarvainen musta), laekenois (karkeakarvainen), malinois (lyhytkarvainen) ja tervueren (pitkäkarvainen punaruskea, joskus myös hiekanharmaa).

Ulkonäkö

Kaikki belgianpaimenkoirien muunnoset ovat keskikokoisia tai isohkoja pystykorvaisia koiria. Turkin pituus, välitys ja laatu vaihtelee eri muunnoksien välillä.

Luonne ja käyttäytyminen

Belgianpaimenkoira on ensi sijassa palveluskoirarotu. Belgianpaimenkoira tarvitsee vilkkaana ja suurehkona koirana hyvän peruskoulutuksen, vaikka sen kanssa ei haluttaisi harrastaa tavoitteellisesti.

Belgianpaimenkoirien kanssa harrastetaan monipuolisesti erilaisia lajeja, esimerkiksi agilitya, rally-tokoa, tokoa ja koiranäyttelyitä. Rodun edustajia näkee paljon myös suojelukoirakokeissa ja kansallisissa palveluskoirakokeissa.

Belgianpaimenkoirilla ja erityisesti malinoisilla, on pitkä historia viranomaisten työkoirarotuna. Malinoisia käytetään muun muassa poliisikoirana, sotakoirana, tullikoirana ja rajakoirana.

Rodun historiaa

1600-luvulla Belgiassa eli leveunaari-paimenkoira, jota pidetään sekä belgianpaimenkoirien että schipperken kantarotuna. Se oli melko pieni ja yleensä musta.

1880-luvun lopulla, kun rotua alettiin kehittämään ja tutkimaan, tunnettiin useita eri muunnoksia joita kaikkia käytettiin vielä tuolloin yksinomaan paimentamiseen. Rotu jaettiin ensin kolmeen muunnokseen: lyhyt-, pitkä- ja karkeakarvainen. Koska värillä ei ollut väliä, nykyinen groenendael ja tervueren luettiin samaksi muunnokseksi. 1900-luvun alkupuolella vakiintui kuitenkin nykyiset neljä muunnosta, joista kaikki ovat alun perin kotoisin Brysselin lähialueilta Flanderin maakunnasta.

Belgianpaimenkoirat Suomessa

Suomeen oletettavasti ensimmäinen belgianpaimenkoira tuli 1920-luvulla. Tämä narttu oli Belgiassa syntynyt groenendael. Myöhemmin Suomeen tuli lisää groenendaeleja, ja groenendael olikin ensimmäinen muunnos, jota alettiin Suomessa kasvattamaan. Nykyisin malinois on yleistynyt Suomessa eniten, ja se onkin tällä hetkellä rekisteröidyin muunnos. Vuonna 2025 toiseksi rekisteröidyin oli groenendael ja kolmanneksi rekisteröidyin tervueren. Laekenois on paljon muita harvinaisempi eikä se yltänyt edes sadan suosituimman rodun listalle. Aikojen saatossa Suomessa on rekisteröity yhteensä vajaa 20 000 belgianpaimenkoiraa.

Jalostus

Seuraavat risteytykset eri muunnosten välillä ovat sallittuja ilman poikkeuslupaa Suomen Kennelliitton mukaan: groenendael x tervueren, tervueren x malinois ja laekenois x malinois. Muunnosten risteyttämisestä syntyneet pennut rekisteröidään kukin oman karvanlaatunsa mukaiseen muunnokseen.

Terveys

Belgianpaimenkoira on yksi epilepsian riskiroduista. Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Osa koirista on tajuttomia kohtausten aikana mutta osa on tajuissaan. Belgianpaimenkoirilla esiintyy myös keskimääräistä koirarotua enemmän mahasuolikanavan syöpää. Rodun PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja silmälausunto.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Koiranet-Jalostustietojärjestelmä Belgianpaimenkoira Suomen Kennelliitto. Viitattu 8.10.2026.
  2. 1 2 Rotumääritelmä Belgianpaimenkoira Suomen Kennelliitto. Viitattu 8.10.2026.
  3. 1 2 Belgianpaimenkoira Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry. Viitattu 14.4.2026.
  4. 1 2 3 Käyttö/harrastukset Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry. Viitattu 14.4.2026.
  5. ↑ Schipperken rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 8.10.2026.
  6. ↑ Rodun historia Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry. Viitattu 14.4.2026.
  7. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.5.2026.
  8. 1 2 Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  9. 1 2 PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.4.2026.
  10. ↑ Wolfgang Löscher: Dogs as a Natural Animal Model of Epilepsy. Frontiers in Veterinary Science, 22.6.2022, 9. vsk. doi:10.3389/fvets.2022.928009 ISSN 2297-1769 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  11. ↑ Muut koiran sairaudet, koiran epilepsia Suomen Kennelliitto. Viitattu 8.10.2026.
  12. ↑ Tonje Seim-Wikse, Einar Jörundsson, Ane Nødtvedt, Tom Grotmol, Charlotte R. Bjornvad, Annemarie T. Kristensen, Ellen Skancke: Breed predisposition to canine gastric carcinoma--a study based on the Norwegian canine cancer register. Acta Veterinaria Scandinavica, 21.3.2013, 55. vsk, nro 1, s. 25. PubMed:23514604 doi:10.1186/1751-0147-55-25 ISSN 1751-0147 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla