Butaperatsiini
| Butaperatsiini | |
 | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-[10-[3-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)propyyli]fenotiatsin-2-yyli]butan-1-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N05 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C23H31N3OS |
| Moolimassa | 409,59 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Butaperatsiini on neurolepti eli antipsykoottinen lääke. Tätä kemiallisesti piperatsiinifentiatsiineihin kuuluvaa lääkeainetta on valmistanut Bayer, lääkeainemarkkinoiden tuotekauppanimellä Randolectil. Butaperatsiini ei ole enää aktiivisti käytössä, sillä se aiheutti fentiatsiineille tyypillisiä, ja joitain vakaviakin haittavaikutuksia kuten Parkinsonin taudin tyylisiä, niin kutsuttuja EPS-oireita. Lääke kehitettiin aikakautena, jolloin erilaisia tämän tyyppisiä lääkeainevalmisteita syntetisoitiin ja patentoitiin suhteellisen runsaasti. Nykyisellään (1990-luvulta lähtien) ovat atyyppiset, eli epätyypilliset neuroleptit tulleet laajalti käyttöön ja korvaten mm. Randolectilin.
Butaperatsiini oli Pharmaca Fennican (1976) mukaan, aktiivisti käytössä Suomessa 1970-luvulla. Sitä käytettiin muun muassa oksentelun ja pahoinvoinnin estämiseen, mikä tapahtui pienemmin annoksin. Psykoottisuuden hoidossa käytettiin suurempaa annostelua, kuten tämän tyyppisillä lääkeaineilla oli tavallisesti tapana. Silloin eli psykoosia hoidettaessa, saattoi vuosikausimittainen annosvahvuus olla: luokkaa 20–30 mg/vrk.
Lääkkeen annostelu
Lääkeaineen annostelumuodot olivat: 2,5 mg ja 10 mg vaikuttavaa ainetta/tabletti.
Vasta-aiheet
Randolectilia ei saanut antaa myrkytyspotilaalle, joka oli ottanut tai saanut liikaa lääkkeitä taikka alkoholia. Butaperatsiini omasi potentoivaa eli vahvistavaa vaikutusta, yhdessä sedatiivien kuten barbituraattien, analgeettien, kuten kodeiinin taikka muitten morfiinin johdosten ja alkoholin kanssa.
Katso myös
Lähteet
- Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 ISBN 951-0-06936-1
- Pharmaca Fennica 1976. Helsinki: Suomen Lääkeainetuojat ry., Lääketeollisuusyhdistys ry 1976
Viitteet
| Butyrofenonijohdokset | |
|---|---|
| Fentiatsiinijohdokset | |
| Muut tyypilliset antipsykootit | |
| Toisen sukupolven antipsykootit | |
| Kolmannen sukupolven antipsykootit | |
| Muut antipsykootit | ‡ markkinoilta poistettu lääke, † kokeellinen lääke,* ei tällä hetkellä myynnissä Suomessa |