| Detroit Lions | |
|---|---|
| Perustettu | 1930 |
| Entiset nimet |
|
| Kotikenttä |
|
| – kaupunki | Detroit, Michigan |
| Tunnuslaulu | Gridiron Heroes |
| Maskotti | Roary |
| Värit | Sininen, hopea ja musta |
| Omistaja | Martha Firestone Ford (William Clay Ford, Sr.:n leski) |
| Toimitusjohtaja | Brad Holmes |
| Päävalmentaja | Dan Campbell |
| Saavutukset | |
| Liigamestaruudet | 4 *NFL Championships (4) 1935, 1952, 1953, 1957 |
| Konferenssin mestaruudet | 4 *NFL National: 1952
|
| Divisioonan mestaruudet | 6 *NFL West: 1935
|
| Liigahistoria | |
| NFL aloitusvuosi | 1930 |
| Divisioonahistoria |
|
Detroit Lions on yhdysvaltalainen NFL:ssä pelaava amerikkalaisen jalkapallon seura. Se pelaa National Football Conferencen pohjoisessa divisioonassa, NFC Northissa. Seuran kotipaikka on Detroitissa Michiganin osavaltiossa.
Aiemmin Portsmouth Spartans -nimellä tunnettu joukkue aloitti liigassa vuonna 1930 ja pelasi kotiottelunsa Portsmouthissa Ohion osavaltiossa. Suuren laman vuoksi joukkue muutti Detroitiin vuonna 1934.
Lions on voittanut liigamestaruuden neljä kertaa (1935, 1952, 1953, 1957), muttei ole voittanut vielä Super Bowlia. Viime vuosikymmeninä joukkue ei ole juuri menestynyt. Pohjanoteerauksena joukkue hävisi kaudella 2008 kaikki ottelunsa. Joukkueen tunnettuja pelaajia ovat olleet muun muassa Bobby Lane, Dick Lane, Lem Barney, Barry Sanders sekä Calvin Johnson.
1920-luvulla Detroitissa tehtiin kolme epäonnistunutta yritystä perustaa ammattilaisjalkapallojoukkue, mutta laji sai pysyvän jalansijan kaupungissa vuonna 1934. Tuolloin Detroitin radiojohtaja George A. Richards osti Portsmouth Spartansin (Ohio) 8 000 dollarilla (tuohon aikaan valtava summa) ja siirsi franchising-oikeuden Motor Cityyn. Joukkue nimettiin uudelleen Detroit Lionsiksi.
Spartans oli liittynyt NFL:ään vuonna 1930 ja pelasi vuonna 1932 historiansa kannalta ratkaisevan ottelun: sisätiloissa Chicago Stadiumilla pelatun mestaruusottelun Chicago Bearsia vastaan. Tästä ottelusta seurasi kolme merkittävää sääntömuutosta, liigan jako kahteen divisioonaan sekä vuotuinen NFL-mestaruusottelu.
Toisin kuin aiemmat Detroitin ammattilaisjoukkueet, uudella Lionsilla oli heti huippupelaajia. Joukkueen johtotähtenä toimi Dutch Clark, todellinen kolminkertainen uhka (triple-threat) ja NFL:n viimeinen dropkick-pelaaja, joka valittiin myöhemmin Pro Football Hall of Famen ensimmäiseen ryhmään. University of Detroit Stadiumilla noin 12 000 katsojan edessä pelannut joukkue voitti NFL-mestaruuden jo toisella kaudellaan vuonna 1935 New York Giantsia vastaan. Nämä varhaiset menestykset vakiinnuttivat ammattilaisjalkapallon pysyvästi Detroitin urheilukulttuuriin yli 60 vuodeksi.
Lions teki pysyvän jäljen NFL-historiaan aloittamalla kiitospäivän ottelun perinteen ensimmäisellä Detroit-kaudellaan vuonna 1934. Lukuun ottamatta kuuden vuoden taukoa vuosina 1939–1944, perinne on jatkunut katkeamattomana tähän päivään asti. Muut NFL-joukkueet ovat kokeilleet kiitospäivän pelejä ennen ja jälkeen vuoden 1934, mutta Dallas Cowboysia lukuun ottamatta ilman merkittävää menestystä.
1950-luku oli Lionsin historian loistokkain vuosikymmen: neljä divisioonamestaruutta ja kolme NFL-mestaruutta vuosina 1952, 1953 ja 1957. Näiden loistavien joukkueiden vuosittaiset kamppailut arkkivihollista Cleveland Brownsia vastaan kiehtoivat koko ammattilaisjalkapallomaailmaa. Tähtiin kuuluivat tulevat Hall of Famen jäsenet: pelinrakentaja Bobby Layne, juoksupelaaja Doak Walker, tackle-hyökkääjä Lou Creekmur sekä safety Jack Christiansen.
Viimeisen mestaruuden jälkeen vuonna 1957 Lions on etsinyt turhaan ykköspaikkaa. Vaikka joukkueeseen kuului useita Hall of Famen pelaajia – kuten Joe Schmidt, Yale Lary, Lem Barney ja Dick ”Night Train” Lane – seuraava 26 kautta tuottivat parhaimmillaan vain wild card -paikkoja vuosina 1970 ja 1982. Kuiva kausi katkesi vuonna 1983, kun Lions voitti NFC Central -divisioonan.
Päävalmentaja Wayne Fontesin ja Hall of Fame -juoksupelaaja Barry Sandersin (seuran kaikkien aikojen paras juoksija) johdolla Lions voitti divisioonamestaruudet myös vuosina 1991 ja 1993. Vuoden 1991 pudotuspelit veivät joukkueen ensimmäistä kertaa historiassaan NFC:n mestaruusotteluun – ensimmäinen playoff-voitto sitten vuoden 1957. Vuosien 1991–2001 aikana joukkue saavutti neljä konferenssimestaruutta. Aikakautta kutsutaan nimellä "The Greatest Show on Turf".
Vuonna 2007 Lions varasi ensimmäisellä kierroksella Georgia Techin laitahyökkääjä Calvin Johnsonin (”Megatron”). Kaksi vuotta myöhemmin seura varasi ensimmäisenä kokonaisvalintana pelinrakentaja Matthew Staffordin. Kaksikko johti Lionsin 2000-luvun ensimmäisiin kolmeen pudotuspelipaikkaan ja keräsi yhteensä seitsemän Pro Bowl -valintaa.
Vuonna 2021 seura siirtyi uuteen aikakauteen palkkaamalla päävalmentaja Dan Campbellin ja hankkimalla pelinrakentaja Jared Goffin. Näiden muutosten myötä Lions voitti NFC North -divisioonan mestaruuden vuosina 2023 ja 2024.

Ensimmäiset vuodet pelattiin University of Detroit Stadiumilla. Vuonna 1938 seura muutti Briggs Fieldiin (myöhemmin Tiger Stadium), Tigersin baseball-stadionille, jossa pelattiin 37 vuotta. Vuonna 1975 Lions muutti Pontiac Silverdomeen, jossa se pelasi 37 vuotta. Vuonna 2002 seura palasi Detroitin keskustaan uuteen katettuun stadioniin, Ford Fieldiin.
Detroit Lions on poistanut käytöstä seuraavien pelaajien pelinumerot:
Detroit Lionsin joukkueesta on valittu 22 pelaajaa Pro Football Hall of Fameen: