New York Jets

Franchisen perustaminen ja varhaiset vuodet

New Yorkin franchising American Football Leaguessa on kahden eri organisaation tarina: Titans ja Jets. Näiden kahden jatkuvuuden linkkinä toimii pelaajahenkilöstö, joka siirtyi mukana omistajanvaihdoksessa Harry Wismeriltä David ”Sonny” Werblinin johtamalle viisihenkiselle ryhmälle helmikuussa 1963.

Wismer sai AFL:n perustajajäsenyyden vuonna 1959. Hänen kolmivuotinen valtansa oli täynnä kiistoja. Kenttätapahtumat jäivät usein varjoon, vaikka Titans voitti pelejäkin, sillä Wismer riiteli jatkuvasti – kuin pelaisi venäläistä rulettia kaikilla patruunoilla ladattuna. Kentällä Titans menestyi kohtuullisesti, mutta lipunmyynti oli katastrofi. Werblinin ryhmä osti konkurssipesän 1 000 000 dollarilla, vaihtoi nimen Jetsiksi ja palkkasi päävalmentajaksi Weeb Ewbankin. Vuonna 1964 Jets muutti vanhasta Polo Groundsista uuteen Shea Stadiumiin, jossa se avasi kauden 45 665 katsojan AFL-ennätysyleisöllä Denver Broncosia vastaan.

Ewbank, joka oli voittanut mestaruuksia Baltimore Coltsin kanssa 1950-luvulla, käynnisti pitkäjänteisen rakennusprojektin. Suuri käänne tuli 2. tammikuuta 1965, kun Werblin solmi Alabaman pelinrakentajan Joe Namathin kanssa huhutun 400 000 dollarin sopimuksen. Namathin hankinta oli keskeinen tekijä AFL–NFL-sodan päättymisessä 1960-luvun lopulla.

Super Bowl III ja huipentuma

Vuoden 1968 kausi oli New Yorkin AFL-unelmien huipentuma. Ewbankin valmennuksessa ja Namathin, Don Maynardin sekä monien muiden avainpelaajien johdolla Jets voitti AFL Eastin 11–3-tuloksella. Se kukisti Oakland Raidersin 27–23 AFL-mestaruusottelussa ja järkytti koko urheilumaailmaa voittamalla ennakkosuosikki Baltimore Coltsin 16–7 Super Bowl III:ssa. Tämä ottelu on yksi kahdesta ammattilaisjalkapallon historian ratkaisevimmista peleistä fanien innostuksen kasvattamisessa.

Vuonna 1969 Jets voitti jälleen AFL Eastin, mutta hävisi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Kansas Citylle. Sen jälkeen seura ei tosissaan haastanut divisioonamestaruutta seuraaviin 12 kauteen.

1980–1990-luvut

Seuraava vuosikymmen toi Jetsille viisi pudotuspelipaikkaa: 1981, 1982, 1985, 1986 ja 1991. Huippukohdat olivat vuodet 1982 ja 1986, jolloin joukkue eteni ensimmäisen pudotuspelikierroksen yli. Lakon lyhentämällä kaudella 1982 Jets eteni AFC-mestaruusotteluun, mutta hävisi Miamille 14–0.

Katsojatulot ovat pysyneet erinomaisina: vuodesta 1964 lähtien keskimääräinen kotiotteluiden katsojamäärä ei ole laskenut alle 54 051. Jets on pelannut loppuunmyydyille katsomoille yli 25 vuotta.

Viimeaikainen historia

Jets muutti MetLife Stadiumille East Rutherfordiin, New Jerseyyn vuonna 2010. Viimeisin pudotuspeliesiintyminen oli kaudella 2010. Seura on siitä lähtien rakentanut uutta nousuaan.

Joukkueella on ollut myös ikimuistoisia hetkiä, kuten Mark Sanchezin viisi touchdown-syöttöä Buffalo Billsia vastaan 13. marraskuuta 2010, mikä oli tuolloin joukkueen ennätys yhden ottelun touchdown-syötöissä. Viime vuodet eivät ole sujuneet Jetsille kovin hyvin. Joukkue ei ole päässyt wild card -viikonlopusta eteenpäin vuodesta 2010.