| FreeBSD | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
FreeBSD:n aloitusruutu. |
|||||||
| Kehittäjä | FreeBSD-projekti | ||||||
| Tuoteperhe | BSD | ||||||
| Toiminnallinen tila | toiminnassa | ||||||
| Julkaistu | 1. marraskuuta 1993 | ||||||
| Viimeisin vakaa versio | 13.5 () ja 15.1 () | ||||||
| Ytimen tyyppi | monoliittinen ydin | ||||||
| Käyttöliittymä | graafinen, komentoliittymä |
||||||
| Lähdekoodimalli | avoin lähdekoodi | ||||||
| Lisenssi | BSD | ||||||
|
|||||||
| Aiheesta muualla | |||||||
| FreeBSD | |||||||
| Versiohallinta | |||||||
FreeBSD on vapaa Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä. FreeBSD-projekti on erityisesti keskittynyt luomaan tehokasta käyttöjärjestelmää PowerPC-, PC98-, Sparc64-, Intel- ja AMD-yhteensopiville tietokoneille.
FreeBSD on suosituin BSD-käyttöjärjestelmistä. Tunnettuja FreeBSD-johdannaisia ovat muun muassa DragonFly BSD, GhostBSD, MidnightBSD ja PC-BSD.
FreeBSD on suhteellisen suosittu palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmänä, erityisesti tiedostopalvelimena. Linux-jakeluista poiketen FreeBSD on kokonainen käyttöjärjestelmä, jota ei koota vapaavalintaisista osista (käynnistyslataaja ja käyttäjätila ovat käyttöjärjestelmän kiinteitä osia). FreeBSD:llä on mahdollista käyttää useimpia Linux-käyttöjärjestelmälle luotuja työpöytäympäristöjä ja sovellusohjelmia.
Työpöytäkäytössä FreeBSD:n suosioksi on arveltu noin 0,15–0,2 prosenttia maailmanlaajuisesti. Linux-binääritiedostoa Google Chrome -verkkoselaimesta käyttämällä FreeBSD tulee tunnistetuksi Linuxina, joten osa FreeBSD:n suosiosta tulee merkityksi Linux-sarakkeeseen erilaisilla käyttöä verkkoselaamisesta mittaavilla sivustoilla.
Työpöytäkäytössä FreeBSD on mahdollista käynnistää USB-porttiin kiinnitetyltä muistitikulta. Harrastajat boottaavat FreeBSD:n myös Raspberry Pi -tietokoneeseen tai vastaavaan asetetulta Secure Digital (SD) -muistikortilta.
FreeBSD on lähtöisin 386BSD:stä, josta se haarautui erilleen. Nimi FreeBSD on valittu 19. kesäkuuta 1993. Ensimmäinen julkaistu versio 1.0 julkaistiin 1. marraskuuta 1993. Marraskuussa 1994 julkaistu versio 2.0 oli ensimmäinen, joka perustui BSD:n 4.4-Lite -versioon: tässä versiossa ei ollut mukana koodia, josta AT&T aiemmin nosti lakikiistan.
Vuonna 2020 FreeBSD-projekti siirsi kehitykseen käytettävän versionhallinnan Subversionista Gitiin.
FreeBSD tukee myös ladattavia ytimen moduuleja.
FreeBSD 14.0 julkaistiin 20. marraskuuta 2023.
Tuetut arkkitehtuurit ovat:
Pääversioiden tukiaika on viisi vuotta. FreeBSD 15.0 aikoo poistaa tuen 32-bittisille järjestelmille, paitsi ARMv7, jonka tuki aiotaan poistaa versiossa 16.0.
Apple Macintosh-tietokoneiden sekä iOS-pohjaisten laitteiden käyttämä Darwin-käyttöjärjestelmä ja sen XNU-ydin hyödyntävät osia FreeBSD:sta, kuten myös Sonyn PlayStation 4 -pelikonsoli.