| HMS A.1 | |
|---|---|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers, Sons & Maxim, Barrow-in-Furness |
| Laskettu vesille | 19. helmikuuta 1902 |
| Palveluskäyttöön | 9. heinäkuuta 1902 |
| Poistui palveluskäytöstä | tuhoutunut 1911 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 190 t (pinnalla) 210 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 31,47 m |
| Leveys | 3,6 m |
| Koneteho | 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 450 hv sähkömoottori 87 hv |
| Nopeus | 11,5 solmua (pinnalla) 7 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 2 upseeria ja 9 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Aseistus | 2 × 18" (460 mm) torpedoputki, joihin 4 torpedoa |
HMS A.1 oli Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan sukellusvene. Alus oli 12 metriä pidennetty versio aiemmista Holland-luokan sukellusveneistä ja se valmistui vuonna 1902. Merkittävin parannus edeltäneisiin aluksiin oli uusi komentotorni.
Alus tilattiin Vickers, Sons & Maximilta Barrow-in-Furnessista. Alus laskettiin vesille 19. helmikuuta 1902 ja otettiin palvelukseen 9. heinäkuuta.
SS Berwick Castle törmäsi 18. maaliskuuta 1904 pinnan alla olleeseen sukellusveneeseen, joka upposi vieden mukanaan koko miehistön. Hylky nostettiin 18. huhtikuuta, minkä jälkeen alus palautettiin palvelukseen.
Aluksella tapahtui polttoaineen aiheuttama räjähdys elokuussa 1911, minkä jälkeen se muutettiin koealukseksi Amiraliteetin sukellusveneidentorjuntalautakunnalle. Alus tuhoutui vuotta myöhemmin radio-ohjattuna maalialuksena, mutta tällä kertaa ilman miehistötappioita. Uppoamispaikka pysyi salassa aina vuoteen 1989, jolloin kalastaja löysi aluksen hylyn Brackleshamin lahdelta.