| HMS A.7 | |
|---|---|
HMS A.7 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers, Sons & Maxim, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | 19. helmikuuta 1903 |
| Laskettu vesille | 23. tammikuuta 1904 |
| Palveluskäyttöön | 16. tammikuuta 1905 |
| Poistui palveluskäytöstä | uponnut 16. tammikuuta 1914 Whitsands Bayhin |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 190 t (pinnalla) 210 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 32,08 m |
| Leveys | 3,89 m |
| Syväys | 3,20 m |
| Koneteho | 16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 550 hv (410 kW) sähkömoottori 150 hv (110 kW) |
| Nopeus | pinnalla: 11,5 solmua (20 km/h) sukelluksissa: 8 solmua (15 km/h) |
| Miehistöä | 2 upseeria ja 12 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Aseistus | 2 x 18" torpedoputkea, joihin 4 torpedoa |
HMS A.7 oli Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan sukellusvene.
Alus tilattiin osana vuosien 1903-1904 laivasto-ohjelmaa Vickers, Sons & Maximilta Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 1. syyskuuta 1903. Alus laskettiin vesille 23. tammikuuta 1905 ja valmistui vielä samana vuonna 13. huhtikuuta.
Vene upposi 16. tammikuuta 1914 Whitsand Bayhin Cornwallin rannikolla, jolloin koko miehistö menetti henkensä. Se oli ollut torpedohyökkäysharjoituksessa maalinaan emäalukset HMS Onyx sekä HMS Pigmy. Pinnalla havaittiin öljyläikkä, jonka paikka merkittiin poijulla. Seuraavien kuukausien aikana toteutettujen hylynnosto yritysten jälkeen todettiin aluksen perän olevan liian syvällä mudassa.
Aluksen 40 metrin syvyydessä makaava hylky luetteloitiin yhtenä kuudestatoista Britteinsaarten aluevesillä olevana hylkynä, jonne ei saa hautarauhan vuoksi sukeltaa ilman erityistä lupaa.