| Harold Clayton Urey | |
|---|---|
Harold Urey vuonna 1934. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. huhtikuuta 1893 Walkerton, Indiana, Yhdysvallat |
| Kuollut | 5. joulukuuta 1981 (88 vuotta) La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Gilbert Newton Lewis |
| Instituutti | Kalifornian yliopisto |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Palkinnot | Franklin-mitali (1943) |
Nimikirjoitus |
|
Harold Clayton Urey (29. huhtikuuta 1893 – 5. joulukuuta 1981) oli yhdysvaltalainen kemisti. Hän toimi Columbian yliopistossa New Yorkissa vuodesta 1929, ja Chicagon yliopiston professorina vuodesta 1945. Urey sai vuonna 1934 Nobelin kemianpalkinnon raskaan vetyisotoopin deuteriumin keksimisestä.
Vuonna 1953 Urey ja Stanley Miller suorittivat Chicagon yliopistossa kuuluisan Miller-Ureyn kokeen, joka silloisen tiedon mukaan simuloi varhaisen maapallon ilmakehän koostumusta. Miller ja Urey onnistuivat tuottamaan koelaitteistollaan useita elämän kannalta tärkeitä molekyyleja, kuten aminohappoja, sokereita ja nukleotidiemäksiä.