Lentosotakoulu

Tämä artikkeli kertoo Kauhavalla toimineesta yksiköstä, jonka aiempi nimi oli Ilmasotakoulu. Nykyinen Ilmasotakoulu toimii Tikkakoskella.
Lentosotakoulu
Toiminnassa 1929–2014
Valtio Suomi
Puolustushaarat ilmavoimat
Rooli aselajikoulu (ohjaajakoulutus)
Koko yli 240, varusmiehet ja kadetit
Varuskunta Kauhava
Kalusto BAE Systems Hawk
Komentajat
Tunnettuja komentajia eversti Rauno Meriö
Kylttejä entisellä Lentosotakoululla.

Lentosotakoulu (lyh. LENTOSK, aik. LentoSK, vuoteen 1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) oli Kauhavalla sijainnut Suomen ilmavoimien oppilaitos, jonka päätehtävänä oli jatkolentokoulutuksen antaminen Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille.

Lentosotakoulu lakkautettiin osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2014 lopussa ja sen toiminnot yhdistettiin Jyväskylässä toimivaan Ilmasotakouluun. Kauhavan kaupunki vastusti yhdistämistä, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.

Historia

Ammattisotilaslentäjien koulutus annettiin Suomen itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, jossa niin kutsuttu Saharan alue toimi maalentokenttänä. 1920-luvulla koulutus kuitenkin annettiin pääosin vesikoneilla. Lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929, jolloin alkoi reserviläisten koulutus.

Toinen maailmansota

Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat aiheuttivat Kauhavalla 16 ilmahälytystä. Ilmahälytyksessä lentokoneet siirrettiin sirpalesuojiin tai lennettiin väistökentille ja lentokenttä naamioitiin asettamalla kiitotielle keveitä ”latoja”. Ainoastaan kerran 29. tammikuuta 1940 viisitoista pommikonetta lensi pilvien yllä lentokentän yli, minkä jälkeen ne pudottivat 53 pommia Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle Lapuan Hirvijoelle metsään.

Komentajat

Organisaatio

Lentosotakouluun kuuluivat:

Lakkautuksen jälkeen

Lentosotakoulun oli luovutettava vapautuneet tilat ja maa-alueet puolustusministeriölle vuoden 2015 aikana. Henkilöstöstä osalle ilmoitettiin löytyvän tehtäviä Ilmasotakoulusta (IlmaSK) Jyväskylän Tikkakoskelta. Irtisanottaville tarjottiin 12 kuukauden palkkaa irtisanomispakettina, mikäli yhtäjaksoisia palvelusvuosia oli takana vähintään 12.

Koulun tilat myytiin LSK Business Parkille alkukesästä 2014. Syksyllä 2015 tiloissa avattiin Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä 350-paikkainen vastaanottokeskus. Keskus lakkautettiin turvapaikanhakija-aallon laannuttua.

Muuta

Joukko-osaston palveluksessa oli 230–240 henkilöä ja lentävänä joukkoyksikkönä oli Hävittäjälentolaivue 41 (HävLLv 41), joka operoi Hawk-kalustolla. Laivueen viimeisin komentaja oli everstiluutnantti Timo Herranen. Laivue jakautui lentueisiin.

Rakennuskanta

Porttikäytävä Linnarakennuksessa sijaitsevan Lentohotellin sisäpihalle

Erityispiirteenä alueen ja sen rakennuskannan suunnittelussa voidaan pitää naisarkkitehtien panosta ko. rakennushankkeissa sekä koko puolustusministeriön rakennustoimistossa, joka vielä 1940-luvun alussa oli Suomen suurin suunnittelutoimisto. Rakennustoimistossa alueen ja sen rakennuskannan suunnitteluun osallistuivat muun muassa arkkitehdit Torsten Elovaara, Ragnar Ypyä, Heidi Vähäkallio-Hirvelä, Elsa Arokallio, Martta Martikainen-Ypyä, Kyllikki Halme ja Elsi Borg.

Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkain kiinteistö on sisäpihalla varustettu Linna(rakennus) vuodelta 1929 tuolloin vasta vajaan 40-vuotiaan arkkitehti Arokallion suunnittelemana. Linnassa sijaitsee LSK Business Parkin ylläpitämä Lentohotelli. Toiseksi arvokkain on entisen upseerikerhon rakennus.

Lähteet

  1. ↑ Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 12.8.2015.
  2. ↑ Tarkastusvirasto: Lentosotakoulun lakkautus on perusteltu Helsingin Sanomat. 6.6.2012. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 12.8.2015.
  3. ↑ Peltonen, Martti: Ilmasotakoulun historia 1918–1980, s. 176
  4. ↑ Talvi- ja Jatkosodassa koulutuskenttänä vaasanlentokerho.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 10.1.2016.
  5. ↑ Kaveriporukka osti Kauhavan lentosotakoulun Yle Uutiset. 6.5.2014. Arkistoitu 6.5.2014. Viitattu 12.8.2015.
  6. ↑ Kahari, Osmo: Kauhava tyytyväinen vastaanottokeskukseen. Ilkka, 21.11.2015, nro 316, s. 3. Seinäjoki: I-Mediat Oy. (suomeksi)
  7. ↑ Kauhavan vastaanottokeskus avataan perjantaina Ilkka.fi. 23.9.2015. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 25.9.2015.
  8. ↑ Kauhavan Lentosotakoulun suojelupäätös (Etelä-Pohjanmaa) STT. Viitattu 21.3.2025.

Aiheesta muualla