Historia
Seurakunnan perustaminen
Ilmajoen helluntaiseurakunta sai alkunsa 1920-luvun puolivälissä kun vapaakirkolliset Esteri Heiskanen ja Aune Nieminen evankelioivat Huissin Majalahdessa. Heidän ensimmäiset kokouksensa järjestettiin vuonna 1926. Ylistarolainen K. A. Ylenius oli ensimmäinen helluntaiherätyksen puhuja Huissilla.
Huissin herätyksen myötä uskoon tulleet kokoontuivat yhteen koteihin. 30. kesäkuuta 1929 järjestettiin Hakala-Rannan talossa hengelliset kesäjuhlat ja samassa yhteydessä järjestettiin kastetilaisuus. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä kokoonnuttiin uudelleen yhteen tarkoituksena järjestäytyä seurakunnaksi. Perustavassa kokouksessa seurakunnan johtoon valitiin Iisakki Hakala-Ranta ja diakoniksi Martta Majalahti.
1930-luvun toiminta
Alkujaan seurakunta kokoontui eri kodeissa. Talvisaikaan seurakunnassa järjestettiin raamattuviikkoja ja järjestettiin yleisiä kokouksia. Kesäisin seurakunta järjesti suurempia juhlia ulkotiloissa. Seurakunta järjesti kastetilaisuuksia Ilmalammilla ja Västinlammilla. 1930-luvulla seurakunnan työhön osallistui myös paluumuuttajia Pohjois-Amerikasta.
Vuoden 1937 vaiheilla seurakunnan työ laajeni myös Koskenkorvalle. Talvisodan puhjettua myös seurakunnan toiminta vaikeutui.
Sodan jälkeen
Sodan loputtua herätyskokousten pito jälleen lisääntyi, sillä yleinen kiinnostus hengellisiin asioihin heräsi. Väkeä liikkui ympäri pitäjää kokouksissa. 1950-luvun aikana seurakunnan toiminta laajentui Huhtimäeltä Ilmajoen keskustaan, Nikkolankylään ja jälleen Koskenkorvalle.
Vuosikymmenen loppupuolela alkoi Niilo Yli-Vainion vilkkaampi toiminta. Yli-Vainio piti Ilmajoen kunnantalon juhlasalissa kokouksia vuosina 1978–1981 ja runsaimmillaan kokouksiin osallistui 500–600 henkeä.
Toimitilat
Vuoden 1976 alusta alkaen seurakunta sai vakinaisemman kokoontumispaikan, kun Seppo ja Kaisu Hautala luovuttivat tiloja seurakunnan käyttöön. Ilmajoen helluntaiseurakunta ryhtyi 1970-luvun lopulla oman rukoushuoneen rakentamistyöhön. Yhdistys osti syyskuussa 1979 tontin Riihivainion alueelta. Vuosikokouksessa 1984 yhdistys päätti ryhtyä rakennushankkeen toteuttamiseen. Rukoushuone vihittiin käyttöön marraskuussa 1986.
Helluntaiseurakunnan rukoushuoneen yksityiskohdissa on hyödynnetty ilmajokista osaamista. Esimerkiksi kattokruunut on suunniteltu ja toteutettu talkootyönä. Lisäksi seurakuntalaiset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet valaisimia myös muihin rukoushuoneisiin, minkä avulla rahoitettiin seurakunnan omaa rukoushuonetta.
