Luoto (ruots.Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 955 ihmistä, ja sen pinta-ala on 853,58km², josta 676,65km² on merialueita ja 34,00km² sisävesiä. Väestötiheys on 41,66 asukasta/km².
Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja viisi prosenttia suomenkielisiä. Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.
Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu rauhansanalaiseen liikkeeseen. Lisäksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on ansainnut elantonsa Pietarsaaren seudulla yleisestä teollisuustyöstä. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että verrattuna useimpiin naapurikuntiin Luodossa on ollut vahva poliittinen vasemmisto. Se muodostikin valtuuston enemmistön ensimmäisenä Pohjanmaan ruotsinkielinenä kuntana (valtuustokaudella 1965–1968). Sosiaalidemokraattien ohella myös kommunistienemmistöisilläkansandemokraateilla oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon kuntaa johtavat puolueryhmät ovat kristillisdemokraatit ja ruotsalaispuoluelaiset – kolmanneksi suurin ryhmä on sosiaalidemokraatit. Kunnan valtapuolueet ovat huomattavasti maanlaajuista kannatustaan vahvempia ja kyseessä on ainoa kunnan- tai kaupunginvaltuusto, jossa kristillisdemokraateilla on eniten paikkoja.
Historia
Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.
Luodosta tuli Pietarsaaren kappeli 1787 ja itsenäinen seurakunta 1864. Luodon seudun muinainen nimitys oli Öjan. Luoto mainitaan kunnan suomenkielisenä nimenä varhaisimmassa paikannimikokoelmassa 1800-luvun lopulla. Luoto vahvistettiin kunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi vuonna 1982.
Vuonna 1995 Luoto oli viimeinen kunta Suomessa, joka salli keskioluen ostamisen kaupasta.
Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä. Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.
Maantiede
Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari. Lisäksi Luodolla on maarajaa Evijärven kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta. Luotoon kuuluu noin 365 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat Luoto ja Eugmo. Luodon maapinta-ala on 142,36 km² ja kunnalla on rantalinjaa noin 500 km.
Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Näs, Risö ja Risöhäll.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Luodossa oli 5264 asukasta, joista 4604 asui taajamissa, 621 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Luodon taajama-aste on 88,1%. Luodon taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:
Luodon asukasluku on yhteensä 5 955 asukasta. Luodon asukasluku on noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Luodossa ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Luodon väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Luodon asukasluku jatkaa kasvua. Väestöennusteen mukaan Luodon väkiluku olisi vuonna 2030 noin 6602 asukasta, vuonna 2035 noin 7088 asukasta, vuonna 2040 noin 7523 asukasta ja vuonna 2045 noin 7868 asukasta.
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1% ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8%.
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Luodossa (2024)
1 henkilö (20,6%)
2 henkilöä (32,0%)
3 henkilöä (11,7%)
4–6 henkilöä (29,1%)
7 henkilöä tai yli (6,7%)
Luodon suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (84,9% vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 10,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 4,6 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Luodon asuntokunnista on 20,6 prosenttia eli noin 380 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 32,0 prosenttia eli noin 590 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,7 prosenttia eli noin 220, 4–6 asukkaan asuntokuntia 29,1 prosenttia eli noin 540 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 6,7 prosenttia eli noin 125.
Kieli ja etnisyys
Luoto on kaksikielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Luodon väestöstä enemmistönä 91,6prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 4,9prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on 3,5prosenttia. Luodossa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 3,0 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa Luodossa asui 177 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 235 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (114), joista suurimmat väestöryhmät ovat ruotsalaiset (33), ukrainalaiset (18) ja puolalaiset (15). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti syyrialaiset (30).
Hallinto ja politiikka
Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana.
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kuusitoista on kristillisten ja kahdeksan RKP:n hallussa kaudella 2025–2029.
Luodon paikalliskanava Larsmo när-TV näyttää säännöllisesti lähetyksiä keskiviikkoisin kello 19.00 pois lukien kesätauko. Kaupunginvaltuuston kokousten live-lähetykset alkavat 18.00. Muutaman kerran vuodessa kanava lähettää live-lähetyksiä Luodon kirkosta. Kanava näkyy Luodon lisäksi myös Pietarsaaressa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä sekä Teerijärvellä.
Talousalueena Luoto kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.
Luodossa oli vuonna 2022 yhteensä 1220 työpaikkaa ja kunnassa asui 2524 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 29,7 prosenttia. Ludoon työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,0 prosenttia, jalostuksen 44,0 prosenttia ja alkutuotannon 2,5 prosenttia.
Luodon työpaikkaomavaraisuus on 48,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 86,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 1,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Luodossa on 127,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
2020-luvulla Luoto on ollut työllisyystilastoissa maan kärjessä: kunnassa ei käytännössä ole ollut työttömyyttä lainkaan.
Yritykset
Luodossa suurimpia toimialoja ovat teollisuus ja palvelut ja Luodossa on historiallisesti ollut vahva veneenrakentamisen perinne. Monet luotolaiset työllistyvät myös Pietarsaareen. Luoto tunnetaan suosittuna mökkikuntana ja Luodossa on liki 1800 vapaa-ajan asuntoa. Tunnettuja luotolaisia vene-alan yrityksiä ovat Baltic Yachts ja Bella Boats. Luodon suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat venealalla toimiva Ocean Dealers, BCE – Building, Consulting, Engineering ja johdinsarja- ja kaapeliratkaisuja tuottava Rikta. Luodon suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja autoliike Philip & Co.
Palvelut ja koulutus
Luodossa on neljä esikoulua: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola sekä Risö förskola. Luokille 1–6 on Luodossa neljä ruotsinkielistä koulua: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Syksyllä 2001 käyttöön vihitty Cronhjelmskolan järjestää koulutusta ruotsin kielellä luokille 7–9. Suomenkieliset oppilaat käyvät peruskoulun Pietarsaaressa.
Luodon väestö on muiden Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin vahvasti kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Luodon asukkaista 87,8 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on selvästi korkeampi kuin Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (78,8). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,5 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 10,7 prosenttia väestöstä.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Luodon vuonna 1871 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 200 jäsentä, mikä oli noin 9,1 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Luodossa toimii erityisesti rauhansanalaisuuden ruotsinkielinen haara (Laestadianernas Fridsföreningars Förbund, LFF), jonka piirissä toimii kolme rukoushuoneyhdistystä: Bosundin rukoushuone, Näsin rukoushuone sekä Risöhällin rukoushuone. Seuroihin kokoontuu viikottain noin tuhat henkeä. LFF järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.
Luodossa toimii kolme urheiluseuraa. Yleisseurana toimii vuonna 1918 perustettu Larsmo IF. Palloilulajeihin on erikoistunut vuonna 1952 perustettu Larsmo Bollklubb ja jääkiekkoon vuonna 1985 perustettu IF Pucken.
↑Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106.Porvoo:WSOY, 1973.ISBN951-0-00650-5
