Suomen maakunnat

Suomen maakunnat ja maakuntakeskukset vuodesta 2021 alkaen

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.

Historialliset maakunnat

Pääartikkeli: Suomen historialliset maakunnat

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?

Nykymaakuntien muodostuminen

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta. Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?

Pinta-alaltaan Suomen suurin maakunta on Lappi, joka kattaa miltei 30 prosenttia Suomen pinta-alasta. Väkiluvultaan suurin maakunta on Uusimaa.

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan. Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin. Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista. Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?

Maakuntien tunnukset

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet, maakuntajärvet ja maakuntaruokia. Jokaisella maakunnalla on myös oma isännänviiri.lähde?

Taulukko nykymaakunnista

Vaakuna Maakunta Maakunnan liitto
perustettu		 Maakuntakeskus Väkiluku
(30.9.2026)		 Maapinta-ala
(km²)		 Väestö­tiheys
(as./km²)
(2026)
Ahvenanmaa 1922 Maarianhamina 30 933 1 553,9 19,9
Etelä-Karjala 1991 Lappeenranta 122 962 5 326,37 23,1
Etelä-Pohjanmaa 1994 Seinäjoki 188 905 13 798,19 13,7
Etelä-Savo 1991 Mikkeli 127 049 12 651,54 10
Kainuu 1991 Kajaani 68 598 20 197,26 3,4
Kanta-Häme 1991 (28.2.1998 asti
Hämeen maakunta)		 Hämeenlinna 168 117 5 199,15 32,3
Keski-Pohjanmaa 1994 Kokkola 67 408 5 019,98 13,4
Keski-Suomi 1991 Jyväskylä 272 943 16 042,38 17
Kymenlaakso 1991, virallisesti toiminta alkoi 1993 Kouvola (hallinnollinen)
Kotka (virallinen)		 155 369 4 558,54 34,1
Lappi 1995 Rovaniemi 175 531 92 673,82 1,9
Pirkanmaa 1991 Tampere 551 416 13 248,71 41,6
Pohjanmaa 1994 (28.2.1998 asti
Vaasan rannikkoseutu)		 Vaasa 179 879 7 401,34 24,3
Pohjois-Karjala 1993 Joensuu 160 620 18 791,07 8,5
Pohjois-Pohjanmaa 1993 Oulu 417 732 36 828,32 11,3
Pohjois-Savo 1991 Kuopio 248 065 17 344,41 14,3
Päijät-Häme 1992 Lahti 204 289 5 713,72 35,8
Satakunta 1991 Pori 209 776 7 821,14 26,8
Uusimaa 1993 Helsinki 1 811 670 9 099,27 199,1
Varsinais-Suomi 1993 Turku 500 824 10 666,06 47
Suomen maakunnat vuonna 2000.

Maakuntarajojen muutokset

Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna Maakunta Olemassa Maakuntakeskus Keskiväkiluku 2010 Maapinta-ala
(km², 2010)		 Väestö­tiheys
(as./km²)
Itä-Uusimaa 1.9.1997–31.12.2010 Porvoo 94 174 2 701,84 34,9

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:

1997 (1. syyskuuta, lääniuudistuksen yhteydessä)

2001

2002

2005

2007

2009

2010

2013

2016

  • Vaala siirtyi Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle.

2021

  • Heinävesi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan.
  • Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.
  • Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaalle.
  • Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
  • Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Arkistoitu kopio (arkistoitu sivu) Valtion ympäristöhallinto, ymparisto.fi. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 1.2.2022.
  2. ↑ Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo, luomus.fi. Viitattu 1.2.2022.
  3. ↑ Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. (Acta Geographica 20) Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  4. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  5. ↑ Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  6. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Sari Grönholm, Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen, Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet s. 64-72) Geologian tutkimuskeskus via e-julkaisu.fi. ISBN 951-690-973-6 Viitattu 1.2.2022. Pdf:ssä virheellinen isbn-tunniste 951-960-973-6
  8. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.10.2026. Tilastokeskus. Viitattu 23.10.2026.
  9. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  10. ↑ Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
  11. ↑ http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
  13. ↑ http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
  14. ↑ http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ http://hameenliitto.fi/fi/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Kymenlaakson liitto 30 v. kymenlaakso.fi. Viitattu 18.11.2025.
  19. ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
  20. ↑ http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
  23. ↑ Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
  24. ↑ https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
  26. ↑ http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555 (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
  29. ↑ http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1[vanhentunut linkki]
  30. ↑ https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/163940/xskat_199800_1998_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  31. ↑ https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799 (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Suvi-Tuulia Nykänen, Janne Rönkkö: Etelä-Savo pienenee kahdella kunnalla — Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan Itä-Savo. 29.8.2019. Viitattu 12.7.2020.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla