| Margites | |
|---|---|
| Μαργίτης | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Pseudo-Homeros |
| Kieli | muinaiskreikka (homeerinen) |
| Genre | eeppinen runous |
| Julkaistu | 500-luku eaa.(?) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Margites (m.kreik. Μαργίτης, Margitēs) oli antiikin kreikkalainen eeppinen pilarunoelma, joka laitettiin Homeroksen nimiin. Se kertoi äärimmäisen tyhmästä Margites-nimisestä miehestä. Eepos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan katkelmia.
Margites on varhaisin tunnetuista humoristisista kertovista runoista. Sen alkuperä yhdistetään Kolofoniin, ja jo varhain sitä pidettiin Homeroksen kirjoittamana: antiikin lähteet esittävät sen usein hänen varhaisena teoksenaan, ja kertojana näyttäytyy vanha kiertävä runonlaulaja. Varhaisin lähde, jolla käsitys Homeroksesta eepoksen runoilijana esiintyy, on Aristoteles. Hän piti runoelmaa prototyyppisenä komediana; se määritti komedian ääriviivat ja merkitsi näin komedialle samaa kuin Ilias ja Odysseia tragedialle.
Joskus runoelma on ajoitettu jo arkaaisen kauden alkupuolelle 600-luvulle eaa. Todennäköisemmin sen ajoitus sijoittunee myöhemmälle arkaaiselle kaudelle 500-luvulle eaa. Sen tyyli muistuttaa sekä Ksenofanesta että Hipponaksia. Vaikka myöhemmät kirjoittajat epäilivät Homeroksen tekijyyttä tai suoraan kielsivät sen, teos kulki pitkään hänen nimiinsä liitettynä. Viimeistään runoelma on tunnettu 400-luvun eaa. puolivälissä, sillä Kratinos vanhemman sanottiin maininneen sen.
Runoelma kertoo äärimmäisen tietämättömästä ja naiivista päähenkilöstä nimeltä Margites (< μάργος, margos, ”hullu”), jonka nimi tuli sananlaskuksi typeryydelle (Μαργιτομανής, Margitomanēs, ”hullu kuin Margites”). Margites syöksyy hankkeisiin ilman ymmärrystä ja joutuu toistuvasti naurettaviin tilanteisiin. Täysin toistaitoinen päähenkilö näyttäytyy tavallaan monitaitoisen Odysseuksen vastakohtana. Aristoteleen säilyttämän katkelman mukaan:
»Hänestä jumalat eivät tehneet kaivajaa ei peltomiestä
eivätkä viisasta missään muussakaan»
Runoelmasta on säilynyt vain vähän suoria lainauksia, mutta siitä säilyneissä tiedoissa korostuvat erityisesti Margiteen epäonnistuneet häät: hän ei tiedä mitään seksistä ja joutuu lopulta täyttämään aviollisen velvollisuutensa vaimonsa juonen avulla. Oksyrhynkhoksesta löytyneet kolme papyruskatkelmaa ovat täydentäneet kuvaa. Niissä esiintyvät koominen yöllinen tapaus, jossa Margiteen penis juuttuu kiinni kapeakaulaisen yöastian sisään, mahdollisesti hääyönä; vaimon juoni, jossa hän esittää häpynsä haavaksi, joka vaatii miehen huomiota; sekä lopulta onnistunut avioliiton täyttyminen juhlatunnelmassa.
Runoelma on kirjoitettu joonialaisella murteella ja epätavallisessa mitassa, jossa heksametrit ja jambitrimetrit vuorottelevat.