Historia
Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin prinsessa. Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Kirkko uusittiin perusteellisesti vuonna 1900. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.
Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. 1900-luvun puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.
Maantiede
Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla, ja kunnan alueella on keskisen Suomen korkein kohta Kiiskilänmäki. Multian järviä ovat muiden muassa Sinervä, Uuranjärvi, Tarhapäänjärvi, Termitty, Iso Liesijärvi, Sahrajärvi, Uitamonjärvi ja Iso Palojärvi.
Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri. Vuoteen 2009 saakka naapurikuntiin kuului Saarijärveen liitetty Pylkönmäki.
Multian Natura-alueita ovat Maaherransuo, Housukosken alue, Joensuonkangas, Karjovuori, Koivulahti, Lampuodinsuo, Valkeisenjärvi–Särkilampi–Utusuo, Vesilahdensuo–Kurkisuo, vanhaa metsää kasvava Myllyvuori–Vilhusenmäki sekä Kulhanvuoren alue, joka on Keski-Suomen korkeimpia alueita. Itse Kulhanvuori on Saarijärven puolella.
Multia jakaantuu maisemallisesti kahteen eri osaan: kunnan pohjoispuoli kuuluu Suomenselän metsäylänköön, jossa vesistöjä on hyvin vähän. Niinpä maasto on lähes kokonaan karua metsäseutua. Alueella ei ole myöskään yhdistäviä vesireittejä, jonka takia alue on jäänyt esihistoriallisista ajoista lähtien välivyöhykkeeksi, jossa ihmisen toimintaa näkyy vähän. Asutus on aina ollut harvaa ja sijoittunut moreenista muodostuneille mäille. Karu ja soinen maasto on rajoittanut maankäyttöä ja asutuksen leviämistä. Kunnan eteläinen osa kuuluu maisemallisesti Keurusseudun mäkiseen viljely- ja järvimaahan. Alue on vaihtelevaa mäkimaata, jossa vuorottelevat kalliot, moreenikasaumat, harjujaksot, järvet, joet sekä lammet, metsät ja suot. Vesistöjen väliin jää kumpuilevaa metsämaata, jossa enimmäkseen on metsiä ja soita. Paikoin alueella on tyypillistä mäkiasutusta.
Aluerakenne
Kylät
Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Multialla oli 1 636 asukasta, joista 743 asui taajamassa, 875 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Multian taajama-aste on 45,9 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Multian kirkonkylä.
Talous ja elinkeinot
Vuonna 2015 kunnassa oli 597 työpaikkaa. Niistä 25 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 47 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %), ja palvelun osuus oli vastaavasti pienempi kuin koko maassa (75 %). Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2022 oli 22,00%, ev. lut. seurakunnan veroprosentti 1,80% ja ortodoksisen seurakunnan veroprosentti 1,95%.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Multian Osuuspankki ja kaksi koneellista puunkorjuuta tekevää yritystä, Metsä-Multia ja Veljekset Lehtomäki.
