Uurainen

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Uurainen
Urais

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°30′00″N, 025°26′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 892
Hallinnollinen keskus Uuraisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 372,25 km²
242:nneksi suurin 2025 
– maa 347,99 km²
– sisävesi 24,26 km²
Väkiluku 3 651
198:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 10,49 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 24,1 %
– 15–64-v. 54,5 %
– yli 64-v. 21,4 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 98,5 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 9,2 %
117:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Juha Valkama
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Kok.

11
4
4
1
1
uurainen.fi

Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 38 km (33 min). Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 651 (31.12.2025), ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,26 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,49 asukasta/km².

Historia

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Uuraisten alue oli hämäläisten erämaata. Ensimmäinen uudisasukas Uuraisten alueella oli vuonna 1548 saapunut Paavo Minkkinen, jonka suku oli luultavasti Pellosniemeltä lähtöisin. Hän perusti Salmelan tilan Heinäjoensuun erämaalle, joka oli kuulunut Kulsialan Laitikkalan kylälle. Nykyään Laitikkala on osa Pälkänettä. Uuraisten alueen ensimmäiset maakirjakylät olivat vuonna 1561 mainitut Kuukkajärvi ja Akonjärvi. Akonjärvi kuitenkin liitettiin Kuukkajärven kylään jo vuonna 1586.

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilänä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153. Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.

Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.

Trombi tai syöksyvirtaus tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.

Maantiede

Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski. Kuntakeskuksesta Jyväskylään on 38 km (33 min)

Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.

Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.

Aluerakenne

Kylät

Asutuskylät ja kulmakunnat

Kotaperä, Linnanperä, Pohjanperä, Kelloperä, Haukimäki, Kyynämöinen, Hepomäki, Höytiä, Tehlo, kirkonkylä, Hiirola, Jokihaara, Vihtaperä, Oikarinperä, Murtoperä, Kummunkylä, Pirttiperä, Myllyperä, Kangashäkki, Sälliperä, Hirvaskylä.

Rekisterikylät

Kuukkajärvi, Uurainen, Kangashäkki, Höytiä, Nyrölä.

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Uuraisilla oli 3 747 asukasta, joista 1 568 asui taajamissa, 2 161 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uuraisten taajama-aste on 42,0 %. Uuraisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Uuraisten kirkonkylä1 128
2Hirvaskangas440

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

Väestönkehitys

Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen ”muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi”.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Uuraisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 739
1985
  
2 823
1990
  
2 961
1995
  
3 055
2000
  
3 125
2005
  
3 137
2010
  
3 455
2015
  
3 666
2020
  
3 677
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja politiikka

Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2025–2029 paikoista yksitoista on keskustan hallussa, sosiaalidemokraateilla sekä perussuomalaisilla neljä, kristillisdemokraateilla sekä kokoomuksella kummallakin yksi.

VaalivuosiVas.SDPKesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 4 9 3 1 4
4 9 3 1 4
21 65,5
147
2008 4 9 3 1 4
4 9 3 1 4
21 68,5
156
2012 3 6 3 1 8
3 6 3 1 8
21 64,4
147
2017 1 4 8 2 1 5
1 4 8 2 1 5
21 62,3
147
2021 1 4 8 2 1 5
1 4 8 2 1 5
21 56,7
138
2025 4 11 1 1 4
4 11 1 1 4
21 55,6
147
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Talous ja elinkeinot

Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen. Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.

Palvelut ja koulutus

Uuraisilla on Hirvasen koulu, Höytiän koulu, Uuraisten Koulukeskus ja Kyynämöisten koulu

Uuraisten terveysaseman ja sosiaalihuollon palveluista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue. Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen Uuraisten paloaseman toiminnasta.

Kulttuuri

Ruokakulttuuri

Uuraisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla naudan- ja sianlihapata lihasuolainen, perunasoppa ja litukkarieska.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uuraisilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Uuraisilla toimii Uuraisten helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uuraisten alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.

Kuvia

Uuraisten kirkko
Kuorejärveä

Katso myös