Mustionkosken voimalaitos
| Mustionkosken voimalaitos
Fabriksfallets kraftverk |
|
|---|---|
 Voimala patoaltaan suunnalta nähtynä heinäkuussa 2026. |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Mustio, Raasepori |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 1953 tai 1956 / 1989 |
| Omistaja | Koskienergia Oy |
| Pato | |
| Tyyppi | betonipato |
| Vesistö | Karjaanjoen vesistö (23) |
| Joki tai koski | Mustionjoki |
| Valuma-alue | 1 929,55 km² |
| Keskivirtaama | 19 m³/s |
| Juoksutuskanavia | 2 (sähköohjattua) + 8 (manuaalista) |
| Kapasiteetti | 95 m³/s + 55 m³/s |
| Muu rakenne | kalatie puuttuu |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Lohjanjärvi |
| Järvinumero | 23.021.1.001 |
| Pituus | 23 km |
| Leveys | 14 km |
| Pinta-ala | 88,2177 km² |
| Kokonaistilavuus | 1,11901888 km³ |
| Sääntelytilavuus | yli 86 miljoonaa m³ |
| Syvyys | 54,88 m |
| Keskikorkeus | 31,54 m (MW) |
| (31,11–32,08 m mpy.) | |
| Alapuolinen allas | |
| Nimi | Mustion patojärvi |
| Järvinumero | 23.012.1.013 |
| Pinta-ala | 17,768 ha |
| Pituus | 1,2 km |
| Leveys | 400 m |
| Keskikorkeus | 23,5 m |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima, säännöstely |
| Pudotuskorkeus | 8,1 m |
| Rakennevirtaama | 27 m³/s |
| Turbiinit | 4 × vesiturbiini |
| Kapasiteetti | 1,8 MW |
| Vuosituotanto | 7,0 GWh |
 |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mustionkosken voimalaitos (ruots. Fabriksfallets kraftverk) on Uudellamaalla Raaseporin Mustiossa toimiva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään säännöstelyvoimalaitos. Se on ylin ja samalla neljänneksi alin Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Mustionjoen vesivoimaloista. Voimalan on omistanut vuodesta 2012 alkaen Koskienergia Oy .
Yleistä
Koski
Kosken karttanimi on ollut ”Fabriksfallet” ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 1 930 neliökilometriä ja järvisyys on 12,73 %. Koski sijaitsee kahden järven välissä ja se on noin 50 metriä pitkä. Koski alkaa Lohjanjärvestä ja se laskee nimettömään ala-altaaseen, joka muodostui Peltokosken voimalaitoksen valmistuessa.
Lohjanjärven ja ala-altaan välinen korkeusero on 8,5 metriä ja voimalaitoksen putouskorkeus on 8,1 metriä. Joen keskivirtaama (MQ) on noin 19–20 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) , mutta kalojen nousuaikaan 1. toukokuuta–30. marraskuuta se oli 11,9 m³/s ja puolet ajasta yli 7,0 m³/s. Havaintovälillä 2008–2015 olivat joen maksimivirtaus (HQ) 50 m³/s ja minimivirtaus (NQ) 1,4 m³/s. Mustionjoen virtaamia mitataan Peltokoskella, josta alla olevat luvut ovat. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan joen keskialivirtaama (MHQ) on havaintovälillä 1956–2025 ollut 45,5 kuutiometriä sekunnissa ja keskialivirtaama (MNQ) 4,0 m³/s. Suurin virtaama (HQ) on mitattu 18. toukokuuta 1966 ja se oli 72,4 m³/s ja pienin virtaama (NQ) 12. heinäkuuta 1999 ja se oli 0,0 m³/s.
Varastoallas
Voimalaitoksen varastoaltaina ovat kaikki yläpuolisen vesistön järvialtaat, joissa on säännöstelypato. Niistä tärkein ja vaikuttavin on kuitenkin Lohjanjärvi, jota säännöstellään osittain voimatalouden vuoksi. Lohjanjärvi on 23 kilometriä pitkä, 14 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 88,2 neliökilometriä. Järven tilavuus on 1,12 kuutiokilometriä.
Ala-allas
Voimalaitoksen ala-allas on syntynyt Peltokosken voimalaitoksen patoaltaaksi, joka täyttyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 voimalan valmistuttua. Ala-allasta kutsutaan tässä artikkelissa Mustion patojärveksi, vaikka sillä ei ole kartoissa nimeä. Sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys 400 metriä, ja sen pinta-ala on 17,8 hehtaaria. Mustionjoki jatkaa altaasta kohti etelää.
Pato ja voimalaitos
Pato on rakennettu koskeen vinosti pohjois-eteläsuuntaan. Voimalaitoksen vedenottoaukko sijaitsee kosken oikealla rannalla tehtaan vieressä. Voimalaitos on rakennettu kosken alaosaan ja sen putouskorkeus on 8,1 metriä. Kaksi suurinta ohijuoksutusporttia sijaitsevat keskellä kosken uomaa ja muut portit vedenottoaukon ja porttien välissä . Voimalassa on neljä vesiturbiinia, joiden yhteiskapasiteetti on 1,8 megawattia. Voimalaitoksen vuosituotanto on noin 7,0 gigawattituntia.
Voimalaitoksen rakennevirtaama on 27 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), joten tulvakausina ja säännöstelyn takia joudutaan käyttämään kahta suurta ohijuoksutusaukkoa. Niiden virtaamia säädellään kahdella tasoluukulla, jotka ovat kauko-ohjattavia. Aukkojen leveys on lupaehtojen mukaan vähintään 5,2 metriä leveät ja kynnyskorkeus enintään (NN+) 28,96 metriä mpy. Näiden yhteinen ohijuoksutuskapasiteetti on vedenpinnan enimmäiskorkeudella 95 m³/s. Näiden lisäksi on käytössä kahdeksan ohijuoksutusaukkoa, joiden virtaamia voidaan säädellä manuaalisesti. Yhden aukon kynnyskorkeus on lupaehtojen mukaan enintään 30,30 metriä ja muiden 29,75 metriä mpy. Aukkojen yhteenlaskettu vapaa leveys on vähintään 10,4 metriä. Manuaalisten aukkojen yhteiskapasiteetti on veden enimmäiskorkeudella 55 m³/s.
Näkymä Mustionjoen yläosasta päin.
Juoksutusaukot.
Patoamis- ja juoksutussääntö
Mustionkosken patoamiselle on vuonna 1916 annettu ensimmäinen patoamissääntö, joka uudistettiin 8. maaliskuuta 1929 Uudenmaan läänin maaherran päätöksellä nro 556. Maaherran päätöksellä myös velvoitettiin joen patoajaa mittaamaan tiettyjä hydrologisia suureita veden turvalliseksi juoksuttamiseksi ja ilmoittamaan ne myöhemmin varsinaisten patoamismääräyksien kirjaamiseksi. Tämä tapahtui vuonna 1956, jolloin toinen vesistötoimikunta päätti 28. kesäkuuta lopulliset patoamismääräykset. Samalla alettiin säännöstelemään Lohjanjärveä, jota harjoitti vesioikeuden määräyksestä Mustionkosken voimalaitoksella Fortum Energiantuotanto Oy.
Seuraavaksi juoksutussääntöä muutettiin Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 6. lokakuuta 1989. Silloin Imatran Voima Oy sai luvan Mustionkosken voimalaitoksen säännöstelypadon ja koneaseman peruskunnostamiseen. Samalla padotus- ja juoksutussääntöä muutettiin tietyin osin. Esimerkiksi padon ohijuoksutusrakenne määritettiin tarkemmin, joka on kuvailtu yllä. Lupaehdoissa oli tarkka aikataulu, jonka mukaan juoksutuksille asetettiin erilaisia tavoitteita. Myös juoksutuksen vähimmäisarvoja on määrätty.
Lohjanjärven säännöstelyluvan mukaan järven vedenpinnan korkeus ei saisi ylittää ajankohdasta riippuen tasoa (NN+) 31,20–32,00 metriä mpy. Tämän estämiseksi on käytettävä tarvittaessa suurinta mahdollista ohijuoksutusta, joka on ajankohdasta riippuen 30–65 m³/s. Juoksutus ei myöskään saa matalanveden aikana alittaa vuorokausikeskiarvona 4,0 m³/s ja se on aina oltava vähintään 2,0 m³/s.
Juoksutussääntöä muutettiin hiljattain 24. marraskuuta 2021 tehdyllä Aluehallintoviraston päätöksellä. Uusi säännöstelylupa astuu voimaan 16. syyskuuta 2024. Siinä kalenteriin sidotut säännöt muutettiin joustavimmiksi niin, että säännöstely seuraisi paremmin lumitilanteen kehittymistä ja että syksyisin vedenpinnan laskua viivytettäisiin entisestä tavasta pidemmälle kohti talvea.
Kalatie
Voimalaitoksella ei ole toimivaa kalatietä. Pato- ja sellaiseen on kuitenkin varaus, sillä vuoden 1929 päätöksessä on edelleen voimassa lupaehdon 2 toisessa kappaleessa oleva lause: ”Tarpeen vaatiessa tulee varata mahdollisuus kalaportaan rakentamiseen padon ohi”.
Historiaa
Voimalaitos valmistui vuonna 1956 (tai 1953 ). Fortum myi voimalaitoksen vuonna 2012 Koskienergialle.
Katso myös
Huomioita
- ↑ Säätelytilavuus on arvioitu laskemalla aluksi vedenpinnan korkeusero erotuksena MHW-MNW ja kertomalla se järven pinta-alalla. Epätarkkuutta aiheuttavat sekä keskilukujen käyttö että rantojen kaltevuus. Säätelytilavuus on todennäköisesti paljon suurempi.
Lähteet
- 1 2 3 4 5 WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 296, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- 1 2 3 4 5 6 Koski-inventointi, s. 100–102. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- 1 2 3 4 Erlin, Niclas: Svartån ger oss el i strid ström vastranyland.fi. 24 maj 2014. Västra Nyland. Viitattu 17.6.2026. (ruotsiksi)
- 1 2 Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- 1 2 3 4 5 6 7 Lohjanjärven säännöstelyn lupamääräysten tarkistaminen, Lohja, Raasepori ja Vihti (PDF) (Nro 350/2021, Dnro ESAVI/15609/2019, s.4–8, 28–29) lyvo.fi. 24.11.2021. Lohja: Lylyisten Yhteisten Vesialueiden Osakaskunta. Viitattu 23.6.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mustionkosken voimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.6.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke 🔒 (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2026.
- ↑ Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue - Lohjanjärvi (vedenpinnan korkeustietoja) vesi.fi. 1956–2025. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.6.2026.
- 1 2 3 Suomen vesivoimalaitokset vesirakentaja.fi. 29.10.2013. Vesirakentaja Oy. Viitattu 29.5.2026 (Arkistoitu – Internet Archive).
- 1 2 Fortum myy vesivoimaa Koskienergialle - Pienten vesivoimalaitosten myynnit Suomessa saatu päätökseen fortum.com. 30.3.2012. Helsinki: Fortum Oyj. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Karjaanjoki (23) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Billnäsin alue (23.012) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ (ei nimeä) (23.012.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Lohjanjärvi (23.021.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.6.2026.
- ↑ Peltokosken kalatien lupahakemussuunnitelma (Koskienergia Oy) (PDF) (s.5, 7–9) 26.4.2021. Oulu: Maveplan Oy. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue - Peltokoski (havaintoväli 1956–2025) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.6.2026.
- ↑ Kalojen vaellusyhteyden avautuminen Lohjanjärven ja Itämeren välille viivästyy (valokuva) karkkilalainen.fi. 7.1.2026. Karkkila: Karkkilalainen. Viitattu 25.6.2026.
- 1 2 Tulvariskien alustava arviointti - 23. Karjaanjoen vesistöalue (PDF) (s.2–7, 14, 23) ymparisto.fi. 2010. Helsinki: Uudenmaan ELY-keskus. Viitattu 23.6.2026.
- 1 2 3 Kosunen, Niina & Mikkola, Ida: Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (PDF) (s.47–51) 13.4.2017. Turku: Linnunmaa Oy & Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 24.5.2026.
- ↑ Haapala, Elina & Rantakokko, Kari: Lohjanjärven ranta-alueiden tulvavahinkoselvitys, s. 6. (Raportteja 2/2008) Uudenmaan ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-2999-5 ISSN 1796-1742 pysyvä osoite (PDF) Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Lohjanjärven uuden säännöstelyluvan käyttöönotto 16.9.2024 lohja.fi. 28.8.2024. Lohja: Lohjan kaupunki. Viitattu 24.6.2026.
- ↑ Pönni, Jaana: Lohjanjärven vedenpinnan säännöstely muuttuu joustavammaksi keväällä ja loppukesällä luvy.fi. 9.12.2021. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 27.4.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustionkosken voimalaitos Wikimedia Commonsissa
- Raaseporin kaupunki sai luvan kalatien rakentamiseksi Mustionjoen Mustionkosken voimalaitospatoon luvy.fi. 8.4.2024. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
- Vaellusyhteyden avautuminen Lohjanjärven ja Itämeren välille viivästyy: hallinto-oikeuden uudet päätökset eivät mahdollista kalateiden rakentamisen aloittamista luvy.fi. 12.12.2025. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.