Joen kulku
Mustionjoki alkaa Lohjanjärven lahden Bruksträsketin eteläpäästä, jossa on yli 300 metriä jokimaista uomaa Mustionkosken voimalaitoksen patoa. Joen alkuosuus on 1800-luvulla louhittu syvemmäksi, jotta Lohjanjärven rannikolta saataisiin lisää viljelysmaata. Lohjanjärven vedenpinnan korkeus on nykyään 32,0 metriä mpy. Sittemmin Mustion ruukinalueen alueen monien koskien vesivoima valjastettiin ruukin käyttöön . Peltokoskelle valmistui uusi voimalaitos vuonna 1952. Sen pato nosti vedenpintaa muodostaen Mustion patojärven, joka peitti alleen ruukinalueen alemmat kosket. Mustionkoskeen valmistui vuonna 1953 ylin vesivoimalaitos, jolla hyödynnettiin ensimmäisen kosken vesivoimaa ja jolla alettiin säännöstelemään Lohjanjärveä. Mustionkoskella on voimalassa putousta 8,1 metriä ja Peltokoskella 10,5 metriä.
Voimalan jälkeen joki kääntyy kohti länttä, jossa se kohtaa peltomaiseman keskellä kolmen kilometrin päässä sijaitsevan Päsarträsketin. Matkalla jokeen yhtyvät Mossabäcken ja Ingvalsbybäcken. Päsarträsketin vedenpinnan korkeus on 11,8 metriä mpy., joten joelle on kertynyt putousta 20,2 metriä. Joessa sijaitsee järven rannassa saari, jonka molemmilta puolilta joki virtaa järveen. Saari on ollut aikoinaan niemi, jossa on sijainnut muinaislinna Junkarsborg. Linnan kohdalla virtasi koski, joka on perattu hiljaiseksi. Myöhemmin niemi katkaistiin kanavalla, jolloin siitä muodostui saari.
Päsarträsket muodostaa joessa 3,2 kilometriä pitkän järviosuuden, joka on enimmillään yli 300 metriä leveä ja 2,2 metriä syvä. Sen länsirantaan tulee lännestä virtaava Bråtabäcken. Järven länsiosaa kutsutaan Gråströmmeniksi ja se kapenee kahden kallioisen mäen välissä 20 metriä leveäksi. Salmessa on maantiesilta. Sillan jälkeen järvessä on pienessä lahdessa saari, jonka takana alkaa joki. Tämä on Mustionjoen entistä koskialuetta . Sen kuusi kilometriä pitkä osuus päätyy Kirkkojärveen (ruots. Kyrksjön). Se virtaa Meltolan, Österbyn, Sannäsin, Heimoksen, Nybyn ja Kasabyn yhteisillä pelloilla aluksi lounaaseen ja sitten länteen. Tällä osuudella siihen yhtyy lännestä tuleva Storängsbäcken, idästä tulevat Björkhopsbäcken ja Stenbäcken sekä alajuoksulla pohjoisesta tuleva Krabbäcken.
Joki on neljä metriä syvä, kun se laskee Kirkkojärveen. Järven osuus joesta on 3,5 kilometriä pitkä ja enimmillään se on 600 metriä leveä ja kuusi metriä syvä. Sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltoa, ja järven eteläpää sijaitsee Karjaan keskustaajaman Lövkullassa ja Prästgårdenissa. Järveen tulee ympäröiviltä pelloilta lyhyitä kuivatusojia, joista yksi on nimeltään Flatubäcken. Järven vedenpintaa laskettiin 1950-luvulla . Järven luusuassa sijaitsee pitkänomainen saari Holmen. Joen taajamaosuutta on kaksi kilometriä. Parin kilometrin päässä taajamasta sijaitseva Billnäsin vesivoimalaitos on nostanut taajamassa joen vedenpintaa niin paljon, että Landsbroströmin kosket ovat peittyneet . Suvannossa sijaitsevalle saarelle on rakennettu kävelysilta, joka yhdistää saaren ja etelärannan puistot toisiinsa. Alempana joessa on toinen kävelysilta ja taajama-alueella on vain kaksi joen ylittävää maantiesiltaa. Alemman sillan kohdalla joenrannassa sijaitsee vedenpuhdistuslaitos.
Pinjaisissa sijaitsevat Billnäsin tehtaat ja vesivoimalaitos, jonka läheisyydessä joen ylittävät kävelysilta ja maantiesilta. Voimalassa on putousta 6,7 metriä. Seuraavat kolme kilometriä muuttuu joen ilme taas maaseutumaiseksi. Siihen yhtyy vain kaksi pientä puroa ja osuudella on vain yksi kävelysilta, joka on alun perin rakennettu junaliikennettä varten. Ennen Åminneforsin vesivoimalaitosta sijaitsee pohjoisrannalla Stålbackan asuinalue ja voimalan kohdalla etelärannalla Åminneforsin tehtaat. Voimalasta, jonka putousta on viisi metriä, on merelle kaksi kilometriä matkaa. Joen pohjoisrannalla sijaitsevat tehtaat ja joensuussa on Lillforsholmenin saari, jonne tulee etelärannasta silta. Saaren lähellä joen ylittävät sataman kautta kulkeva rautatie ja tehtaiden maantiesilta.
Vedenlaatu
Joen suurimmat pistekuormittajat sijaitsevat Lohjanjärven eteläosassa lähellä joen luusuaa. Joen rannassa sijainnut Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 2015. Tällä tehtkellä (vuonna 2018) joen vedenlaatu on yläjuoksulla tyydyttävällä ja alajuoksulla välttävällä tasolla.
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Mustionjoen tilaa. Joen tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli huono, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Joen tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Joen tila ei ollut muuttunut aikaisemmasta merkittävästi ja sen tilamuuttujat säilyivät samoina.
Luontoarvoja
Yleistä
Mustionjoessa on neljä vesivoimalaitosta, joiden padot katkaisevat vaeltavilta kaloilta nousumahdollisuuden yläpuolisiin vesistöihin. Tästä huolimatta vesistöalueella elää elinvoimainen taimenkanta, joka muodostuu pienistä populaatioista . Eräs nousevista kalalajeista on vimpa, joka nousee joen alaosaan harvalukuisena. Sitäkin pyydettiin runsaasti vielä 1950-luvulla . Voimaloihin alettiin suunnittelemaan kalateiden rakentamista 2000-luvuilla ja tällä hetkellä (2026) kalatie on toiminnassa Åminneforsin vesivoimalaitoksella ja Billnäsin vesivoimalaitoksella. Kahden yläjuoksun voimalan kalatielupa on viivästynyt oikeuslaitoksen päätökseen.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Mustionjoki on Etelä-Suomen tärkein simpukkajoki. Joessa elävät uhanalaiset jokihelmisimpukka eli raakku ja vuollejokisimpukka. Mustionjoen simpukkakantoja alettiin elvyttää vuonna 2009 Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkin sekä sähköyhtiö Fortumin tuella.
Vain osa Mustionjoesta soveltuu tällä hetkellä (vuonna 2018) jokihelmisimpukan elinympäristöksi ja tutkitut kohteet soveltuvat kohtalaisesti tai epävarmasti simpukoiden elinympäristöksi. Vuonna 2017 tutkimuksessa havaittiin jokihelmisimpukoissa suurta kuolleisuutta, jonka eräs syy voi olla niiden korkea ikä. Nuorimmat simpukat olisivat 50–70 vuotiaita, joten uusien simpukoiden syntyminen on pysähdyksissä tai nuoret yksilöt kuolevat nuorina. Simpukat ovat usein lietteen, erilaisen kasvuston peitossa ja ne vaikuttavat olevan niin heikossa kunnossa, etteivät enää lisäänny. Jokihelmisimpukan populaatioiden koko oli vuonna 2010 yli 3000 yksilöä ja vuonna 2016 yli 1400 yksilöä.
Natura-alue
Mustionjoki ja sen neljä sivuhaaraa, Storängsbäcken, Krabbäcken, Gammelbäcken, Invalsbybäcken ja Mossabäcken sekä Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion patojärvi, sisältyvät yhteiseen Natura 2000-hankkeen suojelualueeseen (FI0100023, SAC, 277 hehtaaria ja 32 kilometriä jokivartta). Suojelun päätarkoitus on elvyttää vaeltavien kalalajien nousua vesistöön ja käynnistää uudelleen simpukoiden lisääntyminen, joka edellyttää lohikalojen esiintymistä ja elinympäristössään puhtaampaa vettä. Vaikka jokihelmisimpukan populaatio on Euroopan suurimpia, on se ikääntynyttä ja lisääntyminen on pysähdyksissä. Lisäksi joessa pesii satunnaisesti kuningaskalastaja ja virtapaikoissa talvehtii koskikara.
Karjaanjoen alaosan alue (23.01)
Yleistä
Karjaanjoen alaosan alue (vesistöaluetunnus 23.01, pinta-ala 2 046 km²) on toisen jakovaiheen vesistöalue Karjaanjoen vesistössä (23, 116 km²). Se alkaa Lohjanjärven luusuasta ja muodostaa alajuoksun alapuolisen vesistöalueen, joka on 5,7 % Karjaanjoen vesistön pinta-alasta. Alaosan alue on kolmannessa jakovaiheessa jaettu vielä viiteen vesistöalueeseen. Ne ovat Åminneforsin alue (23.011), Billnäsin alue (23.012), Slabbäckenin valuma-alue (23.013), Krabbäckenin valuma-alue (23.014) ja Bråtabäckenin valuma-alue (23.015).
Karjaanjoen vesistöalueella asuu noin 50 000 asukasta, joista merkittävä osa elää Mustonjoen ja Lohjanjärven ympäristössä.
Mustionjoen sivu-uomia
Mustionjoen sivu-uomat ovat lyhyitä ja vesimäärältään pieniä. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin.
lasku-uoman
nimi
|
pääuoman
kohta
|
etäisyys
mereltä
(km) |
joen
pituus
(km) |
virtaama
(MQ)
(m³/s) |
valuma-
alue
(km²) |
lähteet
|
|---|
| Gammelbäcken | Forsbyängen | 3 | 3 | | | 6,3,4,4,–,– |
| Krabbäcken | Kasaby | 13 | 3 | | 5 | 3,3,4,4,–,2 |
| Björkhopsbäcken | Meltola | 18 | 2 | | | 3,3,4,5,–,– |
| Storängsbäcken | Brasby | 18 | 15 | | 27 | 3,3,4,6,–,2 |
| Bråtabäcken | Päsarträsket | 20 | 5 | | 7 | 3,3,4,5,–,2 |
| Lindsbäcken | Junkarsborg | 22 | 3 | | | 3,3,4,3,–,– |
| Ingvalsbybäcken | Mustio | 24 | 2 | | | 3,3,4,3,–,– |
| Mossabäcken | Mustio | 25 | 3 | | | 3,3,4,5,–,– |
Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: ”Suomen vesistöalueet”, 1993 , 3 = katsottu Karttapaikasta , 4 = luettu Paikkatietoikkunasta , 5 = Paikkatietoikkuna ja Karttapaikka yhdessä, 6 = Saura, Ari .
Björkhopsbäckenin latvahaara on Halkbäcken.
Åminneforsin alue (23.011)
Åminneforsin alueen pinta-ala on 11,82 km² ja järvisyys 2,99 %, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 2 045,81 km² ja järvisyys 12,18 %. Vesistöalueen pääuoma on Mustionjoki, johon Åminneforsin yläpuolella etelästä Gammelbäck. Puron valuma-alueella Sarvsjön (2 ha) sekä vapaa-ajan asukkaille padottuja tekolampia. Klinkbakan suunnalta yhtyy jokeen pelto-oja, joka alkaa kallioiselta ylängöltä. Sielläkin on puroihin padottu pieniä lammikoita. Åminneforsissa sijaitsee Åminneforsin vesivoimalaitos, joka on joen alin vesivoimalaitos. Vesistöalueen yläraja sijaitsee Billnäsin vesivoimalaitoksen alapuolella.
Billnäsin alue (23.012)
Billnäsin alueen pinta-ala on 66,43 km² ja järvisyys 3,84 %, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 2 033,99 km² ja järvisyys 12,25 %. Myös tämän vesistöalueen pääuoma on Mustionjoki. Se alkaa Mustionkosken voimalaitokselta ja päättyy Billnäsin vesivoimalaitokseen. Mustionjoen voimalan lähellä on vielä neljäskin voimala Peltokosken voimalaitos, jonka patoallas on Mustion patojärvi (18 ha). Pääuomassa on yläjuoksulla Päsarträsket (67 ha) ja keskijuoksulla Kirkkojärvi (112 ha). Vesistöalue saa vetensä pääasiassa Lohjanjärven alueen (23.02) Lohjanjärvestä (8 822 ha). Siihen yhtyy muutama Karjaanjoen alaosan alueen valuma-alueita. Ne ovat alajuoksulta lueteltuna Slabbäckenin valuma-alue (23.013), Krabbäckenin valuma-alue (23.014) ja Bråtabäckenin valuma-alue (23.015). Niiden lisäksi on vesistöalueella esimerkiksi Tjärnan (5 ha), jonka laskuoja yhtyy jokeen Bällarbyssä, ja Flatun (3 ha) ja Söudon (9 ha), joiden yhteinen laskuoja Flatubäcken laskee Kirkkojärveen.
Slabbäckenin valuma-alue (23.013)
Krabbäckenin valuma-alueen pinta-ala on 4,82 km² ja järvisyys 3,11 % . Sen laskuoja Krabbäcken yhtyy Mustionjokeen lännestä eli oikealta puolelta Kasabyssä. Se alkaa Backgrändenin kulmakunnalla Kvarnsjönistä (11 ha), johon laskee lounaassa sijaitsevan suojellun avosuon Väglösin vedet. Väglösin itäpuolella sijaitsee Abborrgölen (3 ha), jolle ei ole karttoihin merkitty laskuojaa.
Krabbäckenin valuma-alue (23.014)
Krabbäckenin valuma-alueen pinta-ala on 26,67 km² ja järvisyys 2,85 % . Sen laskupuro Storängsbäcken yhtyy Mustionjokeen lännestä eli oikalta puolelta. Keskijuoksulla on puro nimeltään Krabbäcken. Tulijärven (7 ha) yläpuolella siinä on jokihaata, jonka läntinen haara alkaa Myllyjärvestä (5 ha) ja itäinen Pohkiasta (10 ha). Myllyjärven valuma-alueeseen kuuluvat vielä Umpilammi (4 ha) ja Lönnhammarinjärvi (34 ha). Lönnhammarinjärven länsiranta on Kolmatta Salpausselkää. Pohkiaan tulee kaakosta Taarnalammin (3 ha) ja pohjoisesta Jänesjärven (6 ha) laskuoja. Jänesjärven laskuojan alajuoksulle yhtyy myös pohjoisesta alkavaoja Hyrisevä. Sen valuma-alueella sijaitsevat pienet Lauklammi (1 ha), Raja-almmi ja Kalatonlammi.
Bråtabäckenin valuma-alue (23.015)
Bråtabäckenin valuma-alueen pinta-ala on 6,52 km² ja järvisyys 0 % . Sen laskuoja Bråtabäcken laskee pääuomassa sijaitsevaan Päsarträsketiin. Valuma-alue on vähäjärvinen, mutta aivan latva-alueella vedenjakajalla sijaitsee Maihunttin vieressä kaksi tekolampea.
Historiaa
Luonnonhistoriaa
Mustionjoki syntyi siinä vaiheessa, kun Lohjanjärvi kuroutui erilleen Itämerestä noin 6 500 vuotta sitten. Joki oli aluksi lyhyt Mustionkoski, joka piteni merenpinnan laskiessa maankohoamisen seurauksena. Joen ensimmäinen kilometri on ollut yhtenäisenä koskijaksona Peltokoskelle asti. Vasta tämän jälkeen on joelle muodostunut savikoita halkova uoma.
Kulttuurihistoriaa
Tiedetään, että 1300-luvulla on vapaana virranneesta Mustionjoesta pyydetty siihen nousseita lohia, meritaimenta, ankeriasta, siikaa ja vimpaa. Lohi ja taimen nousivat vesistöalueelle kutemaan ja myös Mustionjoki oli tärkeä kutujoki. Karjaanjoen jokilaaksoa Kirkkojärvestä mereen kutsuttiin Skavistadiksi. Se lahjoitettiin vuonna 1335 Tallinnan lähellä sijainneelle Padisen munkkiluostarille, joka omisti sen ja siitä saatavat tulot vuoteen 1407 asti. Munkit asuivat alueella vuoteen 1365 asti ja harjoittivat koskissa kalastusta. Munkit luovuttivat koskioikeudet Raaseporin linnanherralle, jonka jälkeen seudun asukkaat pääsivät taas kalastamaan koskissa. Vielä 1920-luvulla oli lohestus tavanomaista. Lohi pyydystettiin yleensä pitkävartiseen haaviin. Rapurutto saapui Karjaanjoen vesistöön vuosina 1908–1910, jolloin runsas rapukanta alkoi häviämään. Tauti on tämän jälkeen hävittänyt rapukantaa useaan kertaan.
Mustionjoki oli aikoinaan vuolas ja koskinen joki. Vanhoista 1700-luvun karttoihin on piirretty 12 koskea tai koskijaksoa. Mustion kartanon alueella oli seitsemän koskea ja niiden alapuolella olivat Junkarsborgin, Gråströmmenin, Landsbron, Billnäsin ja Åminneforsin koskijaksot. Kirkkojärven alapuolella on Mustionjoki virrannut lähes yhtenä kuohuvana koskena mereen asti.
Vaelluskalojen nousu yläjuoksulle väheni vuodesta 1933, kun Åminneforsin voimalaitoksen ohijuoksutuksiin tuli ajoittaisia taukoja. Kalojen vaellus joen alajuoksulle päättyi lopullisesti vuonna 1956, kun Åminneforsin petonipato valmistui. Se katkaisi joen vapaan virtauksen kokonaan. Billnäsin vesivoimalaitos valmistui vuonna 1922, Peltokosken voimalaitos vuonna 1956 ja Mustionkosken vesivoimalaitos vuonna 1953.
.svg){kind=small}
tyydyttävä.svg){kind=small}
hyvä
.jpg)
