| Numero 2 Eero ja Jussi & The Boys | ||
|---|---|---|
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | syys–marraskuu 1965 | |
| Studio | Electrovox-studio, Helsinki | |
| Julkaistu | huhtikuu 1966 1992 (CD, MC) | |
| Formaatti | LP-levy (LPM 10072) C-kasetti (220144) CD-levy (220142) | |
| Tuottaja(t) | Johan ”Mosse” Vikstedt | |
| Tyylilaji | rock, rock and roll, rhythm and blues, country | |
| Kesto | 43.57 | |
| Levy-yhtiö | Discophon Fazer Finnlevy (CD, MC) | |
| Levymerkki | RCA Victor Fazer Finnlevy (CD, MC) | |
| Eero ja Jussi & The Boysin muut julkaisut | ||
| Numero 1 1965 |
Numero 2 1966 |
Numero 3 1986 |
| Singlet albumilta Numero 2 | ||
| 1. ”Salainen rakkaus” / ”Ronski Antti” Julkaistu: elokuu 1966 (FAS 958) | ||
| 2. ”Balladi kanuunasta” / ”Tummanpunainen” Julkaistu: 1966 (FAS 960) | ||
Numero 2 on suomalaisen rock-yhtye Eero ja Jussi & The Boysin toinen, huhtikuussa 1966 ilmestynyt studioalbumi.
Eero ja Jussi Raittisen & The Boys -yhtyeen ensimmäinen suomalaisen rockyhtyeen albumi Numero 1 ilmestyi keväällä 1965 ja se oli myynyt kohtuullisen hyvin. Albumin menestys toi kokoonpanolle esiintymisiä televisioon sekä enemmän keikkoja. Discophon-levy-yhtiön johtaja Johan ”Mosse” Vikstedt päätti, että albumi tehdään ennen Jussi Raittisen lähtöä armeijaan marraskuussa 1966. Toisin kuin edellisellä albumilla, tällä levyllä kaikki kappaleet ovat ennenjulkaisemattomia. ”Salainen rakkaus” ja ”Ronski Antti” -kappaleet julkaistiin singlenä, mutta hieman lyhennettyinä versioina.
Vuonna 1992 Fazer Finnlevy julkaisi albumin ensimmäistä kertaa CD-levynä ja C-kasettina. Kesäkuussa 2013 Warner Music Finland julkaisi albumin ensimmäistä kertaa digitaalisena latauksena. Vuonna 2019 Svart Records julkaisi albumin ensimmäistä kertaa vinyylilevynä sitten 1960-luvun. 18. lokakuuta albumista julkaistiin 350 kappaleen painos mustalla ja 150 kappaleen painos sinisellä vinyylillä. Vuoden 2019 uusintajulkaisuun sisältyy The Boys -yhtyeen singlenä vuosina 1966–1969 julkaistut kappaleet, jotka on bonusalbumilla.
Albumi koottiin pitkälti yhtyeen keikkaohjelmistosta ja tuottaja Mosse Vikstedtin ehdotuksista. Albumin avausraita, Rauno Lehtisen kirjoittama ”Balladi kanuunasta” syntyi tuottaja Vikstedtin ottamien valokuvien pohjalta, jossa Eero ja Jussi poseeraavat Suomenlinnan valleilla Helsingissä. Yksi näistä valokuvista päätyi albumin kansikuvaksi ja Lehtisen nähtyä valokuvat hän sai inspiraation uuteen kappaleeseen. Eero ja Jussi esittivät kappaleen sekä Yleisradion TV2:n Ohimennen-ohjelmassa että Yrjö Tähtelän elokuvan Topralli (1966) talvisessa Suomenlinnassa kuvatussa kohtauksessa. Se julkaistiin singlenä elokuussa 1966 yltäen radion Kahdeksan kärjessä -listan kärkeen. Roy Orbisonin laulamana tunnetuksi tullut ”Candy Man” edustaa rhythm and bluesia ja alkuperäisversion huuliharppu vaihdettiin kazoohon, jonka Jussi Raittinen oli saanut Finntrio-yhtyeen Vesa Nuotiolta. Countryhenkinen balladi ”Maailmain” on Jussin käännös Skeeter Davisin ja Herman’s Hermitsin tunnetuksi tekemästä hittikappaleesta ”The End of the World”. Suomessa kappaletta esitti aluksi Laila Kinnunen, joka ei kuitenkaan televisioesitysten ohella levyttänyt kappaletta. Vikstedt hankki kappaleen kustannus oikeudet ja Carola levytti kappaleen The Boys -yhtyeen säestämänä. Samassa sessiossa taltiointiin myös tällä albumilla kuultava versio. Elvis Presley oli Raittisten veljeksen suuria suosikeita ja Elviksen tuotannosta poimittiin muun muassa ”Crawfish”, joka kuullaan elokuvassa Kitara kainalossa (1958). Eero Raittinen levytti kappaleen myöhemmin yhdessä Hillel Tokazierin kanssa albumille Good Rockin’ Tonight. ”Skinny Minnie” on cover Bill Haley & His Comets -yhtyeen samannimisestä kappaleesta, johon Jussi laati suomenkielisen sanoituksen. Jimmy Coxin kirjoittama bluesballadi ”Nobody Knows You When You’re Down and Out” on alkuperältään albumin vanhimpia lauluja, sillä ensilevytyksen siitä laulanut Bessie Smith levytti kappaleen vuonna 1929. Kappaleella laulusolistina toimiva Jussi levytti kappaleen myöhemmin DDT Jazzbandin kanssa vuonna 1970. ”Unelmoin mä vain” on käännös The Everly Brothers -yhtyeen hittikappaleesta ”All I Have to Do Is Dream”, josta on sittemmin tehty lukuisia suomennoksia eri sovituksin. A-puolen päättää albumin toinen Elviksen tuotannon cover-kappale ”Rip It Up”. Kappaleella laulusolistina toimii Eero, mutta Jussin laulamana kappale oli pitkään keikkaohjelmistossa. Vuonna 1973 Jussi levytti kappaleen yhdessä The Boys -yhtyeen kanssa tehdylle albumille Mä tahdon rokata steel-kitaristi Roy Rabbin suomentamana nimellä ”Juhlimaan (tosi rankasti)”.
B-puolen avausraita ”Tummanpunainen” on albumin countryhenkisimpiä kappaleita, joka on peräisin George Hamilton IV:n tuotannosta. Jussi teki kappaleen suomenkielisen tekstin perheensä mökillä Lohjalla. ”My Prayer” on hieman yllättävä valinta albumille, sillä kappaletta on Suomessa levyttänyt aiemmin Olavi Virta nimellä ”Ennen kuolemaa”. The Boys -yhtyeen kitaristina 1970-luvulla toiminut Pekka Tammilehto eli Topi Sorsakoski levytti kappaleen esikoisalbumilleen Hurmio vuonna 1985. ”Viisi villiruusua” on Jussin käännös The Renegades -yhtyeen tunnetuksi tekemästä kappaleesta ”Seven Daffodils”. ”I Just Wanna Make Love to You” oli ollut The Boysin keikka ohjelmistossa jo pitkään ja sisältyi muun muassa The Rolling Stones -yhtyeen esikoisalbumille. ”Salainen rakkaus” on ikivihreä kappale, joka on levytetty useita eri kertoja. Alun perin kappaleen esitti Doris Day nimellä ”Secret Love” elokuvassa Tarkk’ampujatyttö vuonna 1953. Kappale on levytetty myös Suomessa moneen kertaan, joista muun muassa Rauli Badding Somerjoen versio on hyvin samanlainen Jussi Raittisen sanoituksen kanssa, mutta Tähdet, tähdet -albumilta löytyvä levytys on merkitty Somerjoen nimiin. ”Kiddio” on taas puolestaan rautalankamusiikkia edustava kappale, jonka levytti ensimmäisenä Teddy Randazzo. ”Ronski Antti” on Jussi Raittisen käännös vanhasta amerikkalaisesta kansansävelmästä ”St. James Infirmary Blues”, joka on joidenkin lähteiden mukaan peräisin jo 1800-luvulta. Raittisen sanoittama versio on tehty ruotsinkielisen folkhenkisen version pohjalta. Albumin päättää ”Balladi kanuunasta” -kappaleen instrumentaaliversion, jossa Kaj Westerlundin kitarasoolo mukailee Duane Eddyn tyyliä.