Parakiitti

Undulaatti on vallan tyypillisen muotoinen parakiitti: pienehkö ja pitkäpyrstöinen, solakka ja virtaviivainen. Englanniksi undulaattia kutsutaan joskus nimellä parakeet, vaikka lajin oikea nimi on budgerigar.
Kauluskaija, entiseltä kutsumanimeltään esim. kaulanauhaparakiitti, englanniksi Rose-ringed Parakeet

Parakiitti-termillä (engl. parakeet) tarkoitetaan yleensä pitkäpyrstöisiä, pienemmän kokoisia papukaijalintuja.

Termi ei ole taksonominen, vaan sillä viitataan useaan eri papukaijalintujen sukuun, jotka eivät ole erityisen läheistä sukua keskenään. Se on täten polyfyleettinen termi: linturyhmät muistuttavat toisiaan mutta ne polveutuvat eri kantamuodoista.

Suomessa parakiitti-termi ei ole ollut minkään lajin virallisessa nimessä BirdLife Suomen lintujen lajinimistössä. Sen sijaan lemmikkilintujen harrastajapiireissä on voitu tätä termiä käyttää. Aiempia kutsumanimiä ovat olleet esimerkiksi neitokakadulle nymfiparakiitti, kauluskaijalle kaulanauhaparakiitti tai savanniparatiisikaijalle lauluparakiitti.

Raita-aratti, englanniksi Barred Parakeet on parakiitti-nimisistä lyhytpyrstöisimpiä.
Isokauluskaija, englanniksi Alexandrine Parakeet, on suurin parakiitti noin 58cm pituudellaan.

Englanniksi parakeet-nimeä on käytetty tai käytetään nimenä tai kattoterminä seuraavilla suvuilla tai lajeilla:

Englanninkielessä "parakeet" viittaa joskus pelkästään undulaattiin.

Parakiitti-termi sisältää siis papukaijalintulajeja useista suvuista ja heimoista, usealta eri mantereelta: esimerkiksi kaikki aratit ovat kotoisin Amerikan mantereelta, Psittacula-kaijoja esiintyy Aasiassa ja Afrikassa, ruohokaijoja Australiassa ja viherkaijoja Uudessa-Seelannissa.

Parakiitti-termi ei kuitenkaan mene ohi taksonomisista termeistä. Vaikka parakiitteja yleensä kuvaillaan pienen puoleisiksi, ovat isokauluskaija (58cm/255g) ja pahta-aratti (38cm/220g) suurempia kuin ruumiinrakenteeltaan parakiittimainen, pahta-aratille läheistä sukua oleva pikkuara (30cm/150g). Pelkkä "pienehkö" koko ei riitä: esimerkiksi pienikokoisia kaijasia ja viherarasia ei luetella parakiiteiksi, luultavasti koska niillä on lyhyt pyrstö. Pitkäpyrstöisiä lureja (kuten sateenkaarilurit) tai lurikkeja ei myöskään lueta parakiittien listoille.

Parakiiteista suurin on isokauluskaija, joka on 58 cm pitkä ja painaa n. 255 grammaa. Lyhytpyrstöisimpiä parakiittejä lienevät raita-aratti sukulaisineen.

Lähteet

  1. ↑ Laure Kurkela: Parakiitit, aratit ja muut – papukaijamaailman nimistöstä - Kaijuli kaijuli.fi. 17.4.2026. Viitattu 16.10.2026.
  2. ↑ The Checklist v2025b AviList: The Global Avian Checklist. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 Laure Kurkela: Parakiitit, aratit ja muut – papukaijamaailman nimistöstä - Kaijuli kaijuli.fi. 17.4.2026. Viitattu 16.10.2026.
  4. 1 2 3 4 Mitä ovat parakiitit? Mitä ovat parakiitit?. Viitattu 16.10.2026.
  5. ↑ Laure Kurkela: Lintulajien vanhat nimet - Kaijuli kaijuli.fi. 16.4.2026. Viitattu 16.10.2026.
  6. ↑ The Checklist v2025b AviList: The Global Avian Checklist. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  7. ↑ The Checklist v2025b AviList: The Global Avian Checklist. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 The Checklist v2025b AviList: The Global Avian Checklist. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  9. 1 2 3 4 5 Australian Parakeets | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 16.10.2026.
  10. ↑ Cockatiel Parakeet Noah's Ark Zoo Farm. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  11. 1 2 Steve Burton, Michael R. Perrin, Colleen T. Downs: Thermal biology of African lovebirds and Australian grass parakeets. Journal of Thermal Biology, 1.8.2008, 33. vsk, nro 6, s. 355–362. doi:10.1016/j.jtherbio.2008.05.003 ISSN 0306-4565 Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Paradise Parakeet- Psephotellus pulcherrimus avibase.bsc-eoc.org. Viitattu 16.10.2026.
  13. ↑ G. A. Smith: Systematics of Parrots. Ibis, 1975, 117. vsk, nro 1, s. 18–68. doi:10.1111/j.1474-919X.1975.tb04187.x ISSN 1474-919X Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Conures Hagen Avicultural Research Institute. Viitattu 16.10.2026. (englanniksi)
  15. ↑ Hazel Jackson, Diederik Strubbe, Simon Tollington, Robert Prys-Jones, Erik Matthysen, Jim J. Groombridge: Ancestral origins and invasion pathways in a globally invasive bird correlate with climate and influences from bird trade. Molecular Ecology, 2015-08, 24. vsk, nro 16, s. 4269–4285. PubMed:26172573 doi:10.1111/mec.13307 ISSN 1365-294X Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Steve Burton, Michael R. Perrin, Colleen T. Downs: Thermal biology of African lovebirds and Australian grass parakeets. Journal of Thermal Biology, 1.8.2008, 33. vsk, nro 6, s. 355–362. doi:10.1016/j.jtherbio.2008.05.003 ISSN 0306-4565 Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Red-fronted Parakeet | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 16.10.2026.
  18. 1 2 Alexandrine Parakeet | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 16.10.2026.
  19. ↑ Mitred Conure | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 16.10.2026.
  20. ↑ Red-shouldered Macaw | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 16.10.2026.