Pikkukiivi

Pikkukiivi
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä

Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiivilinnut Apterygiformes
Heimo: Kiivit Apterygidae
Suku: Kiivit Apteryx
Laji: owenii
Kaksiosainen nimi

Apteryx owenii
Gould, 1847
Pikkukiivin levinneisyysalue
Pikkukiivin levinneisyysalue
Katso myös

  Pikkukiivi Wikispeciesissä
  Pikkukiivi Commonsissa

Pikkukiivi (Apteryx owenii, vanh. Apteryx oweni) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu.

Tuntomerkit

Pikkukiivi on kiivilajeista pienin. Sen pituus on 30 cm. Koiras painaa 1150 g, naaras 1325 g. Laji on lentokyvytön, ei näkyviä siipiä. Nokka on pitkä ja vaalea, jalat kalpean vaaleanpunaiset. Höyhenpuku on vaalean ruskeanharmaa, ja siinä on valkeita läikkiä tai poikkiraitoja.

Nuori kirjokiivi voi tietyssä kehitysvaiheessa muistuttaa pikkukiiviä, mutta kirjokiivin jalat ja varpaat ovat tummat ja höyhenpuku muutenkin tummempi.

Ääntely

Koiraan ääni on kimeä, nouseva vihellys. Naaraan ääni on matalampi ja värisevämpi. Ääntelee nopeammin ja korkeammalta kuin muut kiivilajit. Ääni toistuu 12–25 kertaa.

Ravinto

Pikkukiivi syö pieniä selkärangattomia, etenkin matoja. Lisäksi se voi syödä maahan pudonneita hedelmiä ja lehtiä. Ruokaa etsiessään se kävelee hitaasti ja tunnustelee maata nokallaan. Yleensä se nappaa saaliin maasta tai lehtien seasta, harvoin kaivaa nokalla syvemmältä.

Lisääntyminen

Pikkukiivi puolustaa reviiriään kiivaasti lajitovereita vastaan. Pesä on maakolossa, ontossa tukissa tai tiheän kasvillisuuden alla. Naaras munii heinä-tammikuussa 1–2 munaa, jotka ovat 11 cm pitkiä ja 7 cm leveitä. Mikäli pesyeessä on kaksi munaa, munintojen välillä on 2–3 viikkoa. Vain koiras hautoo. Haudonta kestää 65–75 vuorokautta. Kuoriuduttuaan poikanen palaa pesään päivittäin 2–4 viikon ajan, kunnes itsenäistyy.

Levinneisyys ja kannanarvio

Aikanaan pikkukiivi on esiintynyt laajalti Etelä- ja Pohjoissaarella, mutta nykyinen levinneisyysalue kattaa lähinnä pääsaarten rannikoilla sijaitsevia pikkusaaria sekä kaksi pääsaarilla sijaitsevaa suojelualuetta. Lajin luultiin kuolleen sukupuuttoon pääsaarilta, kunnes vuonna 2025 löydettiin pieni populaatio Eteläsaaren länsirannikolta. Kannan kooksi arvioitiin noin 1900 yksilöä vuonna 2015. Tästä noin 1200 yksilöä elää Kapiti-saarella.

Uhat

Pikkukiiviä uhkaavat ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajipedot, kuten koirat, kissat ja näätäeläimet. Lisäksi pikkukiivin geneettinen monimuotoisuus on kaikista kiivilajeista pienin, mikä johtuu siitä, että nykyinen kanta polveutuu lähes kokonaan vuonna 1912 Kapiti-saarelle siirretystä viidestä yksilöstä.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Apteryx owenii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.11.2013. (englanniksi)
  2. ↑ http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=553789
  3. 1 2 3 4 5 6 Robertson, H.A.: Little spotted kiwi | Kiwi pukupuku 2013 [päivitetty 2025]. New Zealand Birds Online. Viitattu 25.10.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 Robertson, Hugh A. & Heather, B. D. & Onley, Derek J.: The hand guide to the birds of New Zealand, s. 16-17. New Zealand: Penguin Books, 2015. ISBN 978-0-14-357093-6 (englanniksi)
  5. 1 2 Little Spotted Kiwi The IUCN Red List of Threatened Species 2022. BirdLife International. Viitattu 4.10.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Little spotted kiwi/kiwi pukupuku Save the Kiwi. Viitattu 25.10.2026. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.