| Poignard | |
|---|---|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Arsenal de Rochefort |
| Kölinlasku | 1908 |
| Laskettu vesille | 3. heinäkuuta 1909 |
| Palveluskäyttöön | 1911 |
| Poistui palveluskäytöstä | 3. toukokuuta 1926 |
| Loppuvaihe | myyty 25. toukokuuta 1927 romutettavaksi |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 345,606 t (suunniteltu) |
| Pituus | 58,0 m (vesiraja) 60,12 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 6,28 m |
| Syväys | 2,46 m |
| Koneteho | 6 800 ihp (suunniteltu) |
| Propulsio | 2-akselinen TE, 2 × Normand-kattilaa |
| Nopeus | 27,5 solmua |
| Miehistöä | 62, joista 4 upseeria |
| Aseistus | |
| Aseistus | 1 × Canon de 65 mm Modèle 1902 6 × Canon de 47 mm Modèle 1902 2 × 450 mm torpedoputkea |
Poignard oli Ranskan laivaston Branlebas-luokan hävittäjä ensimmäisessä maailmansodassa.
Alus tilattiin 5. toukokuuta 1905 Rochefortin laivastontelakalta, missä köli laskettiin vuonna 1908. Alus laskettiin vesille 3. heinäkuuta 1909 ja otettiin palvelukseen koeajoja varten huhtikuussa 1910. Alus otettiin varsinaiseen palvelukseen koeajojen päätyttyä marraskuussa 1910.
Vuonna 1911 alus oli Brestissä 2e Escadressa (aiemmin pohjoinen laivue ransk. Escadre du nord), mistä se siirrettiin Oraniin. Alkuvuodesta 1914 alus oli 1re Armée navalen 5. hävittäjälaivueessa. Ensimmäisen maailmansodan alus oli Välimerellä mukaan lukien Dardanellien ja Salonikan operaatiot. Se oli 1919-1920 Port Saidissa miinanraivaajalaivueessa. Alus poistettiin palveluksesta 1925 ja asetettiin myyntiin. Se poistettiin alusluettelosta 3. toukokuuta 1926 ja myytiin 25. toukokuuta 1927 Toulonissa romutettavaksi.
|
Glaive – Poignard – Sabretache – Oriflamme – Étendard – Fanion – Sape – Gabion – Branlebas – Fanfare |
| Edeltäjä: Claymore-luokka – Seuraaja: Spahi-luokka |