Qatarin talous on bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna maailman 221 valtion joukossa 60. sijalla; vuonna 2024 BKT oli noin 317,15 miljardia Yhdysvaltain dollaria. BKT henkeä kohti on noin 110 900 dollaria, mikä vie maan sijalle seitsemän.
Vuonna 1993 perustettu Qatarin keskuspankki (Maṣraf Qaṭar al-Markazī) hallinnoi liikkeeseen Qatarin rialia, kansallista valuuttaa. Kotimaisten pankkien ja islamin säännöksiä noudattavien pankkien lisäksi myös muilla ulkomaisilla pankeilla on lupa toimia. Dohan pörssi aloitti toimintansa vuonna 1997.
Qatar ei peri veroa henkilökohtaisesta tulosta eikä sillä ole yleistä myyntiveroa. Ulkomaisia yrityksiä (lukuun ottamatta Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston jäsenten omistamia yrityksiä) verotetaan, mutta yritysvero muodostaa alle kymmenesosan hallituksen tuloista. Suurin osa sen tuloista tulee öljyn ja maakaasun myynnistä. Veropohjaa on laajennettu 2010-luvun lopulla.
Vuonna 2024 teollisuus tuotti 58,5 % bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat nesteytetty maakaasu, raakaöljyn tuotanto ja jalostus, ammoniakki, lannoitteet, petrokemikaalit, teräsbetonit, sementti sekä kauppa-alusten huolto ja korjaus.
Vuonna 2024 maatalous tuotti 0,3 % bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät tuotteet ovat taatelit, kana, tomaatit, kamelinmaito, vihannekset, kurkut, kurpitsat, kananmunat, lampaanmaito ja munakoisot.
Hedelmällisen maan ja kasteluveden niukkuus asettaa maataloudelle vakavia rajoituksia, ja suuri osa maan ruoasta on tuotava ulkomailta. Jätevedenkäsittelyn ja suolanpoistomenetelmien käyttö kasteluveden tuotantoon on kuitenkin auttanut lisäämään hedelmien, kuten taateleiden ja melonien, sekä vihannesten, kuten tomaattien, kurpitsojen ja munakoisojen, tuotantoa, joita Qatar nyt vie muihin Persianlahden maihin. Myös lihan, viljan ja maidon tuotanto alkoi kasvaa 1900-luvun lopulla.
Kalastus ja helmenpyynti, jotka olivat aikoinaan Qatarin talouden tukipilareita, ovat menettäneet merkitystään huomattavasti. Helmenpyynti on lähes loppunut, kun helmiä viljellään nyt menestyksekkäästi etenkin Japanissa.
Vuonna 2024 palvelusektori tuotti 45,9 % bruttokansantuotteesta.
Yrittäessään monipuolistaa Qatarin taloutta hallitus on pyrkinyt kehittämään matkailua. Vuonna 2024 maassa kävi viisi miljoonaa turistia. Ala tuotti kahdeksan prosenttia BKT:sta ja on kasvamassa. Matkailijoiden houkuttelemiseksi maa panostaa museoiden kehittämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Esimerkkeinä näistä ovat Formula 1 -sarjan osakilpailu Qatarin Grand Prix ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2022.
Qatarin vienti kohdistuu Kiinaan (18 % viennin arvosta vuonna 2023), Intiaan (11 %), Etelä-Koreaan (10 %), Japaniin (7 %) ja Pakistaniin (6 %). Tärkeimmät vientituotteet ovat (nesteytetty) maakaasu ja raakaöljy. Tuonnin merkittävimpiä lähtömaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Arabiemiraatit, Britannia ja Intia.