Risto Lauri Tapani Niku (15. helmikuuta 1941 Lahti – 19. syyskuuta 2026 Espoo) oli suomalainen tiedottaja, toimittaja ja tietokirjailija. Koulutukseltaan Niku oli filosofian maisteri.
Niku valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1959 ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1966 opiskeltuaan kirjallisuutta, suomen kieltä ja taidehistoriaa. Hän oli Etelä-Suomen Sanomien toimittaja vuosina 1964–1970, Yhdysvaltain tiedotustoimiston lehdistöavustaja 1970–1973 ja Helsingin Puhelinyhdistyksen (sittemmin Elisan) tiedotuspäällikkö 1973–2003. Niku oli myös Squash-uutiset-harrastelehden päätoimittaja 1979–1982.
Niku tunnetaan kirjoittamistaan tietokirjoista, joissa hän pyrki selvittämään Suomen historian kuuluisia ratkaisemattomia poliittisia rikoksia ja muita mysteerejä. Hän kirjoitti kirjat muun muassa sisäministeri Heikki Ritavuoren murhasta vuonna 1922, matkustajakone Kalevan alasampumisesta vuonna 1940 ja kapteeni Ivan Belovin ampumisesta vuonna 1944. Niku väitti tietävänsä Belovin ampujan nimen, mutta ei suostunut paljastamaan sitä julkisuuteen.
Nikun vanhemmat ovat hiihtäjä ja olympiamitalisti Tapani Niku ja kokoomuspoliitikko Hilja Niku. Metsäneuvos Väinö Niku oli hänen veljensä.