
Samantabhadra (sanskritiksi समन्तभद्र, kiin. 普賢菩薩, Pǔxián púsà, jap. 普賢菩薩, Fugen-bosatsu, kor. 보현보살, Bohyeon-bosal, tiibetiksi ཀུན་ཏུ་བཟང་པོ་, Kun tu bzang po) on Mahajana-buddhalaisuudessa tärkeä bodhisattva, jota pidetään hyvien tekojen ja hengellisen harjoittelun ruumiillistumana. Hänet esitetään tavallisesti yhdessä Mañjuśrī-bodhisattvan kanssa Śākyamuni-buddhan avustajana. Jos Mañjuśrī edustaa Buddhan viisautta, Samantabhadra symboloi viisauden soveltamista käytäntöön. Hänen nimensä merkitsee ’suotuisa kaikkialla’.
Samantabhadrasta kerrotaan esimerkiksi Āvataṃsaka-sūtrassa, joka sisältää kymmenen hänen vannomaansa valaa. Kiinassa hänen pyhänä vuorenaan pidetään Sichuanin maakunnassa sijaitsevaa Emeivuorta.
Samantabhadraa pidetään bodhisattva Mañjuśrīn ohella toisena Śākyamuni-buddhan avustajista. Merkittävä häntä käsittelevä teksti on Āvataṃsaka-sūtra ja etenkin sen viimeinen osio Gaṇḍavyūha, joka kertoo opettajaa etsivästä Sudhana-nimisestä bodhisattvasta. Kohdattuaan 52 olentoa, kuten tulevan buddhan Maitreyan ja bodhisattva Avalokiteśvaran, Sudhana löytää Samantabhadran, joka vannoo hänelle 10 valaansa. Tämä kappale tunnetaan nimellä Bhadracaripraṇidhāna. Valat ovat:
Muissa sūtrissa tavallisiakin ihmisiä kehotetaan noudattamaan näitä valoja, jotta he pääsisivät osallisiksi Samantabhadran ansioista. Samantabhadran ajatellaankin edustavan valaistumisen käytännöllistä puolta, kun Mañjuśrī edustaa sen älyllistä puolta.
Kiinassa Samantabhadraa alettiin palvoa Emeivuorella jo Tang-dynastian (618–907) alkuaikoina. Legenda kertoo Samantabhadran lentäneen vuorelle valkoisella norsulla. Esoteerisessa Vajrayāna-buddhalaisuudessa Samantabhadraa pidetään samana kuin Vajrasattva-niminen bodhisattva. Tiibetiläinen Nyingma-koulukunta näkee hänet taas bodhisattvan sijaan alkuperäisenä buddhana (Ādibuddha), joka on ’tietoisuuden’ (rigpa) ja ’tyhjyyden’ (śūnyatā) ikuinen yhteenliittymä sekä kiertokulun (samsara) ja valaistumisen (nirvana) ilmiöiden alkuperäisen puhtauden ilmentymä.
Samantabhadra esitetään tyypillisesti kuusitorahampaisen norsun selässä lootusasennossa istuvana. Hänen kätensä on painettu yhteen kunnioittavaan añjali mudrā -eleeseen. Kun hänet esitetään yhdessä Śākyamuni-buddhan kanssa, hän saattaa pidellä toisessä kädessään valtikkaa (ruyi) ja toinen käsi on toiveita toteuttavassa varadamudrā-eleessä. Esoteerisen buddhalaisuuden mandaloissa hänellä on oma esitystapansa. Tiibetissä Samantabhadra-buddha esitetään sini-ihoisena ja alastomana yhdynnässä puolisonsa Samantabhadrīn kanssa.
Historiallisesti merkittäviä japanilaisia Samantabhadraa eli Fugenia esittäviä taideteoksia ovat muun muassa Hōryū-jin temppelin seinämaalaukset Nara-kaudelta, Ōkura-taidemuseossa säilytettävä Heian-kauden puuveistos ja Tokion kansallismuseossa pidettävä Heian-kauden silkkimaalaus.