Sebaceous adenitis

Sebaceous adenitis koiralla

Sebaceous adentis (SA) on harvinainen koirien perinnöllinen autoimmuuni-ihosairaus, jota esiintyy monilla koiraroduilla. SA aiheuttaa talirauhasten tulehtumisen, mistä seuraa rauhasten surkastuminen. Sairaus aiheuttaa karvanlähtöä, ihon paksuuntumista, jatkuvia ihotulehduksia ja suomumaista hilseilyä. Tyypillistä on myös tunkkainen haju. SA-tauti voidaan sekoittaa ruoka-aineallergiaan, sillä oireisiin liittyy kutinaa tai ihon hilseilyä.

Oireet ja eteneminen

SA:ssa elimistön oma puolustusmekanismin hyökkäys kohdistuu talirauhasiin ja karvatuppiin aiheuttaen näihin autoimmuunitulehduksen. Tulehduksen seurauksena talirauhanen surkastuu ja karvanysty kuolee. SA-tauti aiheuttaa karvanlähtöä, ihon paksuuntumista, ihotulehduksia ja suomumaista hilseilyä. Tyypillistä on myös tunkkainen haju. Sairauden edetessä koiran karvapeite tuhoutuu. Taudin eteneminen on yksilöllistä.

Hoito

SA:han ei ole parantavaa hoitoa. Se ei ole kuolemaan johtava sairaus, vaan siitä kärsivä koira voi elää pitkänkin elämän. Lievissä tapauksissa SA-taudin hoito on yleensä oireita lievittävää ja paikallista. Hoitona käytetään esimerkiksi shampoita ja kosteuttavia aineita. Lisäksi suun kautta annettavia rasvahappolisia suositellaan usein. Vaikeammissa tapauksissa voidaan käyttää suun kautta otettavia kortikosteroideja. Myös siklosporiini-lääkehoito on osoittautunut hyödylliseksi.

Perinnöllisyys

SA:ta esiintyy erityisesti akitoilla, amerikanakitoilla, isovillakoirilla ja unkarinvizsloilla. Periytyvänä sairautena SA:ta voidaan ehkäistä välttämällä sitä periyttäneiden koirien ja niiden jälkeläisten käyttöä jalostuksessa. Mikäli SA:lle joskus kehitetään luotettava DNA-testi, voidaan sairaus entistä paremmin jalostaa koirakannoista pois.

Saksalainen Göttingenin yliopisto kehittää DNA-testausmenetelmää SA:lle. Tässä pääosin Japanin kennelklubin (JKC) rahoittamassa tutkimuksessa on tähän mennessä selvinnyt, että SA on todennäköisesti kahden geenin ohjaama sairaus, joka periytyy resessiivisesti. Lisäksi koiranyksilön koko genomin uskotaan vaikuttavan sairastumiseen. Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta: stressaava ympäristö sekä liikahygieeninen kasvuympäristö altistaa koiraa SA:lle.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Elisabeth Hernblad Tevell, Kerstin Bergvall, Agneta Egenvall: Sebaceous adenitis in Swedish dogs, a retrospective study of 104 cases. Acta Veterinaria Scandinavica, 25.5.2008, 50. vsk, nro 1, s. 11. PubMed:18501018 doi:10.1186/1751-0147-50-11 ISSN 1751-0147 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Terveys Suomen Amerikanakita ry. Viitattu 25.3.2026.
  3. ↑ Charlie Pye: Canine sebaceous adenitis. The Canadian Veterinary Journal = La Revue Veterinaire Canadienne, 2021-03, 62. vsk, nro 3, s. 293–296. PubMed:33692587 ISSN 0008-5286 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla