Unkarinvizsla (unk.Magyar Vizsla) on Unkarista lähtöisin oleva koirarotu, joka kuuluu FCI-ryhmään 7.
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi unkarinvizslan pentuja noin viisikymmentä vuosittain. Lyhytkarvainen rotumuunnos on merkittävästi yleisempi.
Ulkonäkö
Unkarinvizsloja on lyhyt- (rövidszörü) ja karkeakarvaisia (drötzörü). Lyhytkarvainen unkarinvizsla on keskikokoinen seisova lintukoira, jolla on lyhyt sämpylänkeltainen karvapeite. Ruumiinrakenne on kuiva ja hoikka. Lyhytkarvaisen unkarinvizslan turkki on lyhyt ja tiivis sekä likaa hylkivä.
Karkeakarvainen unkarinvizsla on urheilullinen metsästyskoira, jolla on karkea sämpylänkeltainen turkki. Karkeakarvainen muunnos on rakenteeltaan lyhytkarvaista vizslaa vankempi. Peitinkarva on 2-3 cm pitkää ja aluskarva on tiheä ja vettä hylkivä. Karkeakarvainen vizsla on lyhytkarvaista versiota säänkestävämpi lämmittävän alusvillan vuoksi.
Lyhytkarvainen
Karkeakarvainen
Luonne
Vizsla on monipuolinen metsästyskoira, jota käytetään erityisesti kanakoirana ja noutavana koirana esimerkiksi kyyhky- ja vesilintujahdissa. Se soveltuu myös pienpetojen pyyntiin. Rodun tulee toimia tehokkaasti metsässä, aukeilla alueilla ja vedessä. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat varma seisonta, innokas noutaminen sekä vahva yhteistyöhalu.
Luonteeltaan vizslat ovat ystävällisiä ja yleensä melko helppoja kouluttaa ja kiintyvät vahvasti omistajaansa. Vizsla ei ole luonnostaan yhtä miellyttämisenhaluinen verrattuna noutajiin tai paimenkoiriin.
Unkarinvizsla tarvitsee runsaasti liikuntaa ja älyllisiä virikkeitä pysyäkseen hyväkuntoisena ja tasapainoisena. Vizsla sopii parhaiten omistajalle, joka on itsekin liikunnallinen ja nauttii ulkoilusta, retkeilystä, metsästyksestä tai muusta aktiivisesta elämäntavasta.
Alkuperä
Lyhytkarvainen unkarinvizsla
Unkarinvizslan sanotaan polveutuvan unkarilaisten valloittajien mukanaan tuomista koirista, joita kutsuttiin myös turkkilaisiksi keltaisiksi koiriksi (Turkish Yellow Dog). Nykykäsityksen mukaan rotu ei kuitenkaan ole todennäköisesti 150 vuotta vanhempi ja se on pointterin, saksanseisojan, unkarinajokoiran ja württemberginseisojan risteytyksen tulos. Desmond Morriksen mukaan myös unkarilainen pannonianajokoira olisi vaikuttanut rodun perimään.
Vizslasta tuli nopeasti suosittu, mutta rotu lähes hävisi maailmansotien aikana. Toisen maailmansodan jälkeen tehdyissä risteytyksissä vizslaan mahdollisesti risteytettiin italianajokoiraa. Unkarinvizsla kuuluu FCI:n roturyhmään 7. Suomessa unkarinvizslan rodunomaisia käyttöominaisuuksia mitataan kanakoirien erikoiskokeella (KAER), ja sen rotujärjestö on Saksanseisojakerho ry.
Terveys
Lyhytkarvaisen unkarinvizslan keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta ja karkeakarvaisen munnoksen noin 9 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet. Lyhytkarvaisen unkarinvizslan tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, sa-tauti, erilaiset iho-ongelmat, atopia ja allergiat.
Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 67%:lla lyhytkarvaisista ja noin 69%:lla karkeakarvaisista vizsloista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 3%:lla lyhytkarvaisista ja 9%:lla karkeakarvaisista vizloista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Unkarinvizslan PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.
Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 7%:lla rodun edustajista.
Vizsla on yksi SA-taudin tyyppiroduista. Sairaudessa ihon talirauhaset tulehtuvat ja alkavat surkastua. Rodulla esiintyy jonkun verran muita erilaisia iho-ongelmia, atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä. Atopiassa ja ruoka-aineyliherkkyydessä elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.
Unkarinvizslalla on keskimääräistä koirarotua suurempi alttius melanoomalle ja hemangiosarkoomalle (verisuonikasvaimelle). Koiralla melanooma esiintyy useimmiten suun alueella, karvallisella iholla, varpaissa tai silmissä. Unkarinvizslalla hemangiosarkooma esiintyy tyypillisimmin pernassa ihon sijaan.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Vizslat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10%. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25% ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25%, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Vizslan jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 21%.
↑Rodríguez, J. et al.:Epidemiology of Four Major Canine Tumours in the UK: Insights From a National Pathology Registry With Comparative Oncology Perspectives.Veterinary and Comparative Oncology,2026, 24. vsk.doi:10.1111/vco.70056Artikkelin verkkoversio.(englanniksi)
↑Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun:The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds.Canine Medicine and Genetics,2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12.PubMed:34852838doi:10.1186/s40575-021-00111-4ISSN2662-9380Artikkelin verkkoversio.(englanniksi)
Unkari
