Seututie

Liikennemerkki nro F31: "Seututien numero".
Seututien numeromerkki vuoteen 1994 asti.
Seututie 733 Kauhavalla.

Seututiet (lyhenne st; ruots. regionalväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Seututeiden liikenteellinen merkitys on siis valta- ja kantateitä pienempi, mutta yhdysteitä suurempi. Seututeille on tienumerointijärjestelmässä varattu numerot 100–999. Tieopasteisiin numerot on merkitty mustin numeroin valkoiselle pohjalle.

Osa seututeistä on valtateiden rinnakkaisteitä, yleensä nykyistä valtatietä vanhempia, samojen paikkakuntien välisiä teitä, jotka toimivat varareitteinä valtateille ja tarjoavat vaihtoehdon hitaammalle liikenteelle. Moottoriteiden rinnalla kulkee aina rinnakkaistie,lähde? joka yleensä on tieluokaltaan seututie.

Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat seututeitä. Seututeiden numerointi aloitettiin 1960-luvun lopulla tarkoituksena numeroida tärkeimmät päätieverkon ulkopuolella olevat tiet. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 13 609 kilometriä seututeitä. Seututeistä noin 35 prosenttia on kestopäällysteisiä, noin 62 prosenttia kevytpäällysteisiä ja noin 3 prosenttia sorateitä. Vain alle prosentti seututeistä on kaksiajorataisia, kuten seututie 101 eli Kehä I.

Alkuperäinen numerointi tiepiireittäin

Alun perin seututeiden numerot on jaettu tiepiireittäin. Jaottelusta on tingitty uudistusten ja tiepiirien muutosten myötä. Nykyisten elinvoimakeskusten toimialueet eivät kaikilta osin vastaa vanhoja tiepiirejä. Eteläisessä Suomessa monet moottoriteiden rinnakkaisteinä toimivat entiset valtatiet on alkuperäisestä tiepiiristä riippumatta numeroitu muodossa 1x0, missä "x" on kyseisen valtatien numero. Esimerkiksi valtatien 1 rinnakkaistie on seututie 110 ja valtatien 3 rinnakkaistie seututie 130.

 TiepiiriNumerotlähde?
01 Uudenmaan tiepiiri100–179
02 Turun tiepiiri180–279
04 Hämeen tiepiiri280–349
05 Kymen tiepiiri350–409
06 Mikkelin tiepiiri410–479
07 Pohjois-Karjalan tiepiiri480–529
08 Kuopion tiepiiri530–599
09 Keski-Suomen tiepiiri600–659
10 Vaasan tiepiiri660–749
11 Keski-Pohjanmaan tiepiiri750–799
12 Oulun tiepiiri800–869
13 Kainuun tiepiiri870–919
14 Lapin tiepiiri920–972
xx väliaikaiset tienumerot973–999

Uudenmaan ELY

Seututie 101 (Kehä I) Helsingin Lassilassa
Seututie 102 (Kehä II) Espoossa
Seututie 110 Espoon Bembölessä
Seututie 120 Helsingin Konalassa
Seututie 130 Valkeakosken Sääksmäellä
Seututie 170 Porvoon Ilolassa

Varsinais-Suomen ELY

Seututie 204 Säkylän ja Pöytyän (kuvanottohetkellä Yläneen) rajalla
Seututie 224 Halikon Vaskiolla Salossa
Seututie 269 Porissa

Pirkanmaan ELY

Seututie 276 Ikaalisten Tevaniemessä

Keski-Suomen ELY

Kärkisten silta seututiellä 610

Kaakkois-Suomen ELY

Seututie 357 tiellä ylitettävä Susikosken silta joka sijaitsee Kotkan ja Kouvolan rajalla
Seututie 371:een kuuluvan Kapakkamäentien ja Reitkallintien risteys

Etelä-Pohjanmaan ELY

Seututie 672 Jalasjärvellä
Seututie 724 Raippaluodon sillalla Mustasaaressa
Seututie 815 lähestyttäessä lauttasatamaa Oulunsalon Riutunkarissa
Seututie 848 Kiimingin Koitelissa

Pohjois-Pohjanmaan ELY

Seututietä 786 länteen, lähellä Merijärveä
Seututietä 787 luoteeseen Merijärvellä

Pohjois-Savon ELY

Seututie 479 Naaralahdessa Punkaharjulla
Seututie 536 Vehmersalmen silta Vehmersalmella Kuopiossa

Lapin ELY

Seututie 955 Kittilän Pokassa.
Seututie 956 Enontekiön Hetassa
Poroja seututiellä 962 Sodankylässä
Seututie 970 Utsjoen Nuorgamissa

Lakkautetut seututiet

Pääartikkeli: Alkuperäiset seututiet

Vuoden 1996 tienumerointiuudistuksessa suuri määrä seututeitä muutettiin yhdysteiksi niiden liikenteellisen merkityksen vähennyttyä. 1990-luvulla seututeistä koottiin myös monia pitkiä kantateitä sekä valtatie 18. Samalla seututeiden numerokyltit vaihdettiin nykyisen värisiksi.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Seututeiden numerointimuutokset Grönroos, Matti. Viitattu 18.4.2020.
  2. ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-07_tietilasto_2014_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Liikenneviraston tietilasto 2014. Viitattu 20.4.2016.
  3. ↑ Tierekisterin osoitejärjestelmä (s. 3) 9.7.2002. Tiehallinto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 8.12.2009.
  4. ↑ Teiden nimet luettelona – Uusimaa 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Teiden nimet luettelona – Varsinais-Suomi 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Teiden nimet luettelona – Pirkanmaa 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Teiden nimet luettelona – Keski-Suomi 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Teiden nimet luettelona – Kaakkois-Suomi 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Teiden nimet luettelona – Etelä-Pohjanmaa 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Teiden nimet luettelona – Pohjois-Pohjanmaa 1.1.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 23.8.2012.
  11. ↑ Teiden nimet luettelona – Pohjois-Savo 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Teiden nimet luettelona – Lappi 1.1.2012. Liikennevirasto. Viitattu 23.8.2012.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Tienumerokartta 2017 – Lappi (PDF) 2.1.2017. Rovaniemi: Lapin Ely-keskus. Viitattu 4.2.2018.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla