Häntäjoki, Sitarlanjoki, Härkäjoki ja Nummenjoki ovat eri jokiosuuksien nimiä joelle, joka alkaa Lohjan Pitkäjärvestä ja laskee Maikkalanselkään. Se muodostaa 20kilometriä pitkän alajuoksun osuuden yli 60kilometriä pitkästä vesistöalueidensa pääuomasta.
Joen synty ja nimi
Joki on kokenut 1800-luvulta alkaen suuria muutoksia, sillä se muodostui aikanaan peräkkäisistä järvistä. Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa ovat alinna ”Savijärvi”, ”Munsterbyjärvi” ja ”Koisjärvi”, joiden välissä oli vain lyhyet jokiuomat. Savijärven lasku-uoma oli tuloin koski, jota on perattu järvenlaskun aikaansaamiseksi. Riittävän perkaamisen jälkeen on Savijärvi vetäytynyt sivulle ja järven pohjaan on kaivettu sen sivuttava uoma. Koska myös Musterpyynjärveä on laskettu, on sen vesijättömaalle kaivettu joelle uoma. Musterpyynjärvi on ulottunut karhunpään ja Pajamäen väliselle sillalle. Tästä on perinteisesti katsottu Häntäjoen alkavan. Musterpyynjärven vesijättömaalle kaivettu jokiuoma tuntee nimen Sitarlanjoki. Saukkolasta Musterpyynjärvelle kutsutaan jokea Härkäjoeksi ja ennen Saukkolaa Nummenjoeksi. Aikaisemmin sijaitsi Nummen itäpuolella ”Hyväla järvi”, joka on kuivatettu peltomaaksi. Järveen laskenutta Pusulanjokea jatkettiin Hyvelänjärven pohjaa syventämällä Nummenjokeen. Nykykartoissa Nummenjoen nimi jatkuu Saukkolaan saakka. Siitä, mistä kohdasta nimi vaihtuu toiseksi, ei ole tietoa. Nummeen on merkitty jokiuomaan vesimylly ja samoin on Mäntsälän kartanon kohdalla.
Nummenjoki Saukkolassa huhtikuussa 2014.
Peltoaukea seututieltä 110 Hyvelänjärven suuntaan.
Joen kulku
Joki saa alkuunsa Pitkäjärvestä ja sen nimi on ensin Nummenjoki. Joen niska sijaitsee järven eteläpäässä Nummen kirkonkylässä. Lounaasta tuleva Hämjoki laskee samaan lahdenpohjukkaan, josta Nummenjoki alkaa. Joensuun ja joenniskan väliin jää kuitenkin lammikko. Ensimmäiset 650 metriä joki virtaa kirkonkylän läpi. Kun joki alittaa yhdystien 1251, saapuu se Nummenkosken voimalalle. Padon alla joki haarautuu parin sadan metrin matkalta ja haarojen väliin jää saari. Tämän jälkeen joki virtaa peltoaukealla mutkitellen taajaan. Noin 3,5 kilometrin jälkeen siihen yhtyy vasemmata pohjoistesta tuleva Pusulanjoki. Jokihaarat ovat lähes yhtä suuret, joten joen virtaama lähes kaksinkertaistuu. Yhtymäkohta sijaitsee peltoaukean alhossa, jossa aikoinaan sijaitsi nykyään pois kuivatettu Hyvelänjärvi. Joki ohittaa Pikku-Hutin ja saapuu kahden kilometrin jälkeen Saukkolaa. Matkalla Saukkolaan jokeen yhtyy lyhyet pelto-ojat Humalaoja ja Kurjenoja oikealta puolelta etelästä. Joki seuraa taajama-aluetta puoli kilometriä ja alittaa samalla vanhan Turuntien.
Joka alkaa painua jokilaaksoon jo ennen siltaa ja saapuessaan sillan jälkeen Irvankoskelle, jos on painunut syvään laaksoon. Joen eteläpuolella sijaitsee metsäalue, joka tunnetaan Hevoshaan nimellä. Pohjoisrannalla on vielä asuinaluetta. Samalla kun jokilaakso levenee, alkaa joki meanderoida. Siihen yhtyy ensin Kunnamonoja, jonka jälkeen se alittaa Lohjalle vievän yhdystien 1090. Joen nimi on taajamassa muuttunut Härkäjoeksi. Taajama-alueen itäreunalla jokeen yhtyy vasemmalta pohjoisesta tuleva Murronoja eli Leskelänoja. Joki ohittaa Hyrsylän mutkan kääntyessään jyrkästi koilliseen kohti Hyrsylää, jossa se alittaa yhdystien 1091. Siellä se kohtaa Koisjärven laskuojan Salonkylässä. Samalla joki kääntyy etelään, jossa se laskee Musterpyynjärveen. Se on kilometrin pituinen järvi ja joki jatkaa eteenpäin Sitarlanjokena kohti kaakkoa. Joen ympäristö on tulvaniittyä, joka on yhdessä järven kanssa samaa luonnonsuojelualuetta. Suojelualueen lopussa joki kääntyy lounaaseen ja samalla siihen yhtyy vasemmalta koillisesta tuleva Kyynäräjärven laskuoja. Joki alittaa Vivolan ja Sitarlan välisen kylätien. Joen nimi vaihtuu sillalla Häntäjoeksi. Se virtaa etelään kääntyen Savijärven ohi, jonka lasku-uoma yhtyy jokeen suojellulla kosteikkoalueella. Joki saa ennen Savijärveä rinnalleen sivuhaaran, joka johtaa Savijärven lasku-uomaan. Lopuksi joki kohtaa nivanasuvannon, jonka jälkeen se laskee Maikkalanselkään.
Hydrologiaa
Joessa on virtaamien mittausasema Nummenjoen osuudella Pirkkulassa. Virtaamat sisältävät sekä Pusulanjoen että ylemmän Nummenjoen virtaamat ja antavat melko hyvän kuvan Häntäjoen virtaamista. Seuraavassa luvuissa on mittaustietoa vuosilta 1987–2025. Joen keskivirtaamatiedolle ei ole löytynyt lähteistettyä tietoa. Keskivirtaama (MQ) on arviolta välillä 2,8–12,1kuutiometriä sekunnissa(m³/s), ja jakaumasta johtuen kyseisen välin puolivälin alapuolella (tämä arvio korvataan tarkemmalla tiedolla, kun sellainen löytyy). Keskiylivirtaama(MHQ) on ollut 19,9m³/s ja keskialivirtaama(MNQ) 1,1m³/s. Suurin mitattu virtaama oli 30m³/s ja se tapahtui 24. huhtikuuta 2022, ja pienin virtaama on ollut 0,4m³/s, joka on tapahtunut 24. lokakuuta 2002. Vesi nousee joenvarren pelloille, kun virtaama ylittää 15m³/s.
Karjaanjoen vesistöalueen pääuoma kulkee Häntäjoen kohdalla Hiidenveden, Maikalanselän ja Lohjanjärven vesireittiä, joten Häntäjoki on pääuoman sivu-uoma.
Joen sivu-uomia
Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. Sarakkeessa ”Etäisyys joensuuhun” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Maikkalanselältä. Huomaa, että Häntäjoen joensuulta on matkaa merelle noin 75 kilometriä. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti.
Ylin osuus on Nummenjokea, joka saa alkunsa 3,6 kilometrin pääsä sijaitsevasta Nummenjoen valuma-alueella sijaitsevasta Pitkäjärvestä. Vesistöalueen raja sijaitsee Nummenkosken vesivoimalaitoksella.
Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Nummen seudun karttalehti, jossa on joen ala- ja keskijuoksua.Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Sammatin seudun karttalehti, jossa on joen yläjuoksua.
Edellä kuvattiin Kalmbergin kartaston tilanne vuosilta 1855–1856. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa järvien laskeminen on tuottanut tulosta (katso kartat oikealla). Nummen seudun karttalehdellä (ylin kartta) on ”Savijärvi” kutistunut kahdeksi vesialtaaksi, joita yhdistää uusi jokiuoma. Myös edellä mainittu ”Musterbyjärvi”, jonka nimi on tässä kartassa ”Mustajärvi”, on kahdessa osassa, joiden välissä on uutta jokiuomaa. ”Koisjärvi” on kutistunut ja on nyt irti pääuomasta. Sammatin seudun karttalehdellä näkyy joen yläjuoksua, josta puuttuu nyt nykykarttoihin nimetty Hyvelänjärvi. Sen tilalla on vain suota ja kosteikkoa, jotka ovat nykyään raivattuna peltomaaksi. Nummenjoki alkaa ”Nummenjärvestä”, jota kutsutaan nykyään Pitkäjärveksi.
123Ekholm, Matti:Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126)Helsinki:Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993.ISBN951-47-6860-4
