Somerojoki–Sikanoja–Pitkiönjoki

Tämä artikkeli kertoo muun muassa Lohjan Nummessa sijaitsevasta Somerojoesta, joka kuuluu Karjaanjoen vesistöön. Somerolla on myös Someronjoki, joka kuuluu Paimionjoen vesistöön.
Somerojoki–Sikanoja–Pitkiönjoki
Maat Suomi
Maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi
Kunnat Lohja, Somero
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Karjaanjoen vesistö (23)
Valuma-alue Nummenjoen valuma-alue (23.07),
Somerjoen-Nummenjoen alue (23.072)
Pinta-ala 181,58 km²
Järvisyys 5,18 %
Pääuoman pituus yli 61 km
Pääuoman osuudet Häntäjoki ←Sitarlanjoki ←Musterpyynjärvi ←Härkäjoki ←Nummenjoki ←Pitkäjärvi ←Somerojoki ←Sikanoja ←Pitkiönjoki ←Oinasjärvi ←Mäentaanjoki ←Haisevanjoki ←Arimaa ←Myllyjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Oinasjärvi, Viuvala
  60.53053°N, 23.79603°E
Laskupaikka Pitkäjärvi, Järvenpää
  60.43068°N, 23.83880°E
Esteet Myllykulman pohjapadot, Myllykoski
Sivu-uomat Mätikönoja, Koivaanoja, Kivanoja, Pajasillanoja, Riihimäenoja
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 70,6 m (N2000)
Laskukorkeus 41,6 m
Korkeusero 29 m
Pituus 16,7 km
Leveys yli 5 m
Kaltevuus 1,74 m/km
Muuta
Somerojoki laskee Pitkäjärveen.

Somerojoki, Sikanoja ja Pitkiönjoki ovat eri jokiosuuksien nimiä joelle, joka alkaa Somerolla Somerniemen Oinasjärvestä ja laskee Lohjalla Nummen Pitkäjärveen. Se muodostaa 17 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden yli 60 kilometriä pitkästä vesistöalueidensa pääuomasta.

Joen nimi

Joella voi esiintyä eri nimiä jopa muutamien kilometrien välein kuten on laita esimerkiksi Nummenjoesta alajuoksulle päin. Oinaanjärvestä alkava Pitkiönjoen nimi on ollut vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa ”Kummenjoki”, mutta jo vuoden 1959 peruskartassa ”Pitkiönjoki” . Vuoden 1965 peruskartassa on joen keskijuoksulle merkitty nimeksi ”Nummenjoki”, kun sen nimi vuoden 1960 kartassa on ylempänä ”Pitkiönjoki” ja vuoden 1965 kartassa alempana ”Somerjoki” . Syy Nummenjoen nimen esiintymiselle keskijuoksulla voi olla Nummen kylän rajojen sijainnissa, mutta myöhemmin joen keskijuoksulle annetaan toinen karttanimi ”Sikanjoki”. Se ilmestyy Hakakallion kohdalle vuoden 1991 peruskartassa . Alajuoksun nimi muuttuu vuoden 1981 kartassa muotoon ”Somerojoki” .

Joen kulku

Joki saa alkuunsa Oinaanjärvestä ja sen nimi on ensin Pitkiönjoki. Se virtaa peltomaisemien halki aluksi kaakkoon ja kääntyy Kopilassa kohti etelää. Joki mutkittelee peltomaassa niin, että seitsemän kilometrin matkalla joen uoma on 10 kilometriä pitkä. Joki alittaa aluksi seututien 280 ja saavuttaa Viuvalan kylässä pian pienen suvannon. Joen alku ja suvanto sijaitsevat järvestä alkaen leveässä lehtipuuvaltaisessa jokilaaksossa. Alempana joki virtaa lähes peltomaan tasossa. Kopilan kylälle saavuttuaan se ui syvemmässä uomassa ja saapuu Myllykoskelle (entinen Kopilankoski ). Täällä se alittaa toisen kerran maantien, joka on yhdystie 13501. Koski on Vesihallituksen vuonna 1980 julkaistussa selvityksessä 180 metriä pitkä ja sillä on pudotusta 8,4 metriä . Koski virtaa syvässä laaksossa puiden suojassa. Seuraavat kilometrin joen uoma virtaa vuortellen peltojen ja metsän halki, ja samalla sen suuntaus muuttuu eteläiseksi. Joen peltolaakso on kapea ja peltoja ympäröivät metsä ovat jyrkkärinteiset. Saavuttuaan Lohjan kuntarajalle, on jokilaakso kaventunut ja virtaa nyt Leppäkorvennummen reunalla ympäristöään 20 metriä syvemmällä. Joki on nimitetty täällä Sikanjoeksi. Seuraa metsätaival, joka päättyy Hakakallion kohdalla. Joki palaa peltoaukealle Leppäkorven kylässä, missä siihen yhtyy oikealta lännestä tulevat Riihimäenoja ja sitten Pajasillanoja. Ojien välissä joki alittaa yhdystien 11107.

Joen itäpuolella kohoaa Koskenmäki noin 60 metriä joen vedenpinnan yläpuolelle. Ohittaessaan mäen joki saavuttaa Myllykosken. Se alkaa pohjapadon jälkeen ja loppuu toiseen pohjapatoon. Koski tunnetaan Vesihallituksen selvityksessä nimellä ”Pitkäkoski”, joka on 540 metriä pitkä ja jonka pudotus on 12 metriä . Seutua kutsutaan Myllykulmaksi. Täällä joki alittaa yhdystien 11101 ja siihen yhtyy metsänlaidassa oikealta tuleva Kivanoja (entinen Kivanjoki). Metsäosuus tapahtuu Lalloonkorvessä, jossa joki virtaa uurtamassaan laaksossa toiselle puolelle mäkeä. Viimeinen pelto-osuus alkaa Koivaankulmalla, jossa siihen yhtyy vasemmalta koillisesta tuleva Koivaanoja. Joki alkaa täällä alavalla maalla meanderoimaan voimakkaasti. Sitä onkin oikaistu voimakkaasti kaivamalla pellolle 3,5 kilometriä kanavamaisia osuuksia. Jokea nimitetään ainakin täällä Liikoon peltoaukealla Somerojoeksi. Siihen yhtyy puolimatkassa oikealta lounaasta tuleva Mätikönoja. Joen itäpuolella peltomaalta kohoaa pitkä Liikoonmäen selänne jopa 70 metrin korkeuteen joen vedenpinnasta. Peltopohjainen ja 800 metriä leveä jokilaakso kapenee etelään mennessä ja on lopussa 100 metriä leveä. Joki virtaa Järvenpään kylässä yhdystien 11101 ali ja laskee Pitkäjärveen puoli kilometriä siitä.

Vesistösuhteet

Yleistä

Joki sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Nummenjoen valuma-alueella (23.07), jonka Somerjoen-Nummenjoen alueeseen (23.072) se kuuluu. Pusulanjoen alue (23.06) sijaitsee Nummenjoen valuma-alueen alapuolella ja Pusulanjoen alueen laskujoki Häntäjoki laskee Maikalanselkään, joka on osa Karjaanjoen vesistön pääuomaa. Häntäjoki muodostaa vesistöalueen pääuomalle sivu-uoman, joka jatkuu ylävirtaan tälle joelle asti. Somerojoki–Sikanoja–Pitkiönjoki muodostaa sivujoesta alkavan paikallisen pääuoman keskijuoksua.

Joen sivu-uomia

Ohessa on jokeen yhtyviä merkittävimpiä sivu-uomia. Sarakkeessa ”Etäisyys joensuuhun” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Maikkalanselältä. Huomaa, että Pitkäjärven pohjoisrannasta on matkaa merelle noin 100 kilometriä . ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 		 pääuoman
kohta
 		 etäisyys
joensuuhun
(km)		 joen
pituus
(km)		 virtaama
(MQ)
(m³/s)		 valuma-
alue
(km²)		 lähteet
 
 
Somerojoki laskee Pitkäjärveen.
MätikönojaJärvenpää2711253,3,4,6,–,4
KoivaanojaKoivaankulma295113,3,4,6,–,4
KivanojaMyllykulma318263,3,4,6,–,4
PajasillanojaLeppäkorpi3243,3,4,4,–,–
RiihimäenojaLeppäkorpi3323,3,4,4,–,–
oja ViuhalassaViuhala4023,3,4,4,–,–
Joki alkaa Oinasjärvestä.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä.

Järviä

Monet joenvarren lammista ovat niin pieniä, ettei niitä ole otettu mukaan Suomen ympäristökeskuksen tietokantaan. Niillä ei useinkaan oli karttanimiä. Suurimmat järvet ovatkin kahden alla esitetyn valuma-alueen vesistöalueilla.

Mätikönojan valuma-alue (23.075)

Mätikönojan alajuoksu on 3,6 kilometriä pitkä. Sillä osuudella on ojassa Toravankoski. Kosken kohdalla siihen yhtyy oja vasemmalta puolelta. Ojan latvalampena on Kalattomanjärvi. Ojan pääjärviä ovat Pikku-Torava (14 ha) ja Iso-Torava (87 ha). Pikku-Toravaan tulee Saarnikkaan (4 ha) ja Iso-Toravaan Kylänalasen (16 ha) laskuoja. Kylänalasen lounaispäähän tulee Oksjärvestä (47 ha) laskuoja. Oksjärven valuma-alueella on vielä Kaituri (10 ha) ja Huhtalampi (4 ha).

Kivanjoen valuma-alue (23.076)

Kivanjokea kutsutaan nykyään Kivanojaksi ja se yhtyy joko Sikanjokeen tai Somerojokeen oikealta puolelta. Ojaan on padottu Kivanojanlampi (3 ha) noin kaksi kilometriä alajuoksulta ylöspäin. Lampi on kolmiosainen. Lammen yläpuolelle yhtyy Kivanojaan oikealta Haarikkaanoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Haarikas (19 ha), Pyylampi (4 ha), Jouhtamo ja Johdesuolla sijaitsevia suolampia. Suolle laskee myös pienen Haukilammen (2 ha) laskuoja. Kivanojaan yhtyy vasemmalta pohjoisesta tuleva Palmotunoja, joka alkaa Iso-Palmotusta (9 ha), ja johon laskee pieni Pikku-Palmottu (2 ha). Palmotunojan sivuoja Sorenoja alkaa Kullaanlammesta. Kivanojalla on vielä kaksi latvahaaraa. Kampelojalla on useita latvahaaroja itselläänkin. Niitä ovat Kalkkivierunoja, Salmijärvenoja ja Santsillanoja. Niihin on padottu tekojärviä, joilla ei ole karttanimiä. Salmjärvenoja alkaa Salmijärvestä, jonka lähellä sijaitsevat samalla valuma-alueella sijaitsevat Tasku ja Suolampi. Santsillanojan valuma-alueella ovat Musta-Sulittu (4 ha), Valkia-Sulittu ja Kaksinaittet. Näiden yläpuolella on vielä Narrinjärvi (6 ha).

Historiaa

Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Somerniemen karttalehti, jossa Oinasjärvi sijaitsee keskellä karttaa.
Nummen seudun karttalehti, jossa joki virtaa kartan keskellä pohjoisesta etelään Pitkäjärveen.

Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on jokivarsi enimmäkseen niittymaata ja metsämaata. Peltomaatakin esiintyy alajuoksulla Järvenpään kylässä (”Järvenpää by”), jossa on 7 maataloa ja niillä yhteensä laskettuna 20 manttaalia, sekä peltoalueen laidalla 11 torppaa. Sitä on myös keskijuoksulla Leppäkorven kylässä (”Leppäkorpi by”, 9 maataloa, 42 manttaalia) ja yläjuoksulla Viuvalan kylässä (”Wiuvala by, 4 maataloa, 14 manttaalia”). Kopilassa sijaitsi sahalaitos ja vesimylly. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso kuvat oikealla) on tilanne hyvin samanlainen. Järvenpään kylässä peltomaat sijaitsevat järven rannassa ja niittymaat Liikoossa. Myllykulmalla on vesimylly kohdassa, jossa joella on rinnakkaisuoma myllyn alapuolella. Leppäkorven kylässä on mäet raivattu peltomaaksi, mutta alhon ovat edelleen niittymaata. Kopilan Myllykoskella on toiminnassa lähinnä Kopilansaha. Viuvalassa on jo laajat peltoalueet, joiden alhoissa esiintyy niittyjä. Edellä lueteltu tilanne on samanlainen vuonna 1913 julkaistussa Lohjan seudun taloudellisessa kartassa. Vuoden 1922 Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on asutus siirtynyt lähemmäs joenrantaa, joka tarkoittanee niittyjen muuttuneen peltomaiksi. Alajuoksulla on joki tulvinut herkemmin, jolloin niittyjä on ollut vaikeampaa muuttaa peltomaiksi.

Vuonna 1965 julkaistussa peruskartassa on jokiuoma Liikoon peltoaukealla edelleen voimakkaasti meanderoiva, mutta vuoden 1981 kartassa joenmutkat on oikaistu ja joesta tehty kanavamainen . Viuvalan kylässä on joen alussa erästä mutkaa levennetty vuoden 1992 kartan jälkeen niin, että se muistuttaa suvantoa.

Huomautukset

  1. 1 2 Pääuoman vesireitti ja sen pituus on esitetty artikkelin Pusulanjoen alueen kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 3 Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. 1 2 3 4 5 Somerojoki, suisto + suojelualueet Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.8.2026.
  3. 1 2 3 4 Pitkiönjoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.8.2026.
  4. 1 2 3 4 5 Somerojoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.8.2026.
  5. 1 2 Nummenjoen valuma-alue (23.07) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2026.
  6. 1 2 Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:5 Tammela. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1922. linkki (PDF).
  7. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.
  8. 1 2 3 Peruskartta 1:20 000. 2023 12 Pusula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.
  9. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 10 Hyrkkölä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.
  10. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2023 12 Pusula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.
  11. 1 2 Peruskartta 1:20 000. 2023 12 Pusula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.
  12. 1 2 3 Koski-inventointi, s. 100–102. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
  13. 1 2 Karjaanjoen vesistöalue (23) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2026.
  14. 1 2 Somerjoen-Nummenjoen alue (23.072) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2026.
  15. ↑ Mätikönojan valuma-alue (23.075) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2026.
  16. ↑ Kivanjoen valuma-alue (23.076) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2026.
  17. ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20051029.jpg), 1855–1856
  18. ↑ Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. I:5–II:5 Lohja. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1913. linkki (PDF).
  19. ↑ Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. II:5 Lohja. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1945. linkki (PDF).
  20. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 11.8.2026.