Helsingin alueellinen jako

Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin tuli tarpeelliseksi Helsingin kasvaessa ja laajetessa. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille, kaupungin hallinto, suunnittelu ja tilastointi helpottuu ja tehostuu, kun apuna on selvä yksiselitteinen nimistö ja aluejako.

Tärkeimmät Helsingin nykyisistä aluejaoista ovat kaupunginosajako ja piirijako. Käytännössä aluejaot ovat melko huonosti tunnettuja tavallisten helsinkiläisten keskuudessa. Usein jostakin alueesta puhuttaessa ei ole selvää minkälaista aluetta sillä täsmälleen tarkoitetaan.

Sen lisäksi käytetään samoja numeroita eri peruspiireille ja kaupunginosan osa-alueille, ja jopa käytetään samoja numeroita eri alueille piirijaon sisällä. Esim. Pasila on peruspiiri numero 304 (ja kaupunginosa 17) ja Munkkivuori on kaupunginosan osa-alue numero 304. Ja Pasila on siis peruspiiri numero 304 ja Munkkivuori on Munkkiniemen peruspiirin osa-alue numero 304.

Helsinki voidaan jakaa myös esimerkiksi postinumeroalueittain. Muita alueita ovat ainakin Helsingin keskustaajama, Itä-Helsinki, Pohjois-Helsinki, Helsingin kantakaupunki ja Helsingin keskusta. Helsingin hallinnollisen alueen kasvua on selostettu artikkelissa Helsingin alueellinen laajeneminen.

Kaupunginosajako

Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan Helsingin kaupunginvaltuuston kaavoituksella vahvistamaa jakoa kaupunginosiin. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon.

Jako noudattaa kaavaa kaupunginosa – kortteli – tontti.

Kaupunginosat jaetaan kortteleihin ja korttelit tontteihin. Lisäksi kaupunginosiin sisältyvät niiden yleiset alueet. Helsingissä on 60 kaupunginosaa, joista kaupunginosat 01–59 on numeroitu kahdella numerolla. Myös Aluemeri muodostaa oman kaupunginosansa, mutta sillä ei ole numeroa.

Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa, aiemmin nimi annettiin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna 1959. Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä.

Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.

Piirijako

Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon ja tilastoinnin tarpeita varten. Sen rajat noudattavat osittain kaupunginosien rajoja, mutta kaupunginosajaon ja piirijaon erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Piirijako voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä, kun taas kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella.

Piirijako noudattaa kaavaa suurpiiri – peruspiiri – osa-alue – pienalue.

Suurpiirit

Helsinki jaetaan kahdeksaan suurpiiriin, jotka numeroidaan 1–8. Suurpiirit ja niiden asukasluvut 31.12.2024 olivat :

1 sininen Eteläinen suurpiiri: 125 342

2 magenta Läntinen suurpiiri: 115 682

3 oranssi Keskinen suurpiiri: 106 313

4 vihreä Pohjoinen suurpiiri: 45 092

5 punainen Koillinen suurpiiri: 101 912

6 vaaleanvihreä Kaakkoinen suurpiiri: 59 539

7 keltainen Itäinen suurpiiri: 114 734

8 syaani Östersundomin suurpiiri: 1 755 (Sipoosta 2009 Helsinkiin liitetty alue)

Peruspiirit

Suurpiirit jaetaan peruspiireihin, joita on yhteensä 34. Peruspiireistä muutamat ovat samoja kuin kaupunginosat, toiset taas muodostuvat useistakin kaupunginosista.

Peruspiirin numerossa ensimmäisenä on suurpiirin numero, sitten nolla ja kolmantena peruspiirin järjestysnumero suurpiirissään.

Osa-alueet ja pienalueet

Peruspiirit jakautuvat yhteen tai useampaan osa-alueeseen, joille myös annetaan virallinen nimi. Osa-alueen numeron kaksi ensimmäistä numeroa ovat yleensä samat kuin vastaavalla kohdalla olevalla kaupunginosalla ja kolmas numero on järjestysnumero yhdestä eteenpäin.

Kukin osa-alue jakautuu yhteen tai useampaan pienalueeseen. Niitä käytetään esimerkiksi tehtäessä tilastoja ihmisistä ja rakennuksista. Pienalueella ei ole virallisesti vahvistettua omaa nimeä vaan ainoastaan nelinumeroinen numero.

Nykyinen aluejako

Alueiden lukumäärät

Helsingissä on kaupunginhallituksen 26. marraskuuta 2012 tekemän päätöksen mukaan seuraava määrä alueita:

Kaupunginosajako	Piirijako
60 kaupunginosaa	8 suurpiiriä
–	34 peruspiiriä
–	148 osa-aluetta
–	404 pienaluetta

Ennen tuolloin tehtyjä muutoksia osa-alueita oli 137 ja pienalueita 369 kappaletta.

Kaupunginosat ja piirijako osa-alueineen

Taulukossa on esitetty kaupunginosien lisäksi myös piirijaon osa-alueet, jos kaupunginosaan kuuluu useampi kuin yksi osa-alue. Kaupunginosilla on kaksi ja osa-alueilla kolme numeroa niiden nimien edessä.

Kaupunginosajako
Kaupunginosa Osa-alue	Ruotsiksi
01 Kruununhaka	Kronohagen
02 Kluuvi	Gloet
03 Kaartinkaupunki	Gardesstaden
04 Kamppi	Kampen
05 Punavuori	Rödbergen
06 Eira	Eira
07 Ullanlinna	Ulrikasborg
08 Katajanokka	Skatudden
09 Kaivopuisto	Brunnsparken
10 Sörnäinen 101 Vilhonvuori 102 Kalasatama 103 Sompasaari 104 Hanasaari	Sörnäs Vilhelmsberg Fiskehamnen Sumparn Hanaholmen
11 Kallio 111 Siltasaari 112 Linjat 113 Torkkelinmäki	Berghäll Broholmen Linjerna Torkelsbacken
12 Alppiharju 121 Harju 122 Alppila	Åshöjden Ås Alphyddan
13 Etu-Töölö	Främre Tölö
14 Taka-Töölö	Bortre Tölö
15 Meilahti	Mejlans
16 Ruskeasuo 161 Vanha Ruskeasuo 162 Pikku Huopalahti	Brunakärr Gamla Brunakärr Lillhoplax
17 Pasila 171 Länsi-Pasila 172 Pohjois-Pasila 173 Itä-Pasila 174 Keski-Pasila	Böle Västra Böle Norra Böle Östra Böle Mellersta Böle
18 Laakso	Dal
19 Mustikkamaa-Korkeasaari	Blåbärslandet-Högholmen
20 Länsisatama 201 Ruoholahti 202 Lapinlahti 203 Jätkäsaari 204 Hernesaari	Västra hamnen Gräsviken Lappviken Busholmen Ärtholmen
21 Hermanni 211 Hermanninmäki 212 Hermanninranta 213 Kyläsaari	Hermanstad Hermanstadsbacken Hermanstadsstranden Byholmen
22 Vallila	Vallgård
23 Toukola 231 Toukola 232 Arabianranta	Majstad Gamla Majstad Arabiastranden
24 Kumpula	Gumtäkt
25 Käpylä	Kottby
26 Koskela	Forsby
27 Vanhakaupunki	Gammelstaden
28 Oulunkylä 281 Pirkkola 282 Maunula 283 Metsälä 284 Patola 285 Veräjämäki 286 Maunulanpuisto 287 Veräjälaakso	Åggelby Britas Månsas Krämertsskog Dammen Grindbacka Månsasparken Grinddal
29 Haaga 291 Etelä-Haaga 292 Kivihaka 293 Pohjois-Haaga 294 Lassila	Haga Södra Haga Stenhagen Norra Haga Lassas
30 Munkkiniemi 301 Vanha Munkkiniemi 302 Kuusisaari 303 Lehtisaari 304 Munkkivuori 305 Niemenmäki 306 Talinranta	Munksnäs Gamla Munksnäs Granö Lövö Munkshöjden Näshöjden Talistranden
31 Lauttasaari 311 Kotkavuori 312 Vattuniemi 313 Myllykallio 314 Koivusaari	Drumsö Örnberget Hallonnäs Kvarnberget Björkholmen
32 Konala	Kånala
33 Kaarela 331 Kannelmäki 332 Maununneva 333 Malminkartano 334 Hakuninmaa 335 Kuninkaantammi 336 Honkasuo	Kårböle Gamlas Magnuskärr Malmgård Håkansåker Kungseken Hongasmossa
34 Pakila 341 Länsi-Pakila 342 Itä-Pakila	Baggböle Västra Baggböle Östra Baggböle
35 Tuomarinkylä 351 Paloheinä 352 Torpparinmäki 353 Tuomarinkartano 354 Haltiala	Domarby Svedängen Torparbacken Domargård Tomtbacka
36 Viikki 361 Viikinranta 362 Latokartano 363 Viikin tiedepuisto 364 Viikinmäki	Vik Viksstranden Ladugården Viks forskarpark Viksbacka
37 Pukinmäki	Bocksbacka
38 Malmi 381 Ylä-Malmi 382 Ala-Malmi 383 Pihlajamäki 384 Tattariharju 385 Malmin lentokenttä 386 Pihlajisto	Malm Övre Malm Nedre Malm Rönnbacka Tattaråsen Malms flygfält Rönninge
39 Tapaninkylä 391 Tapaninvainio 392 Tapanila	Staffansby Staffansslätten Mosabacka
40 Suutarila 401 Siltamäki 402 Tapulikaupunki 403 Töyrynummi	Skomakarböle Brobacka Stapelstaden Lidmalmen
41 Suurmetsä 411 Puistola 412 Heikinlaakso 413 Tattarisuo 414 Jakomäki 415 Alppikylä	Storskog Parkstad Henriksdal Tattarmossen Jakobacka Alpbyn
42 Kulosaari	Brändö
43 Herttoniemi 431 Länsi-Herttoniemi 432 Roihuvuori 433 Herttoniemen yritysalue 434 Herttoniemenranta	Hertonäs Västra Hertonäs Kasberget Hertonäs företagsområde Hertonäs strand
44 Tammisalo	Tammelund
45 Vartiokylä 451 Vartioharju 452 Puotila 453 Puotinharju 454 Myllypuro 455 Marjaniemi 456 Roihupelto 457 Itäkeskus	Botby Botbyåsen Botby gård Botbyhöjden Kvarnbäcken Marudd Kasåkern Östra centrum
46 Pitäjänmäki 461 Pajamäki 462 Tali 463 Reimarla 464 Marttila 465 Pitäjänmäen yritysalue	Sockenbacka Smedjebacka Tali Reimars Martas Sockenbacka företagsområde
47 Mellunkylä 471 Kontula 472 Vesala 473 Mellunmäki 474 Kivikko 475 Kurkimäki	Mellungsby Gårdsbacka Ärvings Mellungsbacka Stensböle Tranbacka
48 Vartiosaari	Vårdö
49 Laajasalo 491 Yliskylä 492 Jollas 493 Tullisaari 494 Kruunuvuorenranta 495 Hevossalmi	Degerö Uppby Jollas Turholm Kronobergsstranden Hästnässund
50 Villinki	Villinge
51 Santahamina	Sandhamn
52 Suomenlinna	Sveaborg
53 Ulkosaaret 531 Länsisaaret 532 Itäsaaret	Utöarna Västra holmarna Östra holmarna
54 Vuosaari 541 Keski-Vuosaari 542 Nordsjön kartano 543 Uutela 544 Meri-Rastila 545 Kallahti 546 Aurinkolahti 547 Rastila 548 Niinisaari 549 Mustavuori	Nordsjö Mellersta Nordsjö Nordsjö gård Nybondas Havsrastböle Kallvik Solvik Rastböle Bastö Svarta backen
55 Östersundom	Östersundom
56 Salmenkallio	Sundberg
57 Talosaari	Husö
58 Karhusaari	Björnsö
59 Ultuna 591 Landbo 592 Puroniitty	Ultuna Landbo Bäckängen
Aluemeri	Territorialhavet

Erityistapaukset, jotka täydentävät virallista aluejakoa:

Pikku Huopalahden osa-alueeseen kuuluu poikkeavasti osia kolmesta kaupunginosasta: siihen kuuluva pienalue 1 kuuluu Meilahteen, pienalue 2 Ruskeasuohon ja pienalue 3 Haagaan.
Vuosaaren keskusta tarkoittaa aluetta, joka koostuu pienalueista 5414 ja 5461.

Piirijako

Seuraavassa taulukossa on esitetty Helsingin suurpiirit, peruspiirit ja osa-alueet sekä niiden ruotsinkieliset nimet. Kunkin osa-alueen kohdalle on merkitty lisäksi siihen kuuluvien pienalueiden lukumäärä.

Piirijako
Suurpiiri	Ruotsiksi	Pien- alueita
Peruspiiri
Osa-alue
1 Eteläinen suurpiiri	Södra stordistriktet
101 Vironniemen peruspiiri	Estnäs distrikt
010 Kruununhaka	Kronohagen	4
020 Kluuvi	Gloet	7
080 Katajanokka	Skatudden	2
102 Ullanlinnan peruspiiri	Ulrikasborgs distrikt
030 Kaartinkaupunki	Gardesstaden	3
050 Punavuori	Rödbergen	4
060 Eira	Eira	1
070 Ullanlinna	Ulrikasborg	3
090 Kaivopuisto	Brunnsparken	1
204 Hernesaari	Ärtholmen	3
520 Suomenlinna	Sveaborg	3
531 Länsisaaret	Västra holmarna	2
103 Kampinmalmin peruspiiri	Kampmalmens distrikt
040 Kamppi	Kampen	8
130 Etu-Töölö	Främre Tölö	5
201 Ruoholahti	Gräsviken	1
202 Lapinlahti	Lappviken	1
203 Jätkäsaari	Busholmen	7
104 Taka-Töölön peruspiiri	Bortre Tölö distrikt
140 Taka-Töölö	Bortre Tölö	6
105 Lauttasaaren peruspiiri	Drumsö distrikt
311 Kotkavuori	Örnberget	2
312 Vattuniemi	Hallonnäs	4
313 Myllykallio	Kvarnberget	3
314 Koivusaari	Björkholmen	1
2 Läntinen suurpiiri	Västra stordistriktet
201 Reijolan peruspiiri	Grejus distrikt
150 Meilahti	Mejlans	4
161 Vanha Ruskeasuo	Gamla Brunakärr	2
162 Pikku Huopalahti	Lillhoplax	3
180 Laakso	Dal	3
202 Munkkiniemen peruspiiri	Munksnäs distrikt
301 Vanha Munkkiniemi	Gamla Munksnäs	4
302 Kuusisaari	Granö	1
303 Lehtisaari	Lövö	2
304 Munkkivuori	Munkshöjden	2
305 Niemenmäki	Näshöjden	1
306 Talinranta	Talistranden	1
203 Haagan peruspiiri	Haga distrikt
291 Etelä-Haaga	Södra Haga	5
292 Kivihaka	Stenhagen	1
293 Pohjois-Haaga	Norra Haga	5
294 Lassila	Lassas	1
204 Pitäjänmäen peruspiiri	Sockenbacka distrikt
320 Konala	Kånala	5
461 Pajamäki	Smedjebacka	1
462 Tali	Tali	3
463 Reimarla	Reimars	3
464 Marttila	Martas	1
465 Pitäjänmäen yritysalue	Sockenbacka företagsområde	3
205 Kaarelan peruspiiri	Kårböle distrikt
331 Kannelmäki	Gamlas	4
332 Maununneva	Magnuskärr	2
333 Malminkartano	Malmgård	3
334 Hakuninmaa	Håkansåker	3
335 Kuninkaantammi	Kungseken	2
336 Honkasuo	Hongasmossa	1
3 Keskinen suurpiiri	Mellersta stordistriktet
301 Kallion peruspiiri	Berghälls distrikt
101 Vilhonvuori	Vilhelmsberg	3
102 Kalasatama	Fiskehamnen	5
103 Sompasaari	Sumparn	2
104 Hanasaari	Hanaholmen	1
111 Siltasaari	Broholmen	2
112 Linjat	Linjerna	3
113 Torkkelinmäki	Torkelsbacken	1
302 Alppiharjun peruspiiri	Åshöjdens distrikt
121 Harju	Ås	1
122 Alppila	Alphyddan	2
303 Vallilan peruspiiri	Vallgårds distrikt
211 Hermanninmäki	Hermanstadsbacken	3
212 Hermanninranta	Hermanstadsstranden	2
213 Kyläsaari	Byholmen	2
220 Vallila	Vallgård	7
304 Pasilan peruspiiri	Böle distrikt
171 Länsi-Pasila	Västra Böle	3
172 Pohjois-Pasila	Norra Böle	1
173 Itä-Pasila	Östra Böle	1
174 Keski-Pasila	Mellersta Böle	2
305 Vanhankaupungin peruspiiri	Gammelstadens distrikt
231 Toukola	Gamla Majstad	1
232 Arabianranta	Arabiastranden	1
240 Kumpula	Gumtäkt	3
250 Käpylä	Kottby	6
260 Koskela	Forsby	2
270 Vanhakaupunki	Gammelstaden	1
4 Pohjoinen suurpiiri	Norra stordistriktet
401 Maunulan peruspiiri	Månsas distrikt
281 Pirkkola	Britas	2
282 Maunula	Månsas	3
283 Metsälä	Krämertsskog	2
286 Maunulanpuisto	Månsasparken	1
402 Länsi-Pakilan peruspiiri	Västra Baggböle distrikt
341 Länsi-Pakila	Västra Baggböle	4
403 Tuomarinkylän peruspiiri	Domarby distrikt
351 Paloheinä	Svedängen	2
352 Torpparinmäki	Torparbacken	2
354 Haltiala	Tomtbacka	1
404 Oulunkylän peruspiiri	Åggelby distrikt
284 Patola	Dammen	8
285 Veräjämäki	Grindbacka	3
287 Veräjälaakso	Grinddal	1
405 Itä-Pakilan peruspiiri	Östra Baggböle distrikt
342 Itä-Pakila	Östra Baggböle	6
353 Tuomarinkartano	Domargård	1
5 Koillinen suurpiiri	Nordöstra stordistriktet
501 Latokartanon peruspiiri	Ladugårdens distrikt
361 Viikinranta	Viksstranden	2
362 Latokartano	Ladugården	4
363 Viikin tiedepuisto	Viks forskarpark	2
364 Viikinmäki	Viksbacka	1
383 Pihlajamäki	Rönnbacka	3
386 Pihlajisto	Rönninge	1
502 Pukinmäen peruspiiri	Bocksbacka distrikt
370 Pukinmäki	Bocksbacka	3
503 Malmin peruspiiri	Malms distrikt
381 Ylä-Malmi	Övre Malm	3
382 Ala-Malmi	Nedre Malm	5
384 Tattariharju	Tattaråsen	1
385 Malmin lentokenttä	Malms flygfält	4
391 Tapaninvainio	Staffansslätten	6
392 Tapanila	Mosabacka	3
504 Suutarilan peruspiiri	Skomakarböle distrikt
401 Siltamäki	Brobacka	5
403 Töyrynummi	Lidamalmen	3
505 Puistolan peruspiiri	Parkstads distrikt
402 Tapulikaupunki	Stapelstaden	4
411 Puistola	Parkstad	3
412 Heikinlaakso	Henriksdal	1
413 Tattarisuo	Tattarmossen	3
415 Alppikylä	Alpbyn	1
506 Jakomäen peruspiiri	Jakobacka distrikt
414 Jakomäki	Jakobacka	2
6 Kaakkoinen suurpiiri	Sydöstra stordistriktet
601 Kulosaaren peruspiiri	Brändö distrikt
190 Mustikkamaa-Korkeasaari	Blåbärslandet-Högholmen	2
420 Kulosaari	Brändö	5
602 Herttoniemen peruspiiri	Hertonäs distrikt
431 Länsi-Herttoniemi	Västra Hertonäs	6
432 Roihuvuori	Kasberget	3
433 Herttoniemen yritysalue	Hertonäs företagsområde	2
434 Herttoniemenranta	Hertonäs strand	2
440 Tammisalo	Tammelund	1
603 Laajasalon peruspiiri	Degerö distrikt
480 Vartiosaari	Vårdö	1
491 Yliskylä	Uppby	7
492 Jollas	Jollas	3
493 Tullisaari	Turholm	2
494 Kruunuvuorenranta	Kronobergsstranden	7
495 Hevossalmi	Hästnässund	2
500 Villinki	Villinge	2
510 Santahamina	Sandhamn	1
532 Itäsaaret	Östra holmarna	2
533 Aluemeri	Territorialhavet	1
7 Itäinen suurpiiri	Östra stordistriktet
701 Vartiokylän peruspiiri	Botby distrikt
451 Vartioharju	Botbyåsen	5
452 Puotila	Botby gård	1
453 Puotinharju	Botbyhöjden	3
455 Marjaniemi	Marudd	1
456 Roihupelto	Kasåkern	1
457 Itäkeskus	Östra centrum	3
702 Myllypuron peruspiiri	Kvarnbäckens distrikt
454 Myllypuro	Kvarnbäcken	7
703 Mellunkylän peruspiiri	Mellungsby distrikt
471 Kontula	Gårdsbacka	4
472 Vesala	Ärvings	4
473 Mellunmäki	Mellungsbacka	3
474 Kivikko	Stensböle	4
475 Kurkimäki	Tranbacka	1
704 Vuosaaren peruspiiri	Nordsjö distrikt
541 Keski-Vuosaari	Mellersta Nordsjö	6
542 Nordsjön kartano	Nordsjö gård	1
543 Uutela	Nybondas	1
544 Meri-Rastila	Havsrastböle	4
545 Kallahti	Kallvik	3
546 Aurinkolahti	Solvik	3
547 Rastila	Rastböle	2
548 Niinisaari	Bastö	3
549 Mustavuori	Svarta backen	1
8 Östersundomin suurpiiri	Östersundoms stordistrikt
801 Östersundomin peruspiiri	Östersundoms distrikt
550 Östersundom	Östersundom	1
560 Salmenkallio	Sundberg	1
570 Talosaari	Husö	1
580 Karhusaari	Björnsö	1
591 Landbo	Landbo	1
592 Puroniitty	Bäckängen	1

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1349 säätämässä kaupunginlaissa määrättiin yleiseurooppalaiseen tapaan, että jokainen kaupunki pitää jakaa neljään neljännekseen eli kortteliin. Tällainen kortteli, ruotsiksi kvarteret, oli pikemminkin kaupunginosa kuin nykykortteli. Kaupunginlain mukaan jokaiseen neljännekseen pitää asettaa kaksi päämiestä eli nokiherraa. Tämä siksi, että jos syttyy tulipalo, täytyy asukkaiden näiden päämiesten johdolla ryhtyä sammuttamaan sitä.

Suomessa tätä määräystä noudatettiin vain Turussa ja Viipurissa. Muut Suomen kaupungit olivat liian pieniä kortteleihin jaettaviksi. Turun kortteleilla oli nimet, sen sijaan Viipurissa korttelien niminä oli numerot yhdestä neljään.

Vantaanjoen suulle vuonna 1550 perustetusta ”Vantaan Helsingistä” tunnetaan vain ylimalkainen karttapiirros ja nimistöstä muutama maininta. Mahdollisista korttelien nimistä ei ole tietoa.

Vuonna 1640 kuningatar Kristiinan ja valtaneuvoston päätöksellä kaupunki siirrettiin Vironniemelle. Uudella paikalla kaupungin kaduista ainakin isommille annettiin nimet, mutta usein käytettiin paikan nimeämiseen talon tai talonomistajan nimeä tai maastonimeä. Vuonna 1709 kaupungissa oli 270 rakennettua tonttia, ja kaupunki jaettiin neljään osaan:

Kärrqwarteret eli Suokortteli, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla olleesta torista koilliseen, ja jossa on nykyisin esimerkiksi Säätytalon puistikko;
Glooqwarteret eli Kluuvinkortteli, joka sijaitsi torista luoteeseen;
Wester Tull qwarteret eli Länsitullin kortteli, joka sijaitsi torista lounaaseen;
Fijskarback qwarteret eli Kalastajanmäen kortteli sijaitsi torista kaakkoon nykyisen Katajanokan lounaisosassa.

Viaporin (nykyisen Suomenlinnan) rakentaminen jälkeen elämä kaupungissakin vilkastui. Talojen lukumäärä lisääntyi niin, että niitä vuonna 1757 oli 326 kappaletta. Helsinki jaettiin 1700-luvun lopulla neljään kortteliin eli kaupunginosaan:

Norra Qvarteret, Pohjoinen kortteli
Östra Qvarteret, Itäinen kortteli
Södra Qvarteret, Eteläinen kortteli
Westra Qvarteret, Läntinen kortteli

Autonomian aika

Vuonna 1808 Helsinki siirtyi venäläisten hallintaan Viaporin piirityksen aikana, ja osa siitä paloi vahingossa syttyneessä tulipalossa saman vuoden marraskuussa. Haminan rauhan jälkeen alettiin suunnitella kaupungin uudelleenrakentamista. Keisari Aleksanteri I julisti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 8. huhtikuuta 1812 ja määräsi sen rakennettavaksi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavaehdotuksen mukaan. Siinä kaupunki jaettiin kahteen Erottajan jakamaan osaan:

Egentliga staden eli Varsinainen kaupunki, ja siitä länteen ja lounaaseen oleva
Nyländska förstaden eli Uudenmaan esikaupunki.

Korttelien numerot ja nimet vahvistettiin vuoden 1820 palojärjestyksessä Tukholman esimerkkiä noudattaen. Samalta vuodelta on peräisin seuraavanlainen aluejako:

Stad, Kaupunki; korttelit 1–39
Förstaden, Esikaupunki
- Första Afdelningen, Ensimmäinen osa; korttelit 40–51
- Andra Afdelningen, Toinen osa; korttelit 52–82.

Uudelleenrakentamiskomitean (1811–1825) toiminnan loppuaikana Helsinki jaettiin kuuteen osaan. Jako oli aluksi epävirallinen, sillä se vahvistettiin vasta vuonna 1836. Kaupunginosat olivat W. Gyldenin vuonna 1837 (suluissa C. Reuterin 1866) laatiman kartan mukaan seuraavanlaiset:

första stadsdelen, ensimmäinen kaupunginosa: korttelit 1–26 (1–26)
andra stadsdelen, toinen kaupunginosa: korttelit 27–45 (27–45 ja 95–99)
tredje stadsdelen, kolmas kaupunginosa: korttelit 46–64 (46–64 ja 100–103)
fjerde stadsdelen, neljäs kaupunginosa: korttelit 65–82 (65–82)
femte stadsdelen, viides kaupunginosa: korttelit 83–94 (83–94)
sjette stadsdelen Skatudden, oreglerad, kuudes kaupunginosa eli kaavoittamaton Katajanokka (Reuterin kartassa se jaetaan kortteleihin I–XIV)

Kaupungin kasvaessa ja asemakaavoitetun alueen laajetessa on kaupunginosien lukumäärä samalla lisääntynyt. Virallisesti kaupunginosat nimettiin vain numeroilla aina vuoteen 1959 saakka. Asemakaavoja vahvistettiin seuraavasti:

I kaupunginosa; Kruununhaka – Kronohagen; asemakaava 1812
II kaupunginosa: Kluuvi – Gloet; asemakaava 1812
III kaupunginosa; Kaartinkaupunki – Gardesstaden; asemakaava 1812
IV kaupunginosa; Kamppi – Kampen; asemakaava 1812
V kaupunginosa; Punavuori – Rödbergen; asemakaava 1812
VI kaupunginosa; Eira – Eira; asemakaava 1875
VII kaupunginosa; Ullanlinna – Ulrikasborg; asemakaava 1841
VIII kaupunginosa; Katajanokka – Skatudden; asemakaava 1859
IX kaupunginosa; Kaivopuisto – Brunnsparken; asemakaava 1875
X kaupunginosa; Sörnäinen – Sörnäs; asemakaava 1893

Vuonna 1875 kaupunginosat 1–3 ja 8 muodostivat rakennusjärjestyksen mukaan varsinaisen kaupungin, muut kuuluivat esikaupunkialueeseen.

Helsingin kaupunginosat jaettiin 1900-luvun alkupuolella kahteen ryhmään:

järjestetty kaupunki (eli asemakaavoitettu alue; esimerkiksi vuonna 1909 1 127 hehtaaria)
järjestämätön maa (esimerkiksi vuonna 1909 1 267 hehtaaria)

Itsenäisyyden aika

Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupungin alue jaettiin kantakaupunkiin (kaupunginosat 1–27) ja esikaupunkeihin (kaupunginosat 28–53; Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuoden 1966 alussa). Tilastoissa jaettiin usein vielä kantakaupunki asemakaavoitettuun alueeseen ja asemakaavoittamattomaan alueeseen.

Kaupunginosat ryhmiteltiin tilastoissa 1960-luvulta vuoteen 1983 asti seuraavasti:

Kantakaupunki – Stadskärnan
- Keskusta – Centrum (kaupunginosat 1–5, eteläisessä suurpiirissä)
- Eteläinen kantakaupunki – Södra stadskärnan (kaupunginosat 6–9, 20, 52 ja 531, eteläisessä suurpiirissä)
- Läntinen kantakaupunki – Västra stadskärnan (kaupunginosat 13–18, läntisessä suurpiirissä, paitsi Taka-Töölö ja Etu-Töölö eteläisessä suurpiirissä ja Pasila keskisessä suurpiirissä)
- Itäinen kantakaupunki – Östra stadskärnan (kaupunginosat 10–12, 19, 21 ja 22, keskisessä suurpiirissä paitsi Mustikkamaa-Korkeasaari, joka on itäisessä suurpiirissä)
- Pohjoinen kantakaupunki – Norra stadskärnan (kaupunginosat 23–27, keskisessä suurpiirissä)
Esikaupungit – Förstäderna
- Läntiset esikaupungit – Västra förstäderna (kaupunginosat 29–33 ja 46, läntisessä suurpiirissä paitsi Lauttasaari, joka on eteläisessä suurpiirissä)
- Pohjoiset esikaupungit – Norra förstäderna (kaupunginosat 28, 34 ja 35, pohjoisessa suurpiirissä)
- Koilliset esikaupungit – Nordöstra förstäderna (kaupunginosat 36–41, koillisessa suurpiirissä)
- Itäiset esikaupungit – Östra förstäderna (kaupunginosat 42–51, 532 ja 54, joista Kulosaari, Herttoniemi, Roihuvuori, Tammisalo, Vartiosaari ja Laajasalo muodostavat kaakkoisen suurpiirin ja Vartiokylä, Mellunkylä, Itäsaaret ja Vuosaari itäisen suurpiirin)

Piirijakojärjestelmään siirtyminen 1980-luvulla

Vuoden 1980 alussa kaupungin eri hallintokunnat käyttivät 101 aluejakoa, joista maantieteellisesti erilaisia oli 80. Näistä 80 jaosta kaupunginosajakoa noudatti tarkalleen 17 ja suunnilleen 41. Esimerkiksi palolaitoksella oli 8 nuohouspiiriä, 7 sammutuspiiriä ja 6 palotarkastuspiiriä. Muita jakoja käyttivät esimerkiksi terveysasemat, perhepäivähoito, kirjastot, koulut, neuvolat jne.

Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) piirijakojärjestelmästä. Kaupungin palvelutuotannon järjestämiseksi luotiin alueellinen jako, joka tyydyttää monia käyttäjiä ja on pitkäikäinen. Jako helpottaa virastojen sisäistä ja niiden välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen apuneuvona. Kunkin hallintokunnan tuli sopeuttaa toimintansa tähän piirijakoon. Tilastointi alkoi noudattaa uutta jakoa vuodesta 1984, muut viimeistään vuoden 1986 alusta. Näin asukkaidenkin on helpompi samaistua omaan alueeseensa, jonka rajat ovat eri palveluissa samat.

Periaatteena piirijakoa luotaessa on ollut, että

muodostuu asukkaiden kannalta luonnollisia palvelualueita
syntyy väestömäärältään verraten samankokoisia alueita
kaupungin eri hallintokunnat voivat muodostaa omat toiminta-alueensa yhdestä tai useammasta suurpiiristä suurpiiritasolla sekä samoin yhdestä tai useammasta peruspiiristä peruspiiritasolla
noudatetaan soveltuvasti kaupunginosajakoa
jako on mahdollisimman pysyvä
tilastojen vertailukelpoisuus tulee säilyä
jaon tarkistamistarve arvioidaan kerran neljässä vuodessa.

Uudet kaupunginosat 2009

Helsinkiin liitettiin uusia alueita Sipoosta ja Vantaalta vuoden 2009 alussa. Samassa yhteydessä muodostettiin uusista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yksi uusi suurpiiri ja yksi uusi peruspiiri sekä kuusi osa-aluetta. Päätöksen uusista aluejaoista teki kaupunginhallitus joulukuussa 2008 talous- ja suunnittelukeskuksen, tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston yhteistyönä valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksen alueiden nimistä valmisteli nimistötoimikunta.

Päätöksiä

Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18. toukokuuta 1886 (14 §) kaupunginosien III, IV, V, VI ja VII rajain järjestelyä koskevan ehdotuksen. Rajoja järjestelty vähäisessä määrin, esimerkiksi korttelissa n:o 60 olevat suomalaisen lyseon tontit n:o 2, 4 ja 6 siirretty VI kaupunginosasta VII kaupunginosaan.
Kaupunginvaltuusto päätti 8. kesäkuuta 1921 (12 §) vaihtaa nimen "Hieta- ja Jätkäsaaren satama" nimeen "Länsisatama".
Kaupunginhallitus päätti 9. toukokuuta 1946 (1492 §) ilmoittaa kiinteistölautakunnalle ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että lautakunnan ehdotusta liitosalueen jaoksi kaupunginosiin käytetään ohjeena asemakaavoja laadittaessa.
Kaupunginhallitus päätti 26. helmikuuta 1959 (718 §) hyväksyä kaupunginosien ja osa-alueiden nimet ja rajat. Kaupunginosille annettiin paitsi virallinen numero myös virallinen nimi.
Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta 1959 (1230 §) muuttaa 718 §:ssä tekemäänsä päätöstä. Viikin (n:o 36) kaupunginosan Pihlajamäen osa-alue siirrettiin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan. Pihlajamäen osa-alueeseen liitettiin myös Ala-Malmin osa-alueesta Latokartanontien ja Pukinmäentien rajoittama alue.
Kaupunginhallitus päätti 19. marraskuuta 1959 (3031 §) asukkaiden anomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan (n:o 33) kaupunginosan osa-alueen Vanhainen – Gamlas nimen Kannelmäki – Gamlas nimeksi.
Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 1962 (1252 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Haagan (n:o 29) kaupunginosaan muodostettiin uusi Kivihaka – Stenhagen -niminen osa-alue. Munkkiniemen (n:o 30) kaupunginosaan muodostettiin uusi Niemenmäki – Näshöjden -niminen osa-alue.
Kaupunginhallitus päätti 24. toukokuuta 1962 (1487 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Puistola – Parkstad (n:o 41) kaupunginosan nimi muutettiin nimeksi Suurmetsä – Storskog ja 41. kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimet ovat Puistola – Parkstad, Tattarisuo – Tattarmossen, Heikinlaakso – Henriksdal ja Jakomäki – Jakobacka.
Kaupunginhallitus päätti 17. lokakuuta 1963 (2855 §) kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia piirijakoja muodostaessaan tai tarkastaessaan ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vahvistetut kaupunginosien ja osa-alueiden rajat sekä käyttämään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman, esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisia osa-alueiden epävirallisia numero-kirjaintunnuksia.
Kaupunginhallitus päätti 25. marraskuuta 1965 (3086 §) vahvistaa 1. tammikuuta 1966 kaupunkiin liitettävästä alueesta muodostettavan kaupunginosan nimeksi Vuosaari – Nordsjö ja numeroksi 54. Äänestyksessä nimiehdotus Vuosaari – Norsö hävisi äänin 4 – 13.
Kaupunginhallitus päätti 24. helmikuuta 1966 (588 §) vahvistaa Mellunkylän (n:o 47) kaupunginosan Kontula- ja Vesala-nimisten osa-alueiden rajan.
Kaupunginhallitukselle esitettiin 22. lokakuuta 1973 (3138 §) pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan työvaliokunnan esitys tilastoissa käytettävän aluejaon ja -numeroinnin vakiinnuttamisesta sekä tilastotoimiston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta antamat lausunnot. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat. Samalla päätettiin vahvistaa Pasilan (n:o 17) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Länsi-Pasila – Västra Böle, Keski-Pasila – Mellersta Böle, Itä-Pasila – Östra Böle ja Pohjois-Pasila – Norra Böle; Oulunkylän (n:o 28) kaupunginosan uuden osa-alueen nimeksi Maunulanpuisto – Månsasparken; ja Vuosaaren (n:o 54) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Keski-Vuosaari – Mellersta Nordsjö, Nordsjön kartano – Nordsjö gård, Uutela-Niinisaari – Nybondas-Bastö sekä Meri-Rastila – Havs-Rastböle.
Kaupunginhallitus päätti 26. tammikuuta 1976 (307 §) kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä muuttaa vuonna 1973 (3138 §) vahvistamaansa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat 28. elokuuta 1975 päivätyn aluejakokartan mukaisiksi.
Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) yhtenäisen piirijakojärjestelmän toteuttamisesta kaupungin hallintokuntien toiminnassa.
Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984, että piirijakojärjestelmän toteuttamisesta annetaan ohjeita kaupungin yleisissä suunnitteluohjeissa seuraaville vuosille.
Kaupunginhallitus päätti 11. kesäkuuta 1984 (1683 §) vahvistaa piirijakojärjestelmän suur- ja peruspiirien nimet. Lisäksi päätettiin vahvistaa seuraavat osa-alueiden nimet: 402 Tapulikaupunki – Stapelstaden, 403 Töyrynummi – Lidamalmen, 484 Tattariharju – Tattaråsen ja 474 Kivikko – Stensböle. Kivikko kuului aiemmin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan numeronaan 384.
Kaupunginhallitus päätti 6. elokuuta 1984 (1969 §) muuttaa 1683 §:ssä tekemäänsä päätöstä ja korjata siinä olevan kirjoitusvirheen. Tattariharjun osa-alueen oikea numero on 384 eikä 484.
Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984 (167 §) piirijakojärjestelmän toteuttamisohjeiden hyväksymismenettelystä.
Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 1986 (3199 §) tarkistaa piirijaon kaupungin suunnitteluohjeisiin sisältyvien muutosehdotusten mukaisesti. Muutokset olivat vain rajamuutoksia eivät nimiin liittyviä.
Kaupunginvaltuusto päätti 2. toukokuuta 1990 (asia 4) hyväksyä suurpiirien maantieteellisen jaon.
Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 1990 (2461 §) hyväksyä kaupungin suunnitteluohjeet vuosiksi 1991 ja 1992. Ohjeiden liitteessä 4 on aluejakoihin tehtävät muutokset: rajamuutosten lisäksi muutettiin peruspiirin 205 ja kaupunginosan 33 nimi Etelä-Kaarela – Södra Kårböle nimeksi Kaarela – Kårböle, osa-alue 355 Niskala liitettiin kokonaan osa-alueeseen 354 Haltiala, Vuosaaren peruspiiriin muodostettiin uusi osa-alue 545 Kallahti – Kallvik.
Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyy piirijaon rajamuutoksia sekä uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen vuoksi kaupunginosien 39 (Tapaninkylä) ja 40 (Suutarila) raja poikkeaa peruspiirin rajasta.
Kaupunginhallitus päätti 7. kesäkuuta 1999 (809 §) hyväksyä osa- ja pienaluejaon muutokset ja rajantarkistukset ja vahvistaa uusien osa- ja pienalueiden numerot. Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä uusille osa-alueille seuraavat nimet: 287 Veräjälaakso – Grinddal, 306 Talinranta – Talistranden, 361 Viikinranta – Viksstranden, 363 Viikin tiedepuisto – Viks forskarpark, 364 Viikinmäki – Viksbacka, 386 Pihlajisto – Rönninge, 434 Herttoniemenranta – Hertonäs strand (entinen nimi Herttoniemen satama – Hertonäs hamn), 475 Kurkimäki – Tranbacka, 543 Uutela – Nybondas, 546 Aurinkolahti – Solvik, 547 Rastila – Rastböle, 548 Niinisaari – Bastö, 549 Mustavuori – Svarta backen.
Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 2007 (624 §) hyväksyä osa-alueiden nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet. Päätöksellä Hakuninmaan osa-alue jaettiin kahtia Hakuninmaan ja Kuninkaantammen osa-alueiksi, ja Toukolan osa-alue jaettiin Toukolan ja Arabianrannan osa-alueiksi.
Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 2008 (1464 §) muodostaa Sipoosta ja Vantaalta tulevista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yhden uuden suurpiirin, yhden uuden peruspiirin ja kuusi uutta osa-aluetta.
Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 2012 (1329 §) jakaa Sörnäisten, Hermannin ja Lauttasaaren kaupunginosat osa-alueisiin, muodostaa Pikku Huopalahden, Honkasuon ja Alppikylän erillisiksi osa-alueiksi sekä muuttaa eräiden osa-alueiden nimiä ja rajoja.

Lähteet

Tärkein lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet. Niihin voi tutustua kaupungintalon kirjaamossa ja 20 vuotta vanhempiin päätöksiin kaupunginarkistossa.
Helsingin kaupunginarkiston vanhat kartat.
Helsingin kadunnimet, Helsinki 1970.
Helsingin kaupungin historia, Helsinki 1950–1967.
Aluejaot Helsingin kaupungissa. Hallintokuntien aluejakotarpeet 1980 sekä kaupunginhallinnon ulkopuoliset aluejaot. Helsingin kaupunki, tilastokeskus 31.3.1981.
Helsingin kaupungin aluejakokäytännöt 1.1.1980. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen muistioita elokuulta 1980.

Viitteet

↑ 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 21.6.2025.
↑ http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-12-08_Khs_43_El/17882225-4EA5-4F69-AF53-978B811572E3/Osakuntaliitoksesta_johtuva_Sipoosta_ja_Vantaalta_.pdf^{[vanhentunut linkki]} Kaupunginhallituksen esityslista 8.12.2008
1 2 3 4 Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
1 2 Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
↑ Pääkaupunkiseudun aluejakokartat (XLSX) (Katso tekstissä mainittu XLSX-tiedosto Helsingin_aluejaot_2016.xlsx, jonka perusteella lukumäärät on laskettu) 23.8.2017. Avoindata.fi: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Arkistoitu 20.1.2019. Viitattu 23.9.2017.
↑ Kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.12.2008, 1464 §

Aiheesta muualla

Helsingin piirijakojärjestelmä (kartta 26.11.2012 päätetystä aluejaosta)
Helsingin piirijakojärjestelmä (kartta 8.12.2008 päätetystä aluejaosta)
Helsingin henkikirjoitettu väestö kaupunginosittain 1.1.1875-1960 (Arkistoitu – Internet Archive)

[1] 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 21.6.2025.

[2] ttp://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-12-08_Khs_43_El/17882225-4EA5-4F69-AF53-978B811572E3/Osakuntaliitoksesta_johtuva_Sipoosta_ja_Vantaalta_.pdf^{[vanhentunut linkki]} Kaupunginhallituksen esityslista 8.12.2008

[Poytak-3] 1 2 3 4 Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.

[PoytakLiite-4] 1 2 Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.

[5] Pääkaupunkiseudun aluejakokartat (XLSX) (Katso tekstissä mainittu XLSX-tiedosto Helsingin_aluejaot_2016.xlsx, jonka perusteella lukumäärät on laskettu) 23.8.2017. Avoindata.fi: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Arkistoitu 20.1.2019. Viitattu 23.9.2017.

[6] Kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.12.2008, 1464 §

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin
Eteläinen suurpiiri	1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Töölö 14. Taka-Töölö 20. Länsisatama Hernesaari Jätkäsaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna
Läntinen suurpiiri	15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etelä-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmäki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitäjänmäki Marttila Pajamäki Pitäjänmäen yritysalue Reimarla Tali
Keskinen suurpiiri	10. Sörnäinen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmäki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Länsi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmäki Hermanninranta Kyläsaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Käpylä 26. Koskela 27. Vanhakaupunki
Pohjoinen suurpiiri	28. Oulunkylä Maunula Maunulanpuisto Metsälä Patola Pirkkola Veräjälaakso Veräjämäki 34. Pakila Itä-Pakila Länsi-Pakila 35. Tuomarinkylä Haltiala Paloheinä Torpparinmäki Tuomarinkartano
Koillinen suurpiiri	36. Viikki Latokartano Viikinmäki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmäki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Pihlajamäki Pihlajisto Tattariharju Ylä-Malmi 39. Tapaninkylä Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamäki Tapulikaupunki Töyrynummi 41. Suurmetsä Alppikylä Heikinlaakso Jakomäki Puistola Tattarisuo
Kaakkoinen suurpiiri	19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Länsi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskylä 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itäsaaret Länsisaaret Aluemeri
Itäinen suurpiiri	45. Vartiokylä Itäkeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkylä Kontula Kivikko Kurkimäki Mellunmäki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjön kartano Rastila Uutela
Östersundomin suurpiiri	55. Östersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty
Helsingin alueellinen jako