| KT4 | |
|---|---|
KT4SU Lvivissä 2019. |
|
Perustiedot |
|
| Valmistaja | ČKD Tatra |
| Lukumäärä | 1 747 |
| Valmistusvuodet | 1977–1997 |
| Liikenteessä | 1977– |
| Istumapaikkoja | 26–38 |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 65 km/h |
| Paino | 19,9 t |
| Vaunun pituus | 18 100 mm |
| Leveys | 2 200 mm |
| Korkeus | 3 100 mm |
| Raideleveys | 1 435 mm ,1067mm,1000mm |
| Telit | 2 |
| Koneteho | 4 x 40 kW |
| Vetovoima | sähkö (saksivirroitin) |
Tatra KT4 on neliakselinen nivelraitiovaunu, jonka kehitti tšekkoslovakialainen ČKD Tatra. Sen ensimmäiset koekappaleet tulivat liikenteeseen Potsdamissa vuonna 1975 ja ensimmäiset sarjatuotantovaunut vuonna 1977. Mallia valmistettiin 1 747 raitiovaunua, ja sitä toimitettiin aluksi Itä-Saksaan ja myöhemmin Neuvostoliittoon ja Jugoslaviaan. KT4:ää valmistettiin sekä normaaliraideleveydelle että metrisille raitioteille. KT4:n tuotanto keskeytyi vuonna 1991 taloudellisten ja poliittisten muutosten vuoksi. Tuotanto jatkui vuonna 1997, jolloin valmistettiin viimeiset 20 vaunua Belgradiin, Serbiaan.
1990-luvulta alkaen monia vanhimpia vaunuja on peruskorjattu ja uudelleenrakennettu; mm. taitto-ovia on vaihdettu nykyaikaisiin oviin, ja on asennettu matalalattiaisia väliosia. KT4:ssä on 26–38 istumapaikkaa, 105–168 seisomapaikkaa ja neljä ovea.
KT4 suunniteltiin alun perin Itä-Saksan tarpeisiin, koska telivaunuja pidettiin liian kalliina ja tarvittiin kaksiakselisiin vaunuihin perustuva ratkaisu. Ensimmäinen askel KT4:n suuntaan otettiin, kun ČKD Tatra muunsi kuusiakselisen K2-raitiovaunun neliakseliseksi nivelvaunuksi, josta syntyi myöhemmin KT4. KT4:ssä on täysin samanlainen poljinohjausjärjestelmä ja täysin samanlaiset telit kuin Tatra T3-raitiovaunussa. Tuotannon jatkuessa mallia kehitettiin, ja vuonna 1983 tuli saataville TV3-tyristorisäätöinen muunnelma, jota kutsuttiin KT4t:ksi.
KT4:stä on olemassa muunnelmia, mutta niiden erot ovat pieniä: lähinnä penkitys ja virroittimen tyyppi vaihtelevat.
KT4D:tä toimitettiin seuraaviin Itä-Saksan ja Pohjois-Korean kaupunkeihin:
| Kaupunki | Toimitusvuodet | Määrä |
|---|---|---|
| Berliini | 1976–1988 | 574 |
| Brandenburg | 1979–1983 | 16 |
| Cottbus | 1978–1990 | 65 |
| Erfurt | 1976–1990 | 156 |
| Frankfurt (Oder) | 1987–1990 | 34 |
| Gera | 1978v1990 | 60 |
| Görlitz | 1987–1990 | 11 |
| Gotha | 1981-1982 | 6 |
| Leipzig | 1976 | 8 |
| Potsdam | 1974-1987 | 45 |
| Cheongjin | 1991 | 50 |
| Plauen | 1976-1988 | 45 |
| Zwickau | 1987-1988 | 22 |
| YHTEENSÄ | 1974–1990 | 1 042 |
Vuonna 1984 neljä raitiovaunua siirrettiin Leipzigista Berliiniin. 2000-luvun alusta alkaen entisen Itä-Saksan Tatran raitiovaunuja on korvattu uusilla ja myyty Keski- ja Itä-Euroopan muihin maihin.
Neuvostoliitossa KT4SU:ta tilattiin raitioteille, joiden raideleveys oli noin metrin (Tallinnassa 1 067 mm). Niitä toimitettiin seuraaviin kaupunkeihin:
| Kaupunki | Toimitusvuodet | Määrä |
|---|---|---|
| Jevpatorija | 1987–1990 | 18 |
| Kaliningrad | 1987–1990 | 30 |
| Liepāja | 1983–1988 | 22 |
| Lviv | 1976–1988 | 145 |
| Pjatigorsk | 1988–1990 | 25 |
| Žytomyr | 1981–1988 | 20 |
| Tallinna | 1980–1988 | 74 |
| Vinnytsja | 1980–1990 | 81 |
| YHTEENSÄ | 1976-1990 | 415 |
KT4YU on Jugoslaviaa varten tehty muunnelma, jota toimitettiin nykyisiin Serbian ja Kroatian pääkaupunkeihin. Viimeiset valmistetut KT4:t toimitettiin Belgradiin vuonna 1997. Niissä oli eristehilatransistoreilla (IGBT) toteutetut taajuusmuuttajat ja parannetut jarrut, ja mallinimenä oli KT4M-YUB (B tarkoittaa Belgradia erotuksena Zagrebin mallista). Vuonna 2002 uusittiin 30 Belgradin raitiovaunua Goša FOM:lla ja Inekonilla, ja niiden malliksi tuli KT4-YUBM.
| Kaupunki | Toimitusvuodet | Määrä |
|---|---|---|
| Belgrad | 1980–1997 | 220 |
| Zagreb | 1985–1986 | 51 |
| YHTEENSÄ | 1980–1997 | 271 |
KT4-raitiovaunusarjaa on valmistettu myös Pohjois-Korean Pjongjangiin, mutta näiden vaunujen nivelet on myöhemmin poistettu.