Tiit Made

Tiit Made
Tiit Made vuonna 2011.
Tiit Made vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1940
Tallinna, Viro
Kansalaisuus viro
Ammatti professori
Puoliso lastenkirjailija Reet Made
Tiedot
Muut puolueet Viron kommunistinen puolue (EKP) (1971–1989)
Viron Yrittäjien puolue (1990–1994)
Viron keskustapuolue (1994–1995)
Viron kehityspuolue (1996–1998)
Viron demokraattisen puolue (1998–2000)
Koulutus Kauppatieteiden tohtori
Tutkinnot Tallinnan teknillinen yliopisto
Moskovan valtionyliopisto
Kunnianosoitukset Valtionvaakuna, 3.luokka (2006)
Valtionvaakuna, 5.luokka (2002)

Tiit Made (s. 13. maaliskuuta 1940 Tallinna) on virolainen taloustieteilijä, toimittaja ja poliitikko. Hän oli näkyvä henkilö Viron laulavassa vallankumouksessa erityisesti uutta talousratkaisua eli Taloudellisesti itsenäinen Viro (lyh. IME) kehitettäessä syksystä 1987 lähtien. Sen jälkeen hän osallistui Kansanrintama-toimintaan, joka johti Viron itsenäisyyteen, ja oli päättämässä Viron uudesta itsenäisyydestä.

Aika ennen Viron laulavaa vallankumousta

Made valmistui lukiosta vuonna 1959 Tallinnassa ja vuonna 1965 Tallinnan ammattikorkeakoulun kauppatieteiden osastolta. Vuonna 1971 hän puolusti tieteiden kandidaatin (D.Sc.) väitöskirjaansa ulkomaankaupan alalta Moskovan valtionyliopistossa.lähde? Kirjan nimi on Экономические проблемы металообрабтывающей промышленности Финляндии.

Made työskenteli insinööri-ekonomistina Norman tehtaalla, lehtorina (apulaisprofessorina) Tallinnan ammattikorkeakoulussa eli nykyisessä Teknillisessä yliopistossa vuosina 1969–1974 ja 1977–1979, diplomaattina eli Neuvostoliiton Tukholman-suurlähetystön konsuliavustajana vuosina 1974–1977, Neuvosto-Viron suunnittelukomitean tiedotusinstituutin ulkomaankaupan kommentaattorina ja juontajana radiossa ja televisiossa sekä professorina Viron kauppakorkeakoulussa vuosina 1979–1990. Made oli Neuvostoliiton kommunistipuolueen (NKP) jäsen vuodesta 1971. Hän oli kuitenkin ensimmäinen laulavan vallankumouksen poliitikoista, joka 7. marraskuuta 1989 erosi NKP:stä.lähde?

Maden rooli Viron laulavassa vallankumouksessa

Vuoden 1987 aikana käynnistyneessä Viron laulavassa vallankumouksessa Made oli näkyvä hahmo. Hän oli keskeisiä hahmoja Viron vihreän liikkeen syntymisessä. Sen ensimmäisiä tavoitteita oli estää uusien fosforiittikaivosten avaaminen Virossa. Samana kesällä 1987 Viron taloudellisen itsenäisyys (vironkielinen lyhenne IME) nousi keskeiseksi vaatimukseksi. Ajatuksen esiintuojina Edasi-lehdessä syyskuussa 1987 olivat silloinen valtion suunnittelukomitean johtaja Edgar Savisaar, kommunistipuolueen päälehden Rahva Häälin varapäätoimittaja Siim Kallas, sosiologi Mikk Titma ja Tiit Made. Asia sai laajaa kannatusta asiaa käsiteltäessä Neuvosto-Virossa.

Tiit Made esittelemässä julistetta, joka liittyi vuonna 1987 julkistettuun IME-talousohjelmaan.

Kevään 1989 aikana Kansanrintaman ehdokkaat menestyivät hyvin Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin vaaleissa, joissa Mikk Titma tuli valituksi Moskovassa kokoontuneeseen uuteen neuvostoparlamenttiin. Lisäksi hänet valittiin kongressin ulkoasiainvaliokuntaan. Kevään 1990 Neuvosto-Viron parlamanttivaaleissa Titma valittiin Viron tasavallan korkeimpaan neuvostoon, jossa hän kuului valtaannousseeseen Kansanrintama-ryhmään. Lisäksi hänet valittiin sen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Samaan aikaan hän oli myös syntyperäisten virolaisten ja heidän jälkeläisten edustajistoksi valitun Viron kongressin jäsen vuosina 1990–1992, jonka toiminta päättyi Viron itsenäistyttyä. Tit Made oli mukana päättämässä Korkeimassa neuvostossa 20. elokuuta 1991 Viron itsenäisyydestä.

Uuden itsenäisyyden jälkeinen aika

Uuden itsenäisyyden aikana Made oli aluksi Viron Yrittäjien puolueen johtaja. Puolue yhdistyi vuonna 1994 Viron keskustapuolueeseen. Mutta sitä jo seuraavana vuonna puolueesta erosi joukko jäseniä, mukaan lukien Made, ja perusti uuden Viron kehityspuolueen, jonka johtajana Made oli vuoteen 1998. Made toimi Riigikogun jäsenenä vuosina 1992–1998.

Parlamentaarikon ja poliitikon uran päätyttyä Made on julkaissut lukuisia Viron lähihistoriaa käsitteleviä teoksia. Lisäksi hän ottanut vahvasti kantaa Virossa asuvien passittomien kysymykseen, joka hänen mukaansa vaatii ratkaisua. Kyseessä on lähinnä Viron itsenäistyttyä Neuvostoliiton passin loputtua kansalaisuden ulkopuolelle jääneistä henkilöistä.

Hänen oopperamusiikin harrastuksensa tuloksena hän julkaisi 1 400 sivuisen Viron kaksiosaisen oopperasanakirjan.

Julkaisut

Suomeksi

Viroksi

Lähteet

  1. ↑ Маде, Т. Экономические проблемы металообрабтывающей промышленности Финляндии (Kirjaston arkistokortti) Генеральный алфавитный каталог книг на русском языке (1725 - 1998). Российская национальная библиотека. Viitattu 28.12.2022. (venäjäksi)
  2. 1 2 3 4 ​Tiit Made Prabook. Viitattu 29.12.2022. (viroksi)
  3. ↑ Geidi Raud: ​"Pealtnägija": Tiit Made rääkis perioodist, mille kohta oli andnud vaikimisvande 18.5.2016. Öhtuleht. Viitattu 27.12.2022. (viroksi)
  4. ↑ Made 1988: s. 66-67
  5. ↑ Bernard A. Cook (ed.): Europe Since 1945: An Encyclopedia, s. 344. New York: Routledge, 2001. ISBN 978-0-815-31336-6 (englanniksi)
  6. ↑ Viron kansanrintama eteni. Helsingin Sanomat, 28.3.1989, s. 25. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.12.2022.
  7. ↑ Viroon perustettiin yrittäjien puolue. Helsingin Sanomat, 4.3.1990, s. 33. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.12.2022.
  8. ↑ Peeter Raidla: Kronikka 1990-1999 Viron taloushistoria. Arkistoitu 27.2.2024. Viitattu 29.12.2022 (viroksi).
  9. ↑ ​Juhatus ja liikmed riigikogu.ee. Viitattu 27.12.2022 (viroksi).
  10. ↑ Тийт Маде: через год серых паспортов в Эстонии быть не должно 21.8.2017. delfi.ee. Viitattu 29.12.2022 (venäjäksi).
  11. ↑ Tiit Made eestikeelne kaheköiteline ooperileksikon 8.11.2012. sirp.ee. Viitattu 29.12.2022 (viroksi).