| Keräkaali | |
|---|---|
 Valkokaali |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Kaalit Brassica |
| Laji: | oleracea |
| Muunnos: | capitata |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Brassica oleracea var. capitata |
|
| Katso myös | |
Keräkaali (Brassica oleracea var. capitata) on kaalin (Brassica oleracea) muunnos. Keräkaalista on jalostettu viljelyyn runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka muodostavat Capitata-lajikeryhmän. Tähän kuuluvat tavallisen keräkaalin eli valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet.
Keräkaalilla on kookkaat lehdet, ja osa, joka syödään, on yhteen kiertyneiden nuorten lehtien muodostama kasvin keskiosa eli päätesilmu.
Keräkaali sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kalsiumia ja fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin kolme kiloa valkokaalia henkeä kohti.
Keräkaali kuuluu vanhimpiin viljelykasveihin. Kasvin lehdet muodostuvat taimivaiheessa ruusukkeeksi ja vasta myöhemmin ne muodostavat kerän. Keräkaalille sopivin kasvupaikka on valoisa ja maan on hyvä olla kalkkipitoinen, runsasravinteinen ja kuohkea.
Keräkaalia käytetään kaalikeittoon, pata- ja paistoksiin, kuten vuokaruokiin sekä hapankaaliin. Sitä käytetään myös kaalilaatikkoon, kaalikääryleisiin ja kaalisalaattiin.
