Velia sai alkunsa Palatiumin pohjoispuolen keskiosasta ja suuntautui kohti Oppiusta. Joskus sitä kutsutaan omaksi kukkulakseen, ja se luettiin yhdeksi niistä seitsemästä kukkulasta, joilla Septimontium-juhlaa vietettiin. Myöhempinä aikoina sitä kutsuttiin yleisemmin nimellä Summa Sacra via, sillä Sacra via sai alkunsa sen huipulta. Velian sijainti vastasi Tituksen riemukaaren nykyisin merkitsemää paikkaa. Erään teorian mukaan Velian nimen alle olisi kuulunut koko Palatiumin itäpuolisko.
Velian nimen merkitys ja alkuperä ovat yhä yhtä epävarmoja kuin ne olivat antiikin aikana. Nimi esiintyy useammin yksikössä, mutta joskus myös monikossa. Velia mainitaan antiikin kirjallisuudessa usein yhteydessä penaattien temppeliin ja Valeriusten taloon. Dionysios Halikarnassoslainen kuvailee kukkulaa ”kohtalaisen korkeaksi ja jyrkkäreunaiseksi”.
Vuonna 1908 Tituksen riemukaaren läheltä löydettiin primitiivinen hauta, joka sijaitsi noin 28 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna, kun taas alkuperäinen maanpinta Forum Romanumin alimmassa osassa sijaitsi 3,60 metrin korkeudella ja Sepulcretumin kaivauksissa 10,63 metrissä. Harjanteen alkuperäistä korkeutta on mahdollisesti laskenut NeronDomus aurean rakentaminen.
Lähteet
1234567891011Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas:”Velia”,A Topographical Dictionary of Ancient Rome.London:Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
12Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 5.19.
↑Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 341.
↑Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas:”Sacra Via”,A Topographical Dictionary of Ancient Rome.London:Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
↑Varro: De lingua Latina 5.54: ”Veliae unde essent plures accepi causas in quis quod ibi pastores Palatini ex ovibus ante tonsuram inventam vellere lanam sint soliti, a quo Vellera dicuntur” (”Veliaen nimen alkuperästä olen kuullut useita syitä, joista yksi on se, että Palatinuksen paimenet olivat siellä ennen keritsemisen keksimistä tottuneet nyppimään villan lampaista, mistä tulee nimi Vellera”).
↑Varro: De lingua Latina 5.54; Livius: Rooman synty 2.7, 45.16; Hemerologium Amiterninum, ante diem VIII Kalendas Iunias (= 25. toukokuuta).
↑Varro, edellinen kohta; Nonius Marcellus: De compendiosa doctrina 531; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 154; Asc. in Pison. 52; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 1.68: Οὐελίαι.