Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).
Kaupungissa on runsaat 18000 asukasta.
Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.
Historia
Zossenin kirkko.
Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994. Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.
Vuosilukuja
1734: Zossenin pyhän kolminaisuuden kirkon peruskivi laskettiin 24. toukokuuta, kirkko uudistettiin 1938
1809/1810: Kietz ja Zossenin viinitarhat yhdistettiin
1885: Kietziin pystytettiin muistomerkki vuosien 1864, 1866 ja 1870/1871 sodissa kaatuneille
1901–1904: Berlin-Marienfelden ja Zossenin välillä kokeiltiin nopeita sähköllä kulkevia vetureita ja moottorivaunuja
1906: Kirchplatzin koulua laajennettiin, Kietz sai uuden nimen Bismarckplatz
1910: Zossenin ja Wünsdorfin välistä sotilasaluetta kehitettiin
1932: Levitettiin kaupunginvaltuutettu ja diakoni Emil Phillipin lentolehtisiä, joissa käsiteltiin protestanttista yhteisöä ja Zossenin kaupunkia uhkaavia muutoksia