Gustaf Strandberg

Kemin pappila

Knut Gustaf Strandberg (11. marraskuuta 1898 Pietari – 7. marraskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja nuoruudessaan moniotteluiden Suomen mestari 1920-luvun alussa.

Kouluttautuminen ja urheiluharrastus

Strandberg suoritti arkkitehdin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1926. Ennen arkkitehdiksi valmistumistaan hän oli huippuluokan yleisurheilija, Suomen mestari kymmenottelussa 1922 ja viisiottelussa 1923.

Saavutukset

  • Kymmenottelun SM-kultaa vuonna 1922, SM-hopeaa vuosina 1921 ja 1923
  • Viisiottelun SM-kultaa vuosina 1923, SM-hopeaa 1921 ja 1923
  • 110 m aidat SM-hopeaa vuonna 1923.

Ura arkkitehtina

Hän oli aloittanut työt Helsingin kaupungin rakennustarkastustoimistossa jo opiskeluaikanaan 1924 ja jatkoi samassa työpaikassa vuoteen 1928 asti. Strandberg nimitettiin ylimääräiseksi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten ylihallitukseen 1929. Hän toimi virkaatekevänä lääninarkkitehtina Kuopiossa vuodesta 1930 ja Oulussa vuodesta 1932. Oulun varsinaiseksi lääninarkkitehdiksi hänet nimitettiin 1937. Oulun aika on Strandbergin tuotteliainta aikaa. Monet Oulun keskustan 1930-luvun funktionalismia edustavat rakennukset ovat nimenomaan Strandbergin käsialaa. Vuoden 1949 kesällä Strandberg nimitettiin lääninarkkitehdiksi Helsinkiin. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1953.

Työt

Oulun seudun piirimielisairaalan ylilääkärin asuinrakennus, syyskuu 1937.
  • Kemin pappila – 1935
  • Pakkahuoneenkatu 9 B, Oulu – 1936
  • Oulunsuun sairaalan ylilääkärinasunto – 1937
  • Oulun Puhelin Oy:n vanha toimitalo – 1937
  • Säästöneliö, Valtatie 45, Tuira, Oulu – 1938
  • Koskitie 25, Oulu – 1938
  • Toppilan seuratalo, Oulu – 1938
  • Asunto Oy Heikinkulma, Rautatienkatu 5 / Linnankatu 32, Oulu – 1939
  • Svenska Privatskolan i Uleåborg – 1946
  • Iin kirkko – (yhdessä Aarne Hytösen kanssa) 1949–1950
  • Asunto Oy Länsikulma, Pakkahuoneenkatu 9 A Oulu – 1953