| Jorma Laulaja | |
|---|---|
| Lapuan hiippakunnan piispa | |
|
1995–2004
|
|
| Edeltäjä | Yrjö Sariola |
| Seuraaja | Simo Peura |
| kenttäpiispa | |
|
1986–1995
|
|
| Edeltäjä | Viljo Remes |
| Seuraaja | Hannu Niskanen |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jorma Jaakko Laulaja |
| Syntynyt | 8. huhtikuuta 1941 Kurikka, Suomi |
| Kuollut | 8. syyskuuta 2026 (85 vuotta) |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | pappi |
| Vanhemmat | Urho ja Elma Laulaja |
| Puoliso | Marjatta Laulaja (o.s. Koivisto, aviol. 1962–2026) |
| Lapset | 2 |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | teologian tohtori |
| Uskonto | evankelis-luterilainen |
Jorma Jaakko Laulaja (8. huhtikuuta 1941 Kurikka – 8. syyskuuta 2026) oli suomalainen pappi, joka toimi kirkkoherrana, kenttäpiispana ja Lapuan hiippakunnan piispana.
Laulaja syntyi maanviljelijä Urho Laulajan ja emäntä Elma Laulajan (o.s. Piirto) perheeseen.
Laulaja kävi koulunsa Kurikassa ja pääsi ylioppilaaksi Kurikan yhteiskoulusta vuonna 1969. Hän lauloi seitsemän vuotta poikakuorossa, ja Laulaja oli mukana, kun kuoro sai valtakunnallisen festivaalivoiton 1953.
Laulajan suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän teologian kandidaatin tutkinnon 1964, teologian lisensiaatin tutkinnon 1971 ja väitteli teologian tohtoriksi 1981 tutkielmalla Kultaisen säännön etiikka: Lutherin sosiaalietiikan luonnonoikeudellinen perusstruktuuri. Lisäksi Laulaja suoritti pastoraalitutkinnon 1966 sekä ylemmän pastoraalitutkinnon 1972.
Laulaja avioitui Marjatta Koiviston kanssa vuonna 1962 (k. 2026). Perheeseen syntyi kaksi lasta (1964 ja 1969).
Laulaja vihittiin papiksi 1964. Ensimmäiseksi hän toimi Helsingin Oulunkylän seurakunnan Käpylän kirkon ylimääräisenä apulaisena vuonna 1965 ja Laihian seurakunnan virkaa tehneenä kappalaisena 1965–1966. Turun Henrikinseurakunnan virallisena apulaisena Laulaja oli 1966–1967. Laihian kappalaisena Laulaja toimi 1967–1971 sekä Vaasan suomalaisen seurakunnan 1. kappalaisena 1971–1974. Harjavallan seurakunnan kirkkoherrana Laulaja oli 1975–1977 ja synnyinpitäjänsä Kurikan seurakunnan kirkkoherrana 1977–1986.
Pappisuran lisäksi Laulaja toimi sivutoimisesti uskonnonopettajana Laihian yhteiskoulussa 1967–1971 ja Vaasan lyseon lukiossa 1971–1972.
Puolustusvoimien kenttäpiispana Laulaja toimi 1986–1995. Lapuan hiippakunnan piispaksi Laulaja nimitettiin 1995. Piispanvirassaan hän ilmaisi usein huolensa maaseudun asukkaiden elinmahdollisuuksista, lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan apua tarvitsevista. Hänen johdollaan hiippakunta toteuttikin projekteja näiden ryhmien parissa. Hän jäi tästä virasta eläkkeelle 2004.
Laulaja oli Lapuan hiippakuntakouksen edustajana 1972–1974, kirkolliskokouksen jäsenenä 1978–2004 ja Kirkon koulutuskeskuksen johtokunnan jäsenenä 1980–1984. Lapuan tuomiokapituli asessorina hän toimi 1984–1986 ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallintokomitean jäsenenä 1984–1986.
Seurakunta 2000 -työryhmän puheenjohtajana Laulaja oli 1986–1987. Vuosina 1987–1988 Laulaja toimi piispainkokouksen asettaman Kirkko 2000 -jatkotyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmä hahmotteli muun muassa selvitystyötä kirkon virkarakenteesta, jumalanpalveluselämän uudistusta, uuden katekismuksen laatimista ja pienten yhteisöjen vahvistamista osana seurakuntaa. Työskentelyssä pyrittiin vahvistamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansankirkkoluonnetta, ja suunnitelmat näkyivät myöhemmin taustalla 1990-luvun kirkollisissa uudistushankkeissa.
Kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Laulaja oli 1988–1995 ja Hiljaisuuden ystävien hallituksen puheenjohtajana 1990–1998. Laulaja johti etiikan käsikirjan suunnittelutyöryhmää 1991–1992. Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen hän oli 1996–2000 ja kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan puheenjohtaja 1996–2000.
Kotimaan neuvottelukunnan puheenjohtajana Laulaja oli 1996–2001, Seurakuntien lapsityön keskuksen johtokunnan puheenjohtajana 1996-2002 sekä Euroopan kirkkojen Grazin yleiskokouksen Suomen delegaation puheenjohtajana 1997.
Vuosina 1998–1999 Laulaja oli puheenjohtajana työryhmässä, joka valmisteli piispojen paastokirjettä Kohti yhteistä hyvää. Puheenvuorossa arvosteltiin yksipuolista markkinatalouden ihannointia ja muistutettiin hyvinvointiyhteiskunnan luterilaisesta perustasta. Kun paastokirje julkaistiin keväällä 1999, se herätti vilkkaan keskustelun.
Laulaja oli kirkon sijoittamistoiminnan periaatteita valmistelleen työryhmän puheenjohtaja 1999–2000, kirkon lähetystoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja 2000–2004 sekä kristillisen lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja 2002–04. Kirkon ulkomaanavun urkutoimikunnan (Pietarin Pyhän Marian kirkon urut) puheenjohtajana Laulaja toimi 2004–2010 ja Hengen uudistus kirkossamme -foorumin puheenjohtajana 2009–2011.
Laulaja osasi suomen, ruotsin, englannin ja saksan kieltä ja luki, kirjoitti, ui, harrasti vesijuoksua ja puuhaili maatalon pihapiirissä. Hän kirjoitti kolumneja Kotimaahan, Ilkkaan ja Kylkirautaan.
| Edeltäjä: Viljo Remes |
kenttäpiispa 1986–1995 |
Seuraaja: Hannu Niskanen |
| Edeltäjä: Yrjö Sariola |
Lapuan hiippakunnan piispa 1995–2004 |
Seuraaja: Simo Peura |