Avalokiteshvara

Avalokiteshvara (sanskritiksi अवलोकितेश्वर), tai Avalokiteśvara, on varsinkin tiibetinbuddhalaisuudessa tunnettu bodhisattva, joka on Buddhan^selvennä myötätunnon ruumiillistuma.

Mahayana-traditiossa Avalokiteshvaran katsotaan antaneen lupauksen kuunnella kaikkien tuntevien olentojen rukouksia ja huolia. Avalokiteshvara myös on päättänyt siirtää omaa buddhaksi tulemistaan tästä syystä auttaakseen kaikkia olentoja saavuttamaan nirvanan. Vajrayanassa Avalokiteshvara on joko aikaisemman maailman myötätuntoinen munkki tai sitten itse myötätunnon ruumillistuma. Theravadabuddhalaisuudessa Avalokiteshvaralle ei anneta juurikaan tilaa. Tiibetinbuddhalaisuuden mukaan Avalokiteshvara edustaa myötätuntoa samalla tavalla kuin vajrayanassakin. Padmasambhavan väitetään ennustaneen Avalokiteshvaran ruumillistumisen hengellisen johtajan ja suuren opettajan, eli laman, muodossa. Dalai-lamaa pidetään tiibetinbuddhalaisuudessa Avalokiteshvaran ruumiillistumana.

Historia

Avalokiteśvaran nimi on peräisin ajanlaskun alun tienoilta. Hän onkin yksi vanhimmista buddhalaisissa teksteissä esiintyvistä hahmoista. Avalokiteśvara korvasi hindulaisen Brahmā-jumalan Śākyamuni-buddhan avustajahahmona; tämän vuoksi Avalokiteśvaraan liitetään usein lootus, joka oli alun perin Brahmān symboli. Avalokiteśvaran kultti kehittyi yhdessä bodhisattva-aatteen kanssa ja yhtä varhain, kuin bodhisattva Maitreyan kultti. Jotkin teoriat ovat ehdottaneet muiden hindulaisten jumalien, Vishnun ja Shivan, tai iranilaisen uskonnon vaikuttaneen Avalokiteśvaran kehitykseen. Intiassa Avalokiteśvaran palvonnan huippukautta olivat 200–600-luvut.

Avalokiteśvara on muun muassa yksi Prajñāpāramitāhṛdayan eli Sydän-sūtran päähenkilöistä. Varhainen teksti Avalokiteśvara-sūtra sisällytettiin taas merkittävään Lootus-sūtraan 200-luvulla. Kiinassa se on tunnettu kuitenkin myös omana itsenäisenä tekstinään. Kiinaan Avalokiteśvaran kultti levisi Keski-Aasian kautta jo ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla ja nousi laajaan suosioon 500-luvulle mennessä; sitten palvonta kulkeutui myös Tiibetiin, Korean niemimaalle ja Japaniin. Myös Kaakkois-Aasiassa Avalokiteśvaraa palvottiin laajalti ensimmäisen vuosituhannen loppupuolelta lähtien. Monia Avalokiteśvaraa käsitteleviä sūtria käännettiin kiinaksi 500–800-luvuilla. Kultin leviämisestä kertovat muun muassa Faxianin ja Xuanzangin kaltaisten pyhiinvaeltajien matkakertomukset.

Ennen Song-dynastiaa (960–1279) Avalokiteśvara esitettiin Kiinassakin miespuolisena hahmona, mutta hän alkoi vähitellen saada androgyynejä tai feminiinisiä piirteitä. 1000-luvulta lähtien häntä on itäaasialaisessa, kiinalaisvaikutteisessa kulttuuripiirissä palvottu pääosin nuoren naisen hahmossa. Kiinaksi hänen nimensä käännettiin Guanyin (’äänien havaitsija’) tai Guanshiyin (’maailman äänien havaitsija’). Itä-Aasian buddhalaisuudessa Guanyinista muodostuikin osin alkuperäisestä Avalokiteśvarasta poikkeava jumaluus, joka saattoi saada vaikutteita myös taolaisilta jumalilta, kuten Xiwangmulta eli ’lännen kuningataräidiltä’. Silti myös miespuolinen Avalokiteśvaran muoto on Itä-Aasiassa säilynyt. Esimerkiksi Japanissa Guanyin eli Kannon voi ottaa monenlaisia eri muotoja, joista kaikki eivät ole naispuolisia. Merkittäviä ilmentymiä on seitsemän.

Nimet

Nimitys Avalokiteshvara on sanskritia ja tarkoittaa kutakuinkin "herra, joka valvoo" tai "herra, joka katsoo perään".

Avalokiteshvara tunnetaan muutamalla muullakin nimellä. Näistä tyypillisimmät ovat:

Nimi	Alkuperäiskieli	Merkitys
Avalokita	sanskrit	Kaikkinäkevä
Kannon (観音)	japani
Lokanata	sanskrit	Maailman herra
Lokeshvara	sanskrit	Universaali maailman herra
Mahakarunika	sanskrit	Suuri myötätunto
Guanyin (觀音)	kiina	"Myötätunnolla alas katsova herra" tai "hän, joka havaitsee äänet"
Chenrezig (སྤྱན་རས་གཟིགས་)	tiibet	Aina näkevät silmät
Quán thê âm	vietnam	Buddha, joka havaitsee äänet

Ikonografia

Avalokiteshvaran kuvaukseen kuuluvat joko tuhat kättä tai yhdettoista kasvot, tai molemmat.

Legendan mukaan yksitoista kasvoa saivat alkunsa siitä, kun Avalokiteshvara suri kaikkia maailman olentoja, jotka tarvitsisivat apua valaistumiseensa. Suru sai hänen päänsä halkeamaan, jolloin toinen bodhisattva, Amitabha, loi jokaisesta haljenneesta pään kappaleesta Avalokiteshvaralle uudet kasvot.

Tuhat kättä tulivat legendan mukaan myös Amitabhalta, jotta Avalokiteshvaralla olisi tarpeeksi käsipareja auttaakseen kaikkia olentoja. Joissain kuvauksissa jokaisessa kädessä on myös silmä..

Galleria

Bhutanilainen thangka-maalaus nelikätisestä Avalokiteshvarasta.
Tuhatkätinen Avalokiteshvara kiinalaisessa temppelissä.
Thaimaan kuninkaan Rama VIII:n käyttämä sinetti, jossa kuvattuna Avalokiteshvara.
Kuusikätinen Avalokiteshvara Singaporessa.
Avalokiteshvaran patsas Pellingin kaupungissa Sikkimissä.