| Laura Albert | |
|---|---|
Laura Albert |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. marraskuuta 1965 |
| Ammatti | Kirjailija, käsikirjoittaja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | Englanti |
| Aiheet | prostituutio, seksuaalinen hyväksikäyttö, transseksuaalisuus, huumeet, köyhyys |
| Pääteokset | Sarah (2000), Petollinen on ihmissydän (2001) |
| Aiheesta muualla | |
| www.lauraalbert.org | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Laura Albert (s. 2. marraskuuta 1965) on yhdysvaltalainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka saavutti mediahuomiota 1990-luvulla kirjoittamalla fiktiivisen JT LeRoy -nimisen, transsukupuolisen prostituoidun muistelmateoksia. Kirjat olivat fiktiota, mutta Albert oli myynyt ne kustantajalle aitoina JT LeRoyn muistelmateoksina. Albertia syytettiin petoksesta, koska hän oli myös allekirjoittanut kirjojen elokuvasopimukset keksityn LeRoyn nimissä.
Laura Albertia syytettiin mediassa kirjallisesta väärennöksestä, koska JT LeRoyta ei ollut olemassa, vaan tämä oli Laura Albertin keksimä kirjailijapersoona. Hän loi kertomansa mukaan JT LeRoy -hahmon kirjoittaakseen vaikeista asioista, joita hän ei omana itsenään pystynyt kirjoittamaan. Hän myös uskoi, että kirjat myisivät paremmin jos lukijat luulisivat niiden olevan tositarinoita.
Albert julkaisi JT LeRoyn nimellä neljä kirjaa: Baby Doll (1997), Sarah (2000), Petollinen on ihmissydän (2001) ja Harold's End (2004) ennen kuin hänen todellinen henkilöllisyytensä paljastui. Vuonna 2004 ilmestyi JT LeRoyn kirjasta tehty yhdysvaltalainen draamaelokuva Petollinen on ihmissydän (engl. The Heart Is Deceitful Above All Things), jonka on ohjannut Asia Argento.
Albertin elämästä tehtiin Hollywoodissa draamaelokuva JT LeRoy vuonna 2018. Albertia esitti näyttelijä Laura Dern ja JT LeRoyna esiintynyttä Savannah Knoopia esitti Kristen Stewart.
Laura Albert kasvoi New Yorkin Brooklynissa opettajavanhempien lapsena. Vanhemmat erosivat, kun hän oli pieni. Teini-ikäisenä hän asui ongelmanuorille tarkoitetussa ryhmäkodissa ja opiskeli fiktiokirjoittamista. Vapaa-ajallaan hän liikkui 1980-luvun New Yorkin punk-piireissä. Myöhemmin hän muutti San Franciscoon ja työskenteli puhelinseksityöntekijänä.
Albert sai mainetta seksiasiantuntijana nimellä Laura Victoria, ja hän kirjoitti kolumneja pornolehtiin ja Rolling Stonen verkkosivuille.Los Angeles Times haastatteli häntä vuonna 1997 liittyen internetin kasvavan pornoalan varjopuoliin. Vuonna 1993 Albert lauloi punk-yhtye Daddy Don’t Go'ssa ja esiintyi keikoilla San Franciscon punk-klubeilla, usein Pansy Divisionn lämmittelijänä.
Nuorena Laura Albert soitti usein itsemurha-puhelinlinjoille ja esitti toisinaan pikkupoikaa. Hän sanoi tunteneensa olonsa mukavammaksi puhuessaan vieraille poikana. Hän väitti, että häntä kuunneltiin paremmin, kun hän esitti poikaa. Hän päätyi psykologiseen hoitoon. Eräs psykologi oli kannustanut Albertia kirjoittamaan. LeRoysta tuli osa myös Albertin kirjallista minää, ja hän ryhtyi julkaisemaan kirjoituksiaan JT LeRoyn nimellä.
Albertin keksimä fiktiivinen hahmo JT LeRoy oli alaikäinen homoprostituoitu, joka aloitti työnsä lapsena Appalachiassa rekkapysäkeillä. Ensimmäinen muistelmateos Baby Doll ilmestyi syyskuussa 1997. Kun arvostettu kustantamo Bloomsbury julkaisi toisen JT LeRoy -teoksen, Sarahin, huhtikuussa 2000 JT LeRoyn nimissä, se räjähti kirjallisuusmaailmassa kuin pommi. Kirja oli sensaatio. Sarahin julkaisun jälkeen seksikirjoittaja Laura Albert katosi. Hän sulki verkkosivustonsa ja lopetti pornon arvostelun mediassa, koska JT:n esittäminen muuttui hänelle kokopäivätyöksi. Hänen täytyi kirjoittaa lisää JT LeRoy -kirjoja ja antaa JT:nä haastatteluja sanoma- ja aikakauslehdille.
Julkkikset alkoivat soitella ja kehua LeRoyta mediassa. Pian hän oli kerännyt joukon kuuluisia faneja: Debbie Harry, Lou Reed, Nancy Sinatra, Matthew Modine, Gus Van Sant, Rufus Wainwright, Shirley Manson, Jeremy Renner, Rosario Dawson, John Waters, Michael Stipe, Carrie Fisher, Winona Ryder, Courtney Love, Billy Corgan, Tom Waits. LeRoy saavutti sen, mistä moni taiteilija unelmoi: kulttimaineen yhdistettynä valtavirran julkisuuteen.
Albert perusti uuden punk-yhtyeen, jonka nimi oli Thistle. Hän väitti, että JT Leroy kirjoitti kaikki Thistlen sanoitukset. Albertin ystävä Jacob Brown työskenteli JT LeRoyn verkkosivuston parissa kaksi vuotta ilman korvausta. Brown sanoi myöhemmin, ettei hän koskaan epäillyt Albertin olevan LeRoy.

Vuodesta 2001 alkaen LeRoy alkoi esiintyä julkisuudessa peruukissa ja aurinkolaseissa – Albert oli suostutellut miehensä veljentyttären Savannah Knoopin esiintymään LeRoyna. Roolia varten Knoop (s. 1981) sitoi rintansa ja varustautui aurinkolaseilla ja vaalealla peruukilla. Knoopin esittämästä LeRoysta tuli tuttu näky Hollywoodin seurapiireissä. Albert kulki Knoopin mukana ja oli olevinaan brittiaksenttia puhuva assistentti Speedie, ja samalla hän ohjeisti Knoopia kulisseissa. LeRoy kirjoista haluttiin tehdä Hollywood-elokuvia.
Vuonna 2005 New York Magazine julkaisi Stephen Beachyn artikkelin, jossa LeRoyn olemassaoloa epäiltiin ja Albert nimettiin oikeaksi kirjoittajaksi. Pian The New York Times paljasti, että 40-vuotias Albert kirjoitti kaikki J.T.:n kirjat, artikkelit ja tarinat, vastasi sähköposteihin J.T.:n nimissä ja puhui puhelimessa hänen äänenään käyttäen etelän aksenttia, jonka ajatteli sopivan J.T.:n kuviteltuun länsivirginialaiseen taustaan. The New York Times paljasti, että Albertin rikoskumppani Savannah Knoop oli 25-vuotias aloitteleva vaatesuunnittelija. Pian paljastuksen jälkeen Knoop lopetti LeRoyna esiintymisen. Nykyään hän on muotisuunnittelija ja elokuvantekijä,
Albert ei ole paljastuksen jälkeen julkaissut LeRoyn nimellä.
Antidote International Films halusi tehdä elokuvan Sarah-romaanista ja teki sopimuksen JT LeRoyn (Albertin) kanssa. Yritys nosti myöhemmin oikeusjutun petoksesta. Tuomioistuin määräsi Albertin palauttamaan 110 000 dollaria ja maksamaan 6 500 dollaria korvauksia. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan 350 000 dollaria oikeudenkäyntikuluja. Kirjailijaliitto Authors Guild jätti vetoomuksen Albertin puolesta. Asia sovittiin lopulta oikeuden ulkopuolella: Albert sai pitää teostensa tekijänoikeudet, ja Antidote sai osuuden hänen tulevista tuloistaan.
Albert kirjoitti alkuperäiskäsikirjoituksen Gus Van Santin elokuvaan Elephant, joka sai vuonna 2003 Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Palme d'Orin, ja hän toimi myös apulaistuottajana. Asia Argento ohjasi elokuvasovituksen kirjasta Petollinen on ihmissydän (The Heart Is Deceitful Above All Things), joka sai ensi-iltansa Cannesissa. Albert osallistui elokuvantekoon apulaistuottajana. Hän oli myöhemmin myös käsikirjoittamassa Jean-Claude Schlimin elokuvaa House of Boys.
Albert kirjoitti käsikirjoituksen lyhytelokuvaan Dreams of Levitation ja työskenteli käsikirjoittajana tv-sarjassa Deadwood. Hänen kirjoittamansa Radiance-elokuva (2014) valittiin Bokeh-festivaalille Etelä-Afrikkaan. Hän oli vuonna 2016 pääosassa Jeff Feuerzeigin ohjaamassa dokumenttielokuvassa Author: The JT LeRoy Story, joka sai ensi-iltansa Sundancen elokuvajuhlilla. Albertin tarinan kertoo myös Lynn Hershman Leesonin elokuva The Ballad of JT LeRoy.
Albert on kirjoittanut artikkeleita useisiin lehtiin, osallistunut valokuva- ja muotiprojekteihin ja puhunut muun muassa kirjamessuilla eri puolilla maailmaa. Tammikuussa 2023 Albert keskusteli San Franciscon kirjastossa näyttelijä-valokuvaaja Brooke Smithin kanssa 1980-luvun New Yorkin hardcore punk -skenestä.