| Malagassi | |
|---|---|
| Oma nimi | malagasy |
| Muu nimi | malagaši, malagasi |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 19,9 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet baritokielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | mg |
| ISO 639-2 | mlg |
| ISO 639-3 | mlg |
Malagassi eli malagasi on Madagaskarilla puhuttava austronesialaisten kielten malaijilais-polynesialaiseen kieliryhmään kuuluva kieli. Ethnologue määrittelee malagassin makrokieleksi, joka kattaa 11 yksittäistä kieltä. Karkeasti makrokielen alaiset kielet jaetaan pohjoiseen ja eteläiseen ryhmään. Malagassin läheisimpiin sukulaiskieliin kuuluu Borneon saarella puhuttava ma’anyan.
Monet paikalliset sanomalehdet julkaisevat sisältöä sekä ranskaksi että malagassiksi kuten esimerkiksi La Gazette de la Grande Isle, Lakroan'i Madigasikara ja Midi Madigasikara. Yksinomaan malagassinkieliä lehtiä ovat muun muassa Ao Raha, Ino Vaovao ja Triatra. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan malagassiksi ensimmäisen kerran vuonna 1835.
Malagassilla on 19,9 miljoonaa puhujaa. Suurin osa puhujista asuu Madagaskarissa, jonka väestöstä 90 % puhuu kieltä. Merkittäviä malagassinkielisiä vähemmistöjä on myös Komoreilla ja Reunionilla sekä pienempiä vähemmistöjä muualla Ranskassa sekä Quebecissa.
Merina-murre on 1820-luvulta lähtien toiminut nykyisen standardikielen pohjana. Malagassi on ranskan ohella virallinen kieli Madagascarissa. Madagaskarin kansalaisuuden saaminen edellyttää nimenomaan malagassin kielen osaamista.
| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Retrofleksi | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | ʈr | ɖr | k | g | |||
| Prenas. | ᵐp | mb | nt | nd | ɳʈr | ɳɖr | ɳk | ŋg | ||||
| Affrikaatta | Norm. | ts | dz | ||||||
| Prenas. | nts | ndz | |||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | h | |||||
| Lateraali | l | |||||||
| Tremulantti | r | |||||||
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:
Sanapaino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla, paitsi sanoissa, jotka päättyvät -ka, -tra tai -na; tällaisissa sanoissa sanapaino on kolmanneksi viimeisella tavulla. Sanan viimeisen vokaalin ääntäminen jää yleensä heikoksi.
Kirjain ⟨s⟩ äännetään [s], mutta [ʃ] on myös vaihtoehto kirjainyhdistelmässä ⟨sy⟩. Kirjain ⟨o⟩ äännetään aina [u] ja ⟨ô⟩ äännetään [o]. Sanaloppuinen ⟨y⟩ äännetään [i]. Lisäksi yhdistelmät ⟨ay⟩ ja ⟨ai⟩ ääntyvät [aj], ⟨ey⟩ ja ⟨ei⟩ [ej] ja ⟨oy⟩ ja ⟨oi⟩ [uj].
Malagassi käyttää latinalaisia aakkosia: A, B, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U, V, Y, Z.
Substantiivi ei taivu suvussa, luvussa tai sijaissa. Määräinen muoto ilmaistaan artikkelilla ny. Verbien taivutus on sen sijaan melko monimutkaista: kolmen aikamuodon lisäksi erilaisilla suffikseilla ilmaistaan muun muassa tekijää, kokijaa, hyötyjää ja välinettä. Adjektiivien kohdalla reduplikaatiota voidaan käyttää merkityksen heikentämiseen: tsara (hyvä), tsaratsara (melko hyvä).
Malagassin sanajärjestys on yleisimmin muotoa verbi-objekti-subjekti. Myös muunlainen sanajärjestys on mahdollinen ja esimerkiksi VSO on melko usein käytössä käskyjen yhteydessä.
Malagassissa on lainasanoja bantukielistä (esimerkiksi omby lehmä, amboa koira vrt. esimerkiksi swahilin ng'ombe, mbwa), arabiasta ja Intian kielistä. Esimerkiksi viikonpäivien nimet tulevat arabiasta, mutta kuukausien nimet ovat peräisin indoeurooppalaisista kielistä.
Lukusanat 1–10 malagassiksi:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| iray | roa | telo | efatra | dimy | enina | fito | valo | sivy | folo |