Topkapın palatsi

Topkapın palatsi kukkulalla nähtynä Bosporinsalmelta.
Pienoismalli Topkapın palatsialueesta

Topkapın palatsi (turk. Topkapı Sarayı) on Turkin Istanbulissa sijaitseva palatsi, joka toimi vuosina 1465–1853 Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana.

Palatsin rakennustyöt aloitettiin sulttaani Mehmed II määräyksestä vuonna 1459. Sulttaanit asuivat palatsissa vuoteen 1856 saakka, jolloin 31. sulttaani Abd-ul-Mejid muutti Dolmabahçen palatsiin, jossa oli modernit mukavuudet, kuten juokseva vesi. Topkapıin jäi edelleen valtion toimintoja, kuten rahapaja ja kirjasto. Topkapın palatsi muutettiin museoksi vuonna 1924, ja sen alue on noin 80 000 neliömetrin kokoinen. Se on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1985 lähtien.

Vuonna 2017 retkikuntajoukkojen 1600-luvulla rakennetun makuusalin (Seferli Koğuşu) lattian entisöinnin aikana palatsista löydettiin sattumalta aiemmin vain kirjallisissa lähteissä mainittu sulttaanien 1460–1580 -luvuilla käyttämän kylpylän eli hamamin jäänteet. Alimmassa kerroksessa olivat säilyneet kylmän ja kuuman veden jakelujärjestelmän putkistot. Hamam suojattiin lasikannella yleisön nähtäväksi.

Topkapın palatsialueen osat ja pihat: toinen piha (vihreä), kolmas piha (keltainen), neljäs piha (ruskeanpunainen), haaremi (vaaleanpunainen).
Tervehdysten portti ensimmäisellä pihalla.
Sulttaani Selim III pitää vastaanottoa Onnen portilla vuonna 1789.

Nimestään huolimatta Topkapı ei ole yksi palatsirakennus vaan laaja rakennuskompleksi, johon kuuluu neljä muurien ympäröimää sisäpihaa ja niiden sisällä puistojen ympäröimiä huviloita ja huvimajoja. Tärkeä osa Topkapıa on haaremi, jossa on asunut tuhansia naisia ja eunukkeja. Koko palatsin väkiluku oli suurimmillaan noin 4 000 ihmistä.

Topkapın palatsin haaremin pohjapiirros: 1) Ajoportti ja Haremeynin aarrekammio / Kaappi-kupolihuone. 2) Suihkulähdesali – Oikeuden torni – Eunukkien moskeija. 3) Eunukkien sisäpiha ja makuutilat – Eunukkien johtajan asuintilat ja prinssien koulu – Lintuhuoneen ovi (uloskäynti). 4) Pääportti ja vartiointipiste. 5) Sulttaanin äidin piha – Sulttaanin äidin, sulttaanin puolisoiden, prinssien, pääpalvelijattaren, valvojan ja palvelijoiden asuintilat. 6) Jalkavaimojen käytävä ja piha – Sulttaanin puolisoiden asuintilat – Makuutilat ja kylpytilat. 7) Sulttaanin äidin asuintilat 8) Sulttaanin ja sulttaanin äidin kylpytilat. Sulttaanin yksityistilat: 9) Keisarillinen sali – Abdülhamid I:n, Selim III:n ja Osman III:n asuintilat. 10) Suihkulähdesali – Takka-sali. 11) Murad III:n, Ahmed I:n ja Ahmed III:n yksityishuoneet 12) Kaksoispaviljongit, kruununprinssin asuintilat 13) Suosikkien terassi ja asuintilat / Miesten ja naisten tilojen välinen eteishuone. 14) Kultainen polku / käytävä. Yksityiskohtainen tilaselitys:

Palatsialueen osat

Ensimmäinen sisäpiha

Korkea portti (Bâb-ı Hümâyûn) johtaa ensimmäiseltä pihalta toiselle pihalle.

Ensimmäiselle pihalle johtaa Hallitsijan portti (turk. Bâb-ı Hümâyûn), johon myös Osmanien valtakunnan hallituksesta käytetty nimitys ”Korkea portti” alkujaan viittasi. Ensimmäisen sisäpihan merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Tervehdysten portti sekä Pyövelin lähde, jossa pyöveli pesi kätensä ja miekkansa mestauksen suoritettuaan.

Toinen sisäpiha

Palatsin keittiötiloja, joissa on korkeat savupiiput toisella pihalla.

Toisella sisäpihalla kuljeksivat aikoinaan riikinkukot ja gasellit. Vain sulttaani sai ratsastaa sen kivettyä polkua kolmannelle sisäpihalle. Täällä sijaitsevat palatsin keittiörakennukset, leipomot ja tallit. Sulttaani käytti toista pihaa jakaakseen kansalle oikeutta.

Keittiöt (Matbah-ı Amire) muodostavat valtavan kokonaisuuden, jossa voitiin valmistaa ruokaa keskimäärin 4 000 hengelle päivittäin ja juhlapäivinä jopa 15 000–20 000 hengelle. Keittiöt ja hoviarkkitehti Mimar Sinanin 1500-luvulla kunnostuttamat savupiiput ovat olennainen osa Istanbulin kaupunkikuvaa. Keittiöt eivät olleet vain ruoanvalmistuspaikkoja, vaan myös laboratorioita, joissa valmistettiin jälkiruokia, sorbetteja, tahnoja ja hilloja. Nykyään tilassa on näytteillä suuri kiinalaisen ja japanilaisen posliinin kokoelma (noin 10 700 esinettä).

Toisella sisäpihalla sijaitsee myös Keisarillisen neuvoston (Divan-ı Hümayun) kupukattoinen rakennus, jossa käsiteltiin valtion asioita, sekä Oikeuden torni. Neuvostossa käsiteltiin valtion asioita, joista päätettiin sulttaanin tai suurvisiirin johdolla. Se tunnetaan myös nimellä Kubbealtı (”Kuvun alla”). Rakennus koostuu kolmesta loisteliaasti koristellusta kupukattoisesta tilasta: ensimmäinen oli tarkoitettu neuvoston kokouksille, toinen neuvoston kanslialle ja kolmas arkistolle.

Neuvoston rakennuksen yläpuolella kohoava Oikeuden torni (Adalet Kulesi) symboloi sulttaanin oikeudenmukaisuutta, ja on palatsialueen korkein rakennelma (42 metriä). Sulttaani saattoi seurata neuvoston kokouksia salaa ikkunasta, jota kutsuttiin nimellä ”Kafes-i Müşerref”. Tämä järjestely varmisti sen, että visiirit toimivat huolellisesti ja rehellisesti.

Sulttaani Ahmed III:n kirjasto vuodelta 1719 kolmannella pihalla.

Kolmas sisäpiha

Kolmas sisäpiha on osa palatsialueen sisintä osaa, jossa sulttaani vietti aikaansa silloin, kun hän ei ollut haaremissaan. Haaremin lisäksi siellä sijaitsevat moskeija ja kirjasto. Kolmannelle sisäpihalle saivat tulla vain sulttaani, hänen perheenjäsenensä, palvelijansa ja kutsutut vieraat.

Haaremi oli yksityinen alue, jossa Osmanien valtakunnan sulttaanit asuivat perheineen ja joka säilytti salaperäisyytensä vuosisatojen ajan. Sana ”harem” tarkoittaa kirjaimellisesti ”kiellettyä” tai ”suojeltua”. Topkapın palatsin haaremin ja Ahmed III:n kirjaston keskellä sijaitseva Harem-i-Hümayun, jossa on sokkeloisia käytäviä, kaakeloidut seinät sekä salakäytäviä, toimi hallitsijaperheen asuinpaikkana yli 400 vuoden ajan. Haaremi ei ollut vain paikka, jossa sulttaani asui perheensä kanssa, vaan myös koulutuslaitos, jossa vallitsi tiukka kuri ja hierarkia. Jalkavaimot saivat siellä opetusta muun muassa musiikissa, kirjallisuudessa, kirjonnassa ja hovitavoissa. Heillä oli myös oma ulkoilupihansa. Vuosina 1520–1566 Suleiman I Suuren määräyksestä hoviarkkitehti Sinan suunnitteli tilojen laajennuksen, jonka sisustuksessa on klassista osmani-arkkitehtuurin kaakeli- ja maalauskoristelua. Tämän jälkeen sulttaanin hovi muutti 1400-luvulla rakennetusta Vanhasta Palatsista (Eski Saray) Topkapın palatsiin.

Keisarillinen sali ja sulttaanin valtaistuin Haaremissa.

Haaremin suurin ja loisteliain tila on Keisarillinen sali, joka oli sulttaanin viihde- ja seremoniasali. Valide sultanin eli sulttaanin äidin, haaremin vaikutusvaltaisimman naisen asuintilat olivat myös hallinnollinen keskus. Suosikkien sisäpiha oli päivittäinen oleskelualue ja sisäpiha, jossa palatsin naiset saivat opetusta. Mustien eunukkien pihalla asuivat haaremin suojelusta vastaavat eunukit. Ajan myötä haaremi laajeni yli 300 huoneen ja tilan kokonaisuudeksi, jota yhdistivät sisäpihat, käytävät, portaat ja yksityiset kulkureitit. Osa näistä tiloista on säilynyt nykypäivään, ja niihin voi tutustua osana Topkapin palatsin museota.

Haaremi laajeni merkittävästi 1500- ja 1600-luvuilla. Kasvavan hoviyhteisön tarpeisiin rakennettiin uusia sisäpihoja, vastaanottosaleja, kylpylöitä ja yksityisiä asuintiloja. Monet nykyään nähtävissä olevista, runsaasti koristelluista sisätiloista ovat peräisin tältä ajalta, jolloin Osmanien valtakunta oli valtansa huipulla.

Oikeuden torni (Adalet Kulesi) ja Keisarillisen neuvoston rakennus toisella pihalla, haaremin ja keittiön välissä.
Keisarillisen neuvoston rakennus toisella pihalla.
Bagdad paviljonki Murad IV:n hallituskaudelta neljännellä pihalla.

Vuonna 1719 sulttaani Ahmed III rakennutti Vastaanottosalia vastapäätä nimeään kantavan kirjaston, jossa säilytettiin hänen arvokasta käsikirjoituskokoelmaansa.

Neljäs sisäpiha

Suihkulähde neljännellä pihalla.

Neljäs sisäpiha oli sulttaanin ja hänen perheensä käytössä. Siellä on erilaisia puutarha-alueita, huvimajoja ja terasseja. Siellä ovat myös henkilääkärin tilat ja palatsi-apteekki.

Neljännellä sisäpihalla sijaitsevat Bagdad ja Revan paviljongit (kiosk) rakennettiin juhlistamaan Murad IV:n sotaretkien voittoja Bagdadissa (1638) ja Revanissa (1635). Ne edustavat osmanien klassista paviljonkiarkkitehtuuria. Rakennuksissa on kahdeksankulmainen pohjakaava, leveät räystäät, helmiäisupotuksin koristellut ovet ja Iznik-laatoin päällystetyt seinät.

İznik-laattoja sulttaani Ahmed III:n kirjastossa.

Kupolin koristelun ja sisätilojen uunien yksityiskohtien ansiosta taidehistorioitsijat pitävät Bagdad-paviljonkia mestariteoksena. Rakennuksen edustalla oleva terassi (Sofa-i Hümayun) oli paikka, jossa sulttaanit nauttivat ramadan paaston päättävän aterian, vastaanottivat juhlapyhien onnitteluja ja ihailivat maisemia.

Kuvagalleria

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Topkapı Palace Museum Britannica. Viitattu 28.10.2023. (englanniksi)
  2. 1 2 Topkapı Palace millisaraylar.gov.tr. Viitattu 28.10.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Historic Areas of Istanbul Culture: World Heritage Centre. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO). Viitattu 10.11.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Erbil, Ömer: Sultans’ bath discovered in Topkapı Palace Arts & Life. 15.12.2017. Hürriyet Daily News. Viitattu 10.11.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1449
  6. ↑ Palace Kitchens | Topkapi Palace Museum topkapisarayi.org. Viitattu 9.7.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Imperial Council (Divan-ı Hümayun) | Topkapi Palace Museum topkapisarayi.org. Viitattu 9.7.2026. (englanniksi)
  8. 1 2 Harem Section | Topkapi Palace Museum topkapisarayi.org. Viitattu 9.7.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Topkapi Palace History: [with Overview + Timeline] - 2026 topkapi-palace.com. 29.6.2026. Viitattu 10.7.2026. (englanniksi)
  10. 1 2 3 Topkapi Palace Harem Guide: History, Tickets & What to See topkapi-palace.com. 19.6.2026. Viitattu 10.7.2026. (englanniksi)
  11. ↑ The Library Of Ahmed III: Topkapi's Exquisite Knowledge topkapipalace.com.tr. 25.8.2025. Viitattu 10.7.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Baghdad & Revan Pavilions | Topkapi Palace Museum topkapisarayi.org. Viitattu 9.7.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Ebba Laitinen: Sulttaani Mehmed III teloitti kaikki 19 veljeään raa'asti kerta heitolla – tekotapaan liittyy tyrmistyttävä yksityiskohta Ilta-Sanomat. 17.6.2024. Viitattu 10.7.2026.

Huomautukset

  1. ↑ Yksityiskohtainen selitys Topkapın palatsin haaremista. 1) Ajoportti 2) Kaapillinen kupoli 3) Vartijoiden paikka tornin kupolin alla 4) Sulttaanin kivinen ratsaille nousukoroke 5) Neuvostosalin takana oleva torni 6) Reitti Huiviportille 7) Huiviportti 8) Kuisti 9) Talvipuutarha 10) Eunukkien moskeija 11) Eunukkien sisäpiha 12) Eunukkien rahastonhoitajan asunto 13) Haaremissa sulttaania palvelevien eunukkien asunto 14) Neljänkymmenen paikka 15) Mustien eunukkien odotushuone 16) Käytävä 17) Ajoportti kolmannelle sisäpihalle 18) Ajoportti 19) Eunukkien makuusalin kuisti 20) Eunukkien makuusali 21) Katettu alue, Onnen talon Aghan palvelijoiden tilat 22) Prinssien koulun tiloja 23) Onnen talon Aghan asunto 24) Haaremin pääsisäänkäynti 25) Vartiopaikka 26) Ruoanluovutusovi 27) Orjanaisten ruokakäytävä 28) Ovi Kultaiselle polulle 29) Kultainen polku 30) Ovi pylväskäytävään 31) Haaremin aarrekammion hoitaja Cevri Kalfan portaikko 32) Haaremin moskeija 33) Sulttaanin äidin avoin sisäpiha 34) Sulttaanin ratsaille nousukoroke 35) Valtaistuinsalin ovi 36) Takkasali 37) Vaimojen käytävä 38) Päävaimon asunto 39) Toisen päävaimon asunto 40) Varastotilat 41) Djinnien neuvonpitopaikka 42) Varasto 43) Haaremin aarrekammio 44) Kaksoispaviljonki 44a) Peilihuone 44b) Tasakattoinen huone 45) Suosikkien sisäpiha 46) Työhuone, jossa sulttaani otti vastaan ​​suurlähettiläitä, visiirejä jne. 46a) Peilihuone 46b) Salaportaikko 47) Avoin tila, allas 48) Kaksoisramppi, jota sulttaanit käyttivät poistuessaan sisemmästä palatsista 49) Puutarha 50) Elefanttitalo (vanhan paviljongin alakerta) 51) Murad III:n makuuhuoneen eteinen 52) Murad III:n makuuhuone 53) Osa huonetta, josta on näkymä allasalueelle 54) Ahmed I:n paviljonki 55) Ahmed III:n huone eli Hedelmähuone 56) Sulttaanin sali 57) Suihkulähdesali 58) Sulttaani Abd-ül-azizin äidin makuuhuone 59) Kylpyläkäytävä 60) Sulttaanin kylpylä 61) Sulttaanin äidin kylpylä 62) Abd-ul-Hamid I:n makuuhuone 63) mahdollisesti entinen aarrekammio 64) Portaat Selim III:n yläkerran huoneistoon 65) Selim III:n huone 66) Osman III:n käytävä 67) Osman III:n paviljonki 68) Lammikkopiha 69) Sulttaanin äidin rukoushuone 70) Sulttaanin äidin makuuhuone 71) Sulttaanin äidin oleskeluhuone 71a) Korotettu ruokailualue 72) Käytävä 73) Portaat sulttaanin äidin yläkerran huoneistoon 74) Sulttaanin äidin käytävä 75) Varastohuone 76) Sulttaanin äidin salonki 77) Sulttaanin äidin vastaanottohuone 78) Käytävä orjanaisten tiloihin 79) Orjanaisten sisäpiha 80) Orjanaisten kylpylä 81) Orjanaisten ruokavarasto 82) Portaat orjanaisten yläkerran huoneisiin 83) Varastohuone 84) Keittiö 85) Orjanaisten pesula 86) Orjanaisten makuusali; sen yläkerta jatkuu portaille (nro 82) saakka 87) ”Neljäkymmentä askelmaa” haaremin sairaalaan 88) Pääpyykkärin asunto 89) Taloudenhoitajan asunto 90) Ylihoitajan asunto 91) Haaremin sairaala 92) Haaremin sairaalan sisäpiha 93) Haaremin kuolemanportti.

Aiheesta muualla