| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24. kirjain. X-kirjaimen nimi on suomen kielessä äks (aiemmin myös eks) ja äännearvo [ks]. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua ach-äännettä.
Latinalaista X-kirjainta vastaa kreikkalaisessa kirjaimistossa kirjain khii (Χ, χ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen Х (х), joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat h:n tai kh:n tapaisia äänteitä tai äännettä [ç]. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat Unicode-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa [ks] vastaava kreikkalainen kirjain on ksii (Ξ, ξ).
X-kirjain on kehittynyt kreikan kirjaimesta khii (Χ). Khiin äännearvo itäkreikassa oli kh, mutta latinassa siitä tuli ks Etelä-Italiassa asuneiden kreikkalaisten mallin mukaisesti.
Nykysuomessa x-kirjainta käytetään vain vierasperäisissä erisnimissä ja sitaattilainoissa. Se ääntyy tavallisesti [ks].
X-kirjain on aiemmin ollut suomen kirjakielessä yleinen ks-äänneyhtymän merkki. Mikael Agricola käytti ks:n merkkinä aina x-kirjainta. X-kirjain korvattiin ks-merkinnällä 1810–1840-lukujen kuluessa.
X:n äännearvo on eurooppalaisissa kielissä enimmäkseen ks. Useissa eurooppalaisissa kielissä x-kirjainta käytetään vain rajoitetusti vieraskielisissä sanoissa tai sitä ei käytetä ollenkaan. Ranskassa x voi ääntyä gz, s tai z; monessa sanassa se on "mykkä".
-..-| X | x | |
|---|---|---|
| ASCII | 88 | 120 |
| Unicode | U+0058 | U+0078 |