Konsta Talvio

Konsta Talvio
Konsta Talvio vuonna 1948.
Konsta Talvio vuonna 1948.
Kansanedustaja
1.8.1929–20.10.1930, 6.4.1945–21.7.1948        
Ryhmä/puolue STPV, SKDL
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1892
Mäntsälä
Kuollut9. elokuuta 1970 (78 vuotta)
Hyvinkää
Ammatti maanviljelijä

Antti Konstantin (Konsta) Talvio (synt. Wahlberg, 5. kesäkuuta 1892 Mäntsälä – 9. elokuuta 1970 Hyvinkää) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1929–1930 ja 1945–1948. Hänen ensimmäinen eduskuntakautensa päättyi kesällä 1930, jolloin kommunistien kansanedustajat pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen poliittisen toimintansa johdosta. Sotavuosien jälkeen Talvio palasi eduskuntaan kansandemokraattien riveissä.

Elämä

Lapsuus ja nuoruus

Talvion vanhemmat olivat torppari Antti Wahlberg ja Amanda Maria Siiranen. Kansakoulun käytyään hän oli torpparina ja myöhemmin pienviljelijänä Mäntsälän Sälinkäässä. Talvio liittyi Sälinkään työväenyhdistykseen vuonna 1908 ja toimi sen puheenjohtajana kahteen otteeseen. Hän oli kylän työväenliikkeen johtohahmo. Yleislakon aikana Talvio perusti Sälinkäälle työväen järjestyskaartin, josta myöhemmin tuli punakaarti. Sodan loppuvaiheessa hän osallistui ainakin Luhtikylän, Herralan ja Lahden taisteluihin. Punaisten antauduttua Talvio onnistui palaamaan kotiinsa, josta hänet vangittiin toukokuun puolivälissä ja passitettiin Isosaaren vankileirille. Elokuussa Talvio sai elinkautisen kuritushuonetuomion valtiopetoksen yrityksestä. Tuomio alennettiin myöhemmin 12 vuoteen ja hänet armahdettiin tammikuussa 1920.

Eduskuntaan

1920-luvun alussa Talvio lähti kommunistien järjestötoimintaan. Hän oli STPV:n ehdokkaana vuosien 1924 ja 1927 eduskuntavaaleissa. Syksyllä 1927 Talvio vieraili Neuvostoliitossa lokakuun vallankumouksen kymmenvuotisjuhlissa suomalaisen delegaation mukana. Kuukauden ajan maata kirtänyt valtuuskunta tutustui muun muassa Neuvostoliiton maatalouteen.Talvio tutustui matkallaan muun muassa paikalliseen maatalouteen.

Vuonna 1928 Talvio valittiin Mäntsälän kunnanvaltuustoon. Vuoden 1929 eduskuntavaaleissa Talvio jäi varasijalle. Hänestä tuli kansanedustaja August Isakssonin kuoltua yhdeksän päivää vaalien jälkeen ennen uuden eduskunnan kokootumista. Samana kesänä Talvio lahjoitti tontin Sälinkään Kilpijärven rannalle punaorvoille tarkoitetulle siirtolalle, jonka viranomaiset ottivat valvontaansa seuraavana kesänä ja se joutui Lapuan liikkeen haltuun. Talvio oli myös Sälinkäällä toimineen urheiluseura Mäntsälän Humun puheenjohtaja.

Sieppaus ja vankilatuomio

Konsta Talvio kylvämässä viljaa kotitilallaan Sälinkäässä.

Äärioikeistolainen Lapuan liike sieppasi Talvion kotoaan yöllä 28. kesäkuuta 1930. Talvion kotiin tunkeutuneen miehet pakottivät hänet autoon, joak suuntasi Pohjanmaalle. Hänen ohellaan Mäntsälästä siepattiin samana yönä myös neljä muuta kommunistia. Heidät kuljetettiin Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Pohjois-Savoon, jossa Talvio vapautettiin Suonenjoen aseman lähistöllä. Sieppaus tapahtui vain muutamaa päivää ennen eduskunnan kokoontumista käsittelemään niin sanottuja kommunistilakeja, mutta Talvio oli 15 kommunistin joukossa, jotka osallistuivat istuntoon.

Talvion eduskuntatyö päättyi muutamaa päivää myöhemmin, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n kansanedustajat pidätettäviksi ja asetettaviksi syytteeseen valtiopetoksesta. Talvio painui maan alle piileskellen aluksi Helsingissä ja myöhemmin kotiseudullaan muun muassa ladoissa. Talvio pidätettiin lokakuun puolivälissä kotitilansa piharakennuksesta ja passitettiin Helsinkiin Etsivän keskuspoliisin suojiin. Talvio joutui Turun hovioikeuteen samaan aikaan kansanedustaja Lauri Myllymäen ja porilaisen työmiehen Martti V. Sjöblomin kanssa. Talviota syytettiin useiden kommunististen yhdistysten organisoinnista ja johtamisesta sekä jäsenyydestä aikaisemmin kielletyissä järjestöissä.

Joulukuussa hovioikeus mätkäisi Talviolle kaksi vuotta ja kuusi kuukautta kuritushuonetta valtiopetoksen valmistelusta. Talvion istuessa tuomiotaan Tammisaaren pakkotyölaitokessa hänen sieppaustaan alettiin käsittelemään Mäntsälän kihlakunnanoikeudessa. Kesäkuussa 1931 70 tapaukseen osallista Lapuan liikkeen jäsentä tuomittiin 2-3 kuukauden ehtoollisiin rangaistuksiin. Joukossa oli muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Aukusti Luoma. Hän oli osallistunut kokoukseen, jossa tehtiin päätös kommunistien sieppauksesta.

Paluu politiikkaan

Talvio palasi politiikkaan jatkosodan päätyttyä, jolloin kommunistien toiminta laillistettiin. Hän oli SKDL:n kansanedustaja vuosina 1945-1948. Vuonna 1948 hänet valittiin SKDL:n liittoneuvoston puheenjohtajaksi Vihtori Metsärannan kuoltua. Hän oli myös SKP:n keskuskomitean jäsen. Talvio kuoli 78-vuotiaana elokuussa 1970.

Perhe

Konsta Talvion puoliso oli Maria Vilhelmina Koskinen (ent. Sinisalo, 1893-1986), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1920. Heillä oli viisi lasta. Talvio oli SDP:n kansanedustajan Susanna Rahkosen isoäidin setä.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 Konsta Talvio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.8.2015.
  2. 1 2 Kallio, Virpi: Aate vei kansanedustajia häkkiin (arkistoitu sivu) 23.7.2012. Mäntsälän Uutiset. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 9.8.2015.
  3. ↑ Valtiorikosylioikeuden akti 13037 – Talvio, Antti Konstantin Valtiorikosylioikeuden aktit. 17.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 9.2.2026.
  4. 1 2 3 4 Kerettiläisvainot ja kommunistijutu tri J. Helon mielestä toisiinsa verrattavia. Uusi Aura, 25.11.1930, nro 320, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  5. ↑ Mäntsälä. Uusimaa, 28.3.1924, nro 36, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  6. ↑ Kaksi kysymystä. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 22.6.1927, nro 141, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  7. ↑ xxxxxx. Uusimaa, 16.11.1927, nro 131, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 07.02.2026.
  8. ↑ Lokakuun kumouksen 10-vuotisjuhlain valmistelut. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 14.10.1927, nro 238, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  9. ↑ Kansanedustaja Myllymäki ja Talvio hovioikeuden kuulusteltavina. Turun Sanomat, 25.11.1930, nro 319, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  10. ↑ xxxxxx. Etelä-Hämeen Sanomat, 08.12.1928, nro 142, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 07.02.2026.
  11. ↑ Kuulutus. Iltalehti, 18.7.1929, nro 163, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  12. ↑ Suomen Työväen Järjestönuorten ohjaajakurssilaiset Mäntsälään rakenteilla olevan punaorpokodin parvekkeella Kansan Arkisto. 1929. Finna. Viitattu 9.2.2026.
  13. ↑ Punaorpokoti Mäntsälään. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 12.6.1929, nro 133, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  14. ↑ Onnistunut vierailu. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 18.9.1929, nro 138, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  15. ↑ Mäntsälän ”punaorpokoti”. Iltalehti, 16.7.1930, nro 159, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  16. ↑ Mäntsälän Humu lakkautettu kommunistisena urheiluseurana. Uusimaa, 26.9.1931, nro 108, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  17. ↑ Mäntsälän ”kyytimiehet” oikeudessa. Uusimaa, 24.03.1931, nro 34, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.02.2026.
  18. ↑ Lapuan liikkeen lisätty valiokunta pitänyt tärkeän kokouksen. Uusi Aura, 29.6.1930, nro 171, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  19. ↑ ”Mukana ollut”: Mäntsälän kyydityskäräjät. Vaasa, 27.3.1931, nro 71, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  20. 1 2 Kommunistisia kansanedustajia syytteessä. Sosialisti, 25.11.1930, nro 274, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  21. ↑ 15 kommunistiedustajaa oli eilen saapuvilla eduskunnan istunnossa. Uusi Suomi, 2.7.1930, nro 173, s. 1, 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  22. ↑ Kommunistiedustaja Talvio pidätetty. Uusimaa, 15.10.1930, nro 118, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  23. ↑ Tuomioita kommunistijutuissa. Pohjolan Työmies, 20.12.1930, nro 147, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  24. ↑ Mäntsälän kyyditysjutut. Etelä-Suomen Sanomat, 24.3.1931, nro 34, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  25. ↑ Kyytijutussa 70 tuomiota. Suomen Sosialidemokraatti, 4.6.1931, nro 148, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026.
  26. ↑ DFFF har valt ny ordförande. Arbetarbladet, 9.2.1948, nro 17, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.2.2026. (ruotsiksi)
  27. ↑ Konsta Talvion arkisto Kansan Arkisto. Viitattu 9.2.2026.

Aiheesta muualla