Laululinnut

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko:	Laululinnut Passeri Linnaeus, 1758
Heimot
Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae) Afrikansiepot (Platysteiridae) Asitit (Philepittidae) Australiankiipijät (Climacteridae) Australiantimalit (Pomatostomidae) Banaanikerttulit (Coerebidae) Borneonlepinkäiset (Pityriaseidae) Bulbulit (Pycnonotidae) Drongot (Dicruridae) Filippiinienkiipijät (Rhabdornithidae) Helmikkäät (Pardalotidae) Helttavarikset (Callaeidae) Hertut (Cisticolidae) Hippiäiset (Regulidae) Huiluvarikset (Cracticidae) Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae) Irenat (Irenidae) Jorat (Aegithinidae) Kaljukkaat (Picathartidae) Kapinmesikot (Promeropidae) Kardinaalit (Cardinalidae) Kerttulit (Parulidae) Kertut (Sylviidae) Kipuajat (Dendrocolaptidae) Kiurut (Alaudidae) Koskikarat (Cinclidae) Kottaraiset (Sturnidae) Kuhankeittäjät (Oriolidae) Kukastajat (Dicaeidae) Kutojat (Ploceidae) Käpinkäiset (Campephagidae) Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae) Lavastajat (Ptilonorhynchidae) Lehvit (Chloropseidae) Leijut (Artamidae) Lepinkäiset (Laniidae) Lesket (Viduidae) Loistopeipot (Estrildidae) Loistotimalit (Eupetidae) Lyyrypyrstöt (Menuridae) Maatimalit (Orthonychidae) Malurit (Maluridae) Marjastajat (Melanocharitidae) Matkijat (Mimidae) Medestäjät (Nectariniidae) Mesikot (Meliphagidae) Monarkit (Monarchidae) Mutavarikset (Corcoracidae) Nakkelit (Sittidae) Palmulaiset (Dulidae) Paratiisilinnut (Paradisaeidae) Peipot (Fringillidae) Pensassiepot (Petroicidae) Peukaloiset (Troglodytidae) Pussitiaiset (Remizidae) Puukiipijät (Certhiidae) Pyrstötiaiset (Aegithalidae) Pääskyt (Hirundinidae) Rastaat (Turdidae) Rastasviheltäjät (Colluricinclidae) Rautiaiset (Prunellidae) Rillit (Zosteropidae) Siepot (Muscicapidae) Sirkut (Emberizidae) Sukasmalurit (Dasyornithidae) Sääskikertut (Polioptilidae) Tangarat (Thraupidae) Tiaiset (Paridae) Tiaismalurit (Acanthizidae) Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae) Tilhet (Bombycillidae) Timalit (Timaliidae) Tulinakkelit (Neosittidae) Turpiaalit (Icteridae) Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae) Vangat (Vangidae) Varikset (Corvidae) Varpuset (Passeridae) Viheltäjät (Pachycephalidae) Viiriäistimalit (Cinclosomatidae) Vireot (Vireonidae) Viuhkamonarkit (Rhipiduridae) Vuorikerttulit (Peucedramidae) Västäräkit (Motacillidae)
Katso myös
Laululinnut Wikispeciesissä   Laululinnut Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista. Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja.

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin. Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).^lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.

Taksonomia

Suomessa tavatut laululinnut

Katso myös

• Luettelo Suomen linnuista: Laululinnut

Lähteet