Kreikan taistelu

Kreikan taistelu
Osa Balkania toisessa maailmansodassa
Päivämäärä	6.–30. huhtikuuta 1941, lisäksi Kreetan taistelu 1. kesäkuuta asti
Paikka	Kreikka ja Etelä-Albania
Lopputulos	Akselivaltojen voitto
Vaikutukset	Kreikka joutui akselivaltojen miehittämäksi
Osapuolet
Akselivallat:; Saksa; Italia; Bulgaria	Liittoutuneet:; Kreikka; Yhdistynyt kuningaskunta; Australia; Uusi-Seelanti
Komentajat
Wilhelm List; Maximilian von Weichs; Emilio Giglioli	Alexandros Papagos; Henry Maitland Wilson; Thomas Blamey; Bernard Freyberg
Vahvuudet
Saksa:; 680 000 sotilasta; 1 200 panssarivaunua; 700 lentokonetta; ; Italia:; 565 000 sotilasta; 463 lentokonetta; 163 panssarivaunua; ; Yhteensä:; 1 245 000 sotilasta	Kreikka:; 430 000 sotilasta; 20 panssarivaunua; ; Muut:; 62 612 sotilasta; 100 panssarivaunua; 200–300 lentokonetta
Tappiot
Saksa:; 1 099 kaatunutta; 3 752 haavoittunutta; 385 kadonnutta; ; Italia:; 13 755 kaatunutta; 63 142 haavoittunutta; 25 067 kadonnutta; ; Bulgaria:; vähintään 400 kaatunutta, vangittua tai kadonnutta	Kreikka:; 13 325 kaatunutta; 62 663 haavoittunutta; 1 290 kadonnutta; ; Muut:; 903 kaatunutta; 1 250 haavoittunutta; 13 958 vangittua
	Infobox OKNimi-testi OK

Kreikan taistelu (tunnetaan myös nimellä operaatio Marita) oli toisessa maailmansodassa huhtikuussa 1941 käyty Saksan ja Kreikan välinen taistelu, jossa Saksa valtasi Kreikan.

Tausta

Italian hyökkäys syksyllä 1940

Italia hyökkäsi Kreikkaan Albanian maaperältä 28. lokakuuta 1940. Italia oli vallannut Albanian jo huhtikuussa 1939, ennen toisen maailmansodan alkamista, ja vastauksena miehitykseen Ranska ja Britannia antoivat turvatakuut Kreikalle. Ranskalle ja Britannialle Italia julisti sodan kesäkuussa 1940 sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Ranskaan osoittautui menestyksekkääksi. Ensimmäiset sotatoimet brittejä vastaan Italia kävi Välimerellä ja Pohjois-Afrikan rintamalla, kunnes painopiste siirtyi Kreikkaan.

Italia hyökkäys Kreikkaan ei ollut menestyksekäs, vaan kreikkalaisten vastahyökkäys ajoi italialaiset takaisin Albaniaan. Kun kreikkalaiset etenivät Albaniaan miehittäen noin kolmanneksen maan pinta-alasta, Saksa alkoi suunnitella joukkojen lähettämistä Italian tueksi.

Saksan tuki keväällä 1941

Saksan joukkojen siirrot Italian avuksi edellyttivät kauttakulkulupaa Bulgarialta ja Jugoslavialta. Bulgaria liittyi akselivaltoihin Saksan painostuksesta 1. maaliskuuta 1941 ja salli saksalaisten joukkojen käyttää aluettaan hyökkäyksessä Kreikkaan.^lähde? Myös Jugoslavian hallitus suostui 25. maaliskuuta liittymään akselivaltoihin, mutta sen seurauksena maassa järjestettiin sotilasvallankaappaus 27. maaliskuuta: Paul syrjäytettiin, ja valtaan nousi Pietari II. Raivostunut Hitler muutti suunnitelmia ja päätti hyökätä yhtä aikaa sekä Jugoslaviaan että Kreikkaan. Vuoden 1941 alkupuolella Saksa lähetti joukkoja myös Pohjois-Afrikan rintamalle Italian kärsittyä tappioita brittejä vastaan Egyptissä ja Libyassa.

Kreikan hallitus yritti ottaa yhteyttä Hitleriin, mutta tämä ei välittänyt yhteydenotosta. Hitleriä motivoivat hyökkäykseen Italian auttamisen lisäksi myös Yhdistyneen kuningaskunnan lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo alueella, mikä hankaloitti suunniteltua hyökkäystä Neuvostoliittoon, sekä Kuninkaallisten ilmavoimien muodostama uhka öljytoimituksille Romaniasta Saksaan.

Liittoutuneet Kreikassa

Liittoutuneiden joukot saapuivat Kreikkaan maaliskuussa 1941. Heitä komensi britti Henry Maitland Wilson. Joukkojen siirto Egyptistä Kreikkaan tunnettiin nimellä operaatio Lustre.

Kreikan avuksi tuli brittijoukkoja 15 400 brittiä sekä 17 000 autralialaista ja 17 000 uusiseelantilaista. Päätös siirtää joukkoja Kreikkaan oli kuitenkin liittoutuneilta strateginen virhe, sillä joukot eivät riittäneet Kreikan riittävään puolustamiseen, ja samalla joukkojen hajauttaminen hankaloitti sotaa Pohjois-Afrikassa. Britit ja kreikkalaiset eivät myöskään koordinoineet sotatoimiaan tarpeeksi tehokkaasti.

Tapahtumat

Saksan hyökkäys Kreikkaan ja Jugoslaviaan alkoi 6. huhtikuuta 1941. Kreikkaan saksalaiset hyökkäsivät liittolaisensa Bulgarian maaperältä yhdentoista divisioonan voimin ja Wilhelm Listin johdolla Metaxas-linjaa sekä kolmea kreikkalaista divisioonaa vastaan.

Kreikkalaiset perääntyivät Albaniasta 12. huhtikuuta Saksan nopean etenemisen vuoksi. Jugoslavia antautui Saksalle 17 huhtikuuta. Jugoslaviasta Kreikkaan tunkeutui kymmenen saksalaista divisioonaa Maximilian von Weichsin johdolla.

Kreikan asevoimat antautuivat 23. huhtikuuta, mutta britit ja australialaiset jatkoivat taistelua vielä huhtikuun loppuun. Liittoutuneet ehtivät evakuoida osan joukoistaan, mutta Kreikkaan hylättiin paljon raskasta kalustoa. Toukokuussa käytiin Kreetan taistelu, joka sekin päättyi Saksan voittoon.

Seuraukset

Taistelun seurauksena Kreikan kuningas Yrjö II ja hallitus pakenivat Egyptiin. Kreikka jaettiin vyöhykkeisiin Saksan, Italian ja Bulgarian kesken.

Kreikka pysyi saksalaisten hallussa vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliiton puna-armeijan hyökätessä saksalaiset joukot vetäytyivät maasta. Myöhemmin liittoutuneet tekivät maihinnousun maahan ja vapauttivat pääkaupunki Ateenan 13. toukokuuta 1944. Vaikka saksalaiset vetäytyivät sisämaasta, yksittäisiä saksalaisten joukkojen linnoituksia oli useilla saariryhmillä, jotka pitivät pintansa sodan loppuun saakka. Vapautuksesta huolimatta levottomuudet maassa jatkuivat, ja Kreikassa alkoi vuonna 1946 sisällissota, joka päättyi vuonna 1949.

Katso myös

Balkan toisessa maailmansodassa

Lähteet

1 2 3 4 5 Roberts, Andrew: Sodan myrskyssä: toisen maailmansodan uusi historia, s. 184–187. (Alkuteos The Storm of War: A New History of the Second World War, 2009.) Suomentanut Simo Liikanen. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2010. ISBN 978-951-20-8264-3
↑ Bell, P. M. H.: The Origins of the Second World War in Europe, s. 256. Lontoo: Longman, 1986. ISBN 0-582-49112-6 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Beevor, Antony: Toinen maailmansota, s. 142–143. (Alkuteos The Second World War.) Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-36462-8
1 2 The War Expands encyclopedia.com.
1 2 3 4 Battle of Athens and German occupation of Greece 1941-1944 war-documentary.info.
↑ War in the Balkans, 1941-45 nam.ac.uk.
↑ The Battle of Greece anzacsofgreece.org.
↑ Lustre codenames.info.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan taistelu Wikimedia Commonsissa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

[Roberts-1] 1 2 3 4 5 Roberts, Andrew: Sodan myrskyssä: toisen maailmansodan uusi historia, s. 184–187. (Alkuteos The Storm of War: A New History of the Second World War, 2009.) Suomentanut Simo Liikanen. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2010. ISBN 978-951-20-8264-3

[2] Bell, P. M. H.: The Origins of the Second World War in Europe, s. 256. Lontoo: Longman, 1986. ISBN 0-582-49112-6 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[3] Beevor, Antony: Toinen maailmansota, s. 142–143. (Alkuteos The Second World War.) Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-36462-8

[:0-4] 1 2 The War Expands encyclopedia.com.

[:1-5] 1 2 3 4 Battle of Athens and German occupation of Greece 1941-1944 war-documentary.info.

[6] War in the Balkans, 1941-45 nam.ac.uk.

[7] The Battle of Greece anzacsofgreece.org.

[8] Lustre codenames.info.