Solunsalpaajat

Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat lääkkeitä, jotka häiritsevät ja hidastavat runsaasti jakautuvien solujen toimintoja. Arkikielessä puhutaan myös ”solumyrkyistä”. Ne häiritsevät solunjakautumista. Varsinkin nopeasti jakautuvat solut kärsivät salpaajista suhteellisesti enemmän kuin lepotilassa olevat jakautumattomat solut. Solunsalpaajia annetaan kolmannekselle syöpäpotilaista.^lähde? Solujen jakautumista hillitsevän ominaisuutensa vuoksi joitakin niistä voidaan antaa myös vaikeasta psoriasiksesta kärsiville sekä vaikeista tulehduksellisista reumasairauksista kärsiville.^lähde?

Solunsalpaajahoitoa kutsutaan kemoterapiaksi. Solunsalpaajat kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessä eli ATC-luokituksessa luokkaan L01.^lähde?

Vaikutusmekanismit

Solunsalpaajia on erilaisia, muun muassa alkyloivat aineet, antimetaboliitit, antibiootit, ja vinka-alkaloidit. Ne vaikuttavat eri kohtiin solun kehitysvaiheessa. Useimpien solunsalpaajien vaikutus on solun jakautumista estävä. Monet niistä, kuten antimetaboliitit, vinka-alkaloidit ja taksaanit, estävät biokemiallisia reaktioita ja tuhoavat sillä tavalla esimerkiksi mitoosissa olevia tai S-vaiheessa olevia soluja (ks. mitoosi). Antimetaboliitit, jotka ovat useimmiten DNA:n rakentamiseen tarvittavien nukleiinihappojen kaltaisia mutta tehtävään kelpaamattomia aineita, vaikuttavat S-vaiheessa (DNA:n synteesivaiheessa). Mm. vinka-alkaloidit häiritsevät mitoosissa tarvittavan sukkularihmaston toimintaa, ja ne vaikuttavat mitoosivaiheessa. Etoposidi ja teniposidi estävät DNA-katkosten uudelleen yhdistämisen, joten ne johtavat DNA:n katkeamisiin ja vaikutus on S-vaiheen lopussa ja G2-vaiheessa. Jotkut aineet kuten alkyloivat aineet sitoutuvat DNA-ketjuun ja vaikutus toteutuu eri vaiheissa. Periaatteessa kuitenkin kaikki vaikutukset kohdistuvat solunjakautumiseen, ja siksi nimenomaan nopeasti jakautuviin syöpäsoluihin.^lähde?

Sivuvaikutukset

Solunsalpaajat vaikuttavat syöpäsolujen lisäksi elimistön normaaleihin soluihin, etenkin nopeasti jakautuviin (luuydin, suun ja suoliston limakalvo, karvatupet). Seurauksena voi olla erilaisia haittavaikutuksia, joita käsitellään tässä yleisellä tasolla:

Pahoinvointi. Nykyisillä lääkityksillä tätä voidaan hyvin estää ja lievittää. Käytössä on 5-HT₃-reseptorin salpaajia (setronit), neurokiniini 1:n salpaajia, metoklopramidi, kortikosteroideja ja bentsodiatsepiineja. Eri solunsalpaajat poikkeavat toisistaan emetogeenisuuden (pahoinvointia aiheuttavan vaikutuksen) suhteen.
Luuytimen toiminnan heikkeneminen (luuydinsuppressio). Verisoluarvot ovat tyypillisesti matalimmillaan 7–14 vuorokauden kuluttua hoidon jälkeen. Yleensä tämä tarkoittaa granulosytopeniaa (jyvässolujen vähäisyyttä veressä), mikä saattaa rajoittaa solunsalpaajahoitojen annostelua. Mikäli ilmenee neutropeniaa, infektioiden riski kasvaa. Tätä voidaan ehkäistä käyttämällä granulosyyttikasvutekijää. Myös trombosytopeniaa (verihiutaleiden vähäisyys veressä) ja anemiaa (matala veren hemoglobiinipitoisuus) voi esiintyä.Tarvittaessa näitä hoidetaan verihiutale- tai punasolusiirroilla.
Sydänhaitat. Antrasykliinien suuret kumulatiiviset annokset ovat yhteydessä sydänvaurioihin. Myös alkyloivat aineet suurina annoksina voivat olla sydämelle haitallisia.
Keuhkohaitat. Suurin osa solunsalpaajiin liittyvstä keuhkoreaktioista on idiopaattisia (syy epäselvä) ja odottamattomia. Ne voivat ilmetä pneumoniittina (keuhkotulehdus) tai keuhkoedeemana.
Munuaishaitat. Tietyt solunsalpaajat voivat aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa, joka yleensä on palautuva. Muut samanaikaisesti käytettävät lääkkeet (esimerkiksi tulehduskipulääkkeet) voivat pahentaa tilannetta. Runsas nesteensaanti puolestaan ehkäisee munuaishaittoja.
Hermoston haittavaikutukset. Useat solunsalpaajat voivat aiheuttaa hermoston haittavaikutuksia. Nämä voivat ilmetä perifeeristen tunto- tai liikehermojen neuropatiana, autonomisen hermoston neuropatiana tai tietyillä lääkkeillä keskushermostohaittoina.
Hiustenlähtö. Täydellinen kaljuuntuminen liittyy vain osaan solunsalpaajista. Useat muut voivat aiheuttaa osittaista hiustenlähtöä. Hiukset kasvavat takaisin kuukausien kuluessa hoitojen jälkeen.
Paikalliset haittavaikutukset. Osa suonensisäisesti annettavista solunsalpaajista aiheuttaa vaikeita kudosvaurioita, mikäli ne joutuvat suonen ulkopuolelle (ekstravasaatio).

Solunsalpaajien luokittelu

Alkyloivat aineet
- Syklofosfamidi
- Ifosfamidi
- Kloorimetiini
- Klorambusiili
- Melfalaani
- Busulfaani
- Bendamustiini
- Nitrosoureat
Ei-klassiset alkyloivat aineet
Antimetaboliitit
- Puriinijohdokset
- Pyrimidiinijohdokset
- Antifolaatit
  - Metotreksaatti
  - Pemetreksidi
- Muut
  - Hydroksiurea
Mitoosinestäjät
- Vinka-alkaloidit
- Eribuliini
- Taksaanit
- Estramustiini
Podofyllotoksiinijohdokset
- Etoposidi
- Etoposidifosfaatti
Topoisomeraasi I:n estäjät
- Topotekaani
- Irinotekaani
Antrasykliinit ja niiden kaltaiset aineet
Muut kasvainantibiootit
- Bleomysiini
- Mitomysiini
Platinajohdokset
Asparaginaasi

Katso myös

Lähteet

Joensuu, Heikki ym.: Syöpätaudit. 5. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-316-2

1 2 3 Elonen E. Kasvainten lääkehoito, ss. 1013–1051 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Joensuu ym. 2013, s. 182–189 "Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset"
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Joensuu ym. 2013, s. 190–192 "Alkyloivat aineet"
1 2 3 Joensuu ym. 2013, s. 192 "Ei-klassiset alkyloivat aineet"
1 2 3 4 5 6 7 Joensuu ym. 2013, s. 192–194 "Antimetaboliitit – puriinijodokset"
1 2 3 4 5 Joensuu ym. 2013, s. 195–197 "Antimetaboliitit – pyrimidiinijohdokset"
1 2 Joensuu ym. 2013, s.197–198 "Antimetaboliitit – antifolaatit"
↑ Joensuu ym. 2013, s. 198 "Muut antimetaboliitit"
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Joensuu ym. 2013, s. 198–201 "Mitoosinestäjät"
1 2 Joensuu ym. 2013, s. 201 "Podofyllotoksiinijohdokset"
1 2 Joensuu ym. 2013, s. 201–202 "Topoisomeraasi I:n estäjät"
1 2 3 4 5 6 Joensuu ym. 2013, s. 202–203 "Antrasykliinit ja niiden kaltaiset aineet"
1 2 Joensuu ym. 2013, s. 204 "Muut kasvainantibiootit"
1 2 3 Joensuu ym. 2013, s. 204–205 "Platinajohdokset"
↑ Joensuu ym. 205–206 "Asparaginaasi"

Aiheesta muualla

[elonen-1] 1 2 3 Elonen E. Kasvainten lääkehoito, ss. 1013–1051 kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 8. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3 Luettavissa myös verkossa http://www.medicina.fi.

[:0-2] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Joensuu ym. 2013, s. 182–189 "Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset"

[:1-3] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Joensuu ym. 2013, s. 190–192 "Alkyloivat aineet"

[:2-4] 1 2 3 Joensuu ym. 2013, s. 192 "Ei-klassiset alkyloivat aineet"

[:3-5] 1 2 3 4 5 6 7 Joensuu ym. 2013, s. 192–194 "Antimetaboliitit – puriinijodokset"

[:4-6] 1 2 3 4 5 Joensuu ym. 2013, s. 195–197 "Antimetaboliitit – pyrimidiinijohdokset"

[:5-7] 1 2 Joensuu ym. 2013, s.197–198 "Antimetaboliitit – antifolaatit"

[8] Joensuu ym. 2013, s. 198 "Muut antimetaboliitit"

[:6-9] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Joensuu ym. 2013, s. 198–201 "Mitoosinestäjät"

[:7-10] 1 2 Joensuu ym. 2013, s. 201 "Podofyllotoksiinijohdokset"

[:8-11] 1 2 Joensuu ym. 2013, s. 201–202 "Topoisomeraasi I:n estäjät"

[:9-12] 1 2 3 4 5 6 Joensuu ym. 2013, s. 202–203 "Antrasykliinit ja niiden kaltaiset aineet"

[:10-13] 1 2 Joensuu ym. 2013, s. 204 "Muut kasvainantibiootit"

[:11-14] 1 2 3 Joensuu ym. 2013, s. 204–205 "Platinajohdokset"

[15] Joensuu ym. 205–206 "Asparaginaasi"