Ultraprosessoitu ruoka

Näkymä yhdysvaltalaisen Walmartin hyllyihin, jotka ovat täynnä ultraprosessoituja ruokatuotteita.

Ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa teollisesti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, jotka valmistetaan teollisista ainesosista tyypillisesti teollisin valmistusmenetelmin ja prosessein. Niitä ovat esimerkiksi teolliset valmisruoat, pikaruoat, makeiset ja virvoitusjuomat.

Ultraprosessoituja ruokia on väitetty haitallisiksi ihmisten terveydelle. Ne on yhdistetty moniin sairauksiin ja lihomiseen, koska niissä on paljon energiaa ja lisäaineita, mutta vain vähän tarpeellisia ravintoaineita. Niitä on myös syytetty tarkoituksellisesti riippuvuutta aiheuttaviksi ja ylensyöntiä edistäviksi.

Ruoan prosessointi sinänsä on usein tarpeellista, ja joitain ultraprosessoituja ruokia on kutsuttu myös terveellisiksi.

Nykyisin joissain länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, jopa puolet ravinnon energiasta saadaan ultraprosessoiduista elintarvikkeista.

Esimerkkejä

Aihetta koskevissa tutkimuksissa viitataan usein niin sanottuun Nova-luokitukseen. Sen määritelmän mukaan ultraprosessoidut ruoat valmistetaan teollisista ainesosista, jotka on tyypillisesti valmistettu teollisin valmistusmenetelmin ja prosessein. Sen sijaan elintarvikkeen valmistaminen esimerkiksi käymisellä, tai sen säilöntä tai säilymisajan pidentäminen lisäaineilla ei sinänsä tee siitä ultraprosessoitua.

Yleisiä ultraprosessoituja ruokia Nova-luokituksessa ovat muun muassa:

Kuvagalleria

Professori Maijaliisa Erkkolan mukaan Nova-luokittelu toimii huonosti suomalaisessa ruokavalikoimassa, koska se luokittelee ultraprosessoiduiksi myös terveellisempiä ruokia, kuten moni täysjyväleipä tai D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet.

Valmistus

Ultraprosessoidun ruoan valmistusprosessien ja raaka-aineiden valinnan tarkoitus on tuottaa hyvin säilyviä ja maistuvia tuotteita pienin kustannuksin. Ultraprosessoidun ruoan valmistukseen kuuluu useita vaiheita. Aluksi raaka-aineet jaetaan osiinsa, kuten sokereihin, rasvoihin ja öljyihin, proteiineihin, tärkkelyksiin ja kuituihin. Nämä ainesosat saadaan usein vain muutamasta tuottoisasta kasvista, kuten maissista, vehnästä, soijasta, sokeriruo’osta tai sokerijuurikkaasta, tai tehokasvatettujen eläinten ruhoista soseuttamalla tai jauhamalla. Jotkin ainesosat prosessoidaan kemiallisesti esimerkiksi hydrolyysissä tai hydrauksessa. Sen jälkeen niitä yhdistellään toisiinsa ja muihin ainesosiin teollisin menetelmin, kuten puristuksella, muovauksella ja esipaistamisella. Tuotteeseen voidaan myös lisätä väri- ja makuaineita ja muita lisäaineita. Ultraprosessoidut ruoat pakataan yleensä houkuttelevasti synteettisiin pakkauksiin.

Monet nykyisin ultraprosessoituina myytävät tuotteet ovat alun perin olleet vähemmän prosessoituja, kuten leivät, kakut, piirakat, nakkisämpylät ja hampurilaiset.

Koostumus ja ravintosisältö

Ultraprosessoidun ruoan ravintosisältö koostuu usein pääasiallisesti hiilihydraateista ja rasvoista. Ultraprosessoidut ruoat voivat sisältää ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa.

Monet teollisesti valmistetut elintarvikkeet sisältävät esimerkiksi ruoka-aineista irroitettuja ainesosia kuten kaseiinia (maidon proteiini), laktoosia (maitosokeri), heraa (juustonvalmistuksen sivutuote) ja gluteenia. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat hydrogenoitu tai vaihtoesteröity öljy, hydrolysoitu proteiini, soijaproteiini-isolaatti, maltodekstriini, inverttisokeri ja maissisiirappi. Elintarvikkeissa käytetään lisäksi usein väriaineita ja värin stabiloijia, aromiaineita ja aromivahventeita, keinotekoisia makeutusaineita, vaahdotus- ja emulgointiaineita sekä kosteudensäilyttäjiä.

Monet teollisesti valmistetut elintarvikkeet sisältävät haitallisiksi ajateltuja ainesosia. Kaikki ultraprosessoidut tuotteet eivät välttämättä ole haitallisia, mutta monessa niistä on paljon sokeria, rasvaa tai suolaa. Prosessoidumpi ruoka on usein energiatiheämpää. Siinä voi myös olla vähemmän kuitua. Toisaalta myös kuidun ja vitamiinien lisääminenkin on prosessointia, ja "luonnollisuus" ei todista mitään terveellisyydestä. Ultraprosessoitu ruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia.

Vuonna 2015 julkaistussa brasilialaistutkimuksessa havaittiin, että paljon ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat ravinnostaan muita vähemmän B12-, D- ja E-vitamiinia sekä niasiinia, pyridoksiinia, kuparia, rautaa, fosforia, magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä. Kalsiumin, tiamiinin ja riboflaviinin saanti taas oli muita suurempaa.

Kulutus

Britanniassa, Saksassa, Irlannissa, Belgiassa, Baltiassa ja Suomessa syödään enemmän ultraprosessoitua ruokaa kuin Etelä-Euroopassa.

Kaikki Yhdysvaltojen väestöryhmät nauttivat nykyisin runsaasti ultraprosessoitua ruokaa. Sen osuus yhdysvaltalaisten kotona syömästä ruoasta kasvoi 51 prosentista 54 prosenttiin vuosina 2003-2018. Kaiken kaikkiaan lähes 60 prosenttia kaikista yhdysvaltalaisten nauttimista kaloreista tuli 2020-luvulla ultraprosessoidusta ruoasta. Todellinen luku saattaa olla vielä suurempi, koska ihmisillä on taipumus aliraportoida epäterveellisenä pidetyn ruoan nauttimista. Englannissa vastaava luku oli 51 jo vuonna 2008 ja Suomessa 41 prosenttia niinkin aikaisin kuin vuonna 1998.

Vaikutukset

Yleiset haittavaikutukset

Lääkäri ja tutkija Chris van Tullekenin mukaan ultraprosessoitu ruoka (UPR) vaikuttaa ihmisen elimistöön usealla haitallisella tavalla.

  • UPR aiheuttaa lihomista, koska se valmistetaan rasvasta ja sokerista, ja se on tavallisesti hyvin energiatiheää ja kaloripitoista sekä kuivaa ja vähäkuituista.
  • Koska UPR on pehmeää, se syödään nopeasti. Kun kylläisyyden tunne syntyy vasta kauan syömisen jälkeen, kaloreja saadaan paljon enemmän kuin tavanomaisella ruoalla.
  • UPR suunnitellaan ja markkinoidaan kannustamaan jatkuvaa syömistä. Tämä aiheuttaa napostelua, kalorimäärän kasvua ja hampaiden reikiintymistä.
  • UPR tuottaa makuviestejä, jotka edistävät ylensyöntiä.
  • UPR aiheuttaa riippuvuutta, joka saa jotkut ahmimaan ruokaa.
  • UPR:ssä on vain niukasti hivenaineita.
  • UPR:n runsaasti sisältämät emulgointi- ja säilöntäaineet, muunnetut tärkkelykset ja muut lisäaineet vahingoittavat ihmisen mikrobistoa. Sen seurauksena tulehdusta aiheuttavat bakteerit voivat lisääntyä ja aiheuttaa suolen läpäisevyyttä.
  • UPR:n pehmeys tekee pureskelun tarpeettomaksi, mikä voi pienentää kasvavan lapsen kasvojen luustoa ja johtaa hammasvaivoihin.
  • UPR:n lisäaineet ja mekaaninen prosessointi vaikuttaa ihmisen kylläisyysjärjestelmään, aivoihin ja hormonitoimintaan. Muovipakkaus saattaa heikentää hedelmällisyyttä.
  • UPR:n tuotantomenetelmät lisäävät ympäristötuhoja, hiilipäästöjä ja muovisaasteita.
  • UPR syrjäyttää ruokavaliosta monia prosessoimattomia elintarvikkeita.

Aineenvaihdunnalliset vaikutukset

Valmisruoalla on tyypillisesti korkea glykemiakuorma eli se nostaa paljon verensokeria.

Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu, että paljon ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on muita suurempi painoindeksi. Vuonna 2021 julkaistun kokeellisen interventiotutkimuksen mukaan ultraprosessoitua ruokaa syöneet koehenkilöt nauttivatkin päivittäin 500 kaloria prosessoimatonta ruokaa syöneitä enemmän, vaikka tutkimukseen osallistuville tarjotun ruoan energia-, ravintoaine-, sokeri-, suola- ja kuitupitoisuus oli tärmälleen sama. Ultraprosessoidun ruoan ryhmään arvotut lihoivat lähes kilon kahden viikon pituisen tutkimusjakson aikana samalla kun prosessoimatonta ruokaa syöneet laihtuivat saman verran.

Terveysvaikutukset

Vaikka kaikki ultraprosessoidut tuotteet eivät välttämättä ole haitallisia, monessa niistä on paljon sokeria, rasvaa tai suolaa. Lääkäri Pertti Mustajoen mukaan olisi parempi puhua tietyistä tuotteista, kuten karkeista, hampurilaisista ja sipseistä, eikä prosessoinnista, koska paljon rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet ovat tärkein syy lihomiseen. Prosessoidumpi ruoka on usein energiatiheämpää.

Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on keskimääräistä suurempi kuolleisuus ja he ovat keskimääräistä lihavampia. Lisäksi heillä esiintyy muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta, vanhuuden hauraus-raihnaisuus-oireyhtymää ja masennusta. Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövien ihmisten kromosomien telomeerien on havaittu olevan normaalia lyhyempiä, mikä aiheuttaa solujen ennenaikaista vanhenemista.

Vuonna 2023 julkaistun tieteellisten tutkimusten yhteenvedon mukaan arviolta 14 prosentilla aikuisista ja 12 prosentilla lapsista esiintyisi addiktoitumista ultraprosessoituihin ruokiin. Yhteenvedossa tarkasteltiin 281 tutkimusta 36:sta eri maasta.

Kuolleisuus

Vuonna 2024 julkaistussa espanjalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttineen väestökolmanneksen kokonaiskuolleisuus oli 40 prosenttia suurempi kuin vähiten nauttineen. Osanottajien kuolleisuutta seurattiin 18 vuoden ajan.

Syöpä

Ultraprosessoitu ruoka lisää syöpäriskiä vuonna 2018 julkaistun ranskalaisen väestötutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla jokaista kymmenen prosentin ruokavalio-osuuttaan kohti. Syyksi epäillään sitä, että se sisältää usein lisäaineita, proteiini-isolaatteja ja hydraamalla kovetettuja öljyjä ja sen koostumus on saatettu tuottaa teollisesti vaahdottamalla.

Suolistoterveys

Eläinkokeissa on havaittu, että ultraprosessoitujen ruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti aikaansaavat elimistölle potentiaalisesti haitallisten suolistobakteereiden kiinnittymisen suolen seinämään, mikä tulehduttaa suolta. Tämä saattaa johtua siitä, että kyseisten lisäaineiden on havaittu saavan aikaan epigeneettisiä muutoksia bakteereiden DNA:ssa.

Sydän- ja verisuonitaudit

Vuonna 2023 julkaistun meta-analyysissa havaittiin, että eniten valmisruokaa syövillä esiintyy 24 prosenttia enemmän sydänsairauksia ja aivohalvauksia verrattuna niitä vähiten syöviin. Jokainen 10 prosentin lisäys ultraprosessoidun ruoan kulutuksessa lisäsi kuudella prosentilla sydänsairauden riskiä. Vuonna 2024 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen 10 prosentin lisäys kasviperäisen ultraprosessoidun ruoan kulutuksessa lisäsi kahdellatoista prosentilla sydänkuoleman riskiä.

Vuonna 2020 valmistuneessa italialaistutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinnosta vähintään 15 prosenttia koostui ultraprosessoidusta ruoasta, esiintyi noin 60 prosenttia enemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja 50 prosenttia enemmän aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaa kuolleisuutta kuin niillä, joiden ravinnosta alle 6,5 prosenttia koostui ultraprosessoidusta ruoasta. Ultraprosessoidun ruoan suuri sokeripitoisuus selitti 36 prosenttia ryhmien välillä havaituista eroista. Ultraprosessoidun ruoan epäedullinen ravinnejakauma ei riitä kuitenkaan yksin selittämään siihen liittyvää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Esimerkiksi vuonna 2023 julkaistussa australialaistutkimuksessa havaittiin, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla naisilla esiintyi useammin verenpainetautia silloinkin, kun ruokavaliossa esiintyvän sokerin, suolan, rasvan ja muiden ravinteiden pitoisuudet vakioitiin.

Ultraprosessoitu ruoka sisältää usein teollista transrasvaa, jonka on osoitettu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonitaudin riskiä . Teolliset transrasvat muodostavat Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattaa saada jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.

Leuan kehityshäiriöt ja suuterveys

Koska ultraprosessoidut ruoat ovat usein hyvin pehmeitä eivätkä vaadi pureskelua, hammaslääkärit ovat epäilleet niiden aiheuttavan ihmisten leukojen alikehittymistä sekä heikentävän suuterveyttä eri tavoin.

Oikeusjutut

Yhdysvaltalainen Bryce Martinez haastoi Pepsin, Nestlen, Marsin, Heinzin ja useita muita suuria elintarvikeyrityksiä oikeuteen vuonna 2024. Haaste perustuu väitteeseen, jonka mukaan kyseiset yritykset ovat markkinoineet jo pitkään tietoisesti ultraprosessoituja elintarvikkeita, jotka aiheuttavat lapsissa riippuvuutta ja kroonisia sairauksia sekä pyrkineet harhauttamaan kuluttajia. Martinez sairastui itse jo 16-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan syötyään pitkään kyseisten yhtiöiden tuottamaa ruokaa.

Lähteet

  1. 1 2 3 Matti Mielonen: Laaja tutkimus varoittaa: Ultra­prosessoidut ruuat haitaksi koko elimistölle Helsingin Sanomat. 21.11.2025. Viitattu 21.11.2025.
  2. 1 2 Van Tulleken, Chris: Ultraprosessoitua – Miksi syömme ruokaa, joka ei ole ruokaa, ja miten se meihin vaikuttaa? s. 315–316. Suomentanut Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Gummerus, 2025. ISBN 9789512440061
  3. 1 2 Maijaliisa Erkkola, ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto & Aliisa Hyvönen, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku: Suurin osa ruoasta tulee prosessoida, jotta se on syötävää Helsingin Sanomat. 23.11.2025.
  4. 1 2 3 4 Monteiro, Carlos Augusto ym.: Ultra-processed foods, diet quality, and health using the NOVA classification system, s. 8–9, 12. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö, 2019. ISBN 978-92-5-131701-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 21.11.2025.
  5. 1 2 Thibault Fiolet, Bernard Srour, Laury Sellem, Emmanuelle Kesse-Guyot, Benjamin Allès, Caroline Méjean: Consumption of ultra-processed foods and cancer risk: results from NutriNet-Santé prospective cohort. BMJ, 14.2.2018, nro 360. PubMed:29444771 doi:10.1136/bmj.k322 ISSN 0959-8138 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035 doi:10.1136/bmjopen-2015-009892 ISSN 2044-6055 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Carlos A. Monteiro, Geoffrey Cannon, Renata Levy, Jean-Claude Moubarac, Patricia Jaime, Ana Paula Martins, Daniela Canella, Maria Louzada, Diana Parra: NOVA. The star shines bright. World Nutrition, 7.1.2016, 7. vsk, nro 1-3, s. 28–38. ISSN 2041-9775 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. 1 2 3 Over 50% of U.S. Adults’ Calories at Home Come From Ultra-Processed Foods: New Study Reveals Concerning Trends SciTechDaily. 19.12.2024. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
  9. 1 2 Painonhallinnassa kotiruoka peittoaa prosessoidun – ”Kukaan ei voi lihoa keitetyillä perunoilla” Helsingin Sanomat. 14.8.2025.
  10. ↑ Onko ultraprosessoitu ruoka aina pahasta? Asiantuntijat vastaavat Hyvä terveys. 7.4.2025.
  11. ↑ Filippa Juul, Georgeta Vaidean, Niyati Parekh: Ultra-processed Foods and Cardiovascular Diseases: Potential Mechanisms of Action. Advances in Nutrition, 3.5.2021, nro nmab049. doi:10.1093/advances/nmab049 ISSN 2161-8313 Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Maria Laura da Costa Louzada, Ana Paula Bortoletto Martins, Daniela Silva Canella, Larissa Galastri Baraldi, Renata Bertazzi Levy, Rafael Moreira Claro: Impact of ultra-processed foods on micronutrient content in the Brazilian diet. Revista De Saude Publica, 2015, nro 49, s. 45. PubMed:26270019 doi:10.1590/S0034-8910.2015049006211 ISSN 1518-8787 Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.
  14. ↑ Carlos Augusto Monteiro, Jean-Claude Moubarac, Renata Bertazzi Levy, Daniela Silva Canella, Maria Laura da Costa Louzada, Geoffrey Cannon: Household availability of ultra-processed foods and obesity in nineteen European countries. Public Health Nutrition, 2018-01, 21. vsk, nro 1, s. 18–26. doi:10.1017/S1368980017001379 ISSN 1368-9800 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. ↑ Ultra‐processed foods and the nutrition transition: Global, regional and national trends, food systems transformations and political economy drivers. Phillip Baker et.al. Researchgate.net. PDF.lähde tarkemmin?
  16. ↑ Michael Joseph: 5 Reasons To Limit Ultra-Processed Foods Nutrition Advance. 17.9.2021. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Kevin D. Hall, Alexis Ayuketah, Robert Brychta, Hongyi Cai, Thomas Cassimatis, Kong Y. Chen: Ultra-processed diets cause excess calorie intake and weight gain: An inpatient randomized controlled trial of ad libitum food intake. Cell metabolism, 2.7.2019, nro 30, s. 67. PubMed:31105044 doi:10.1016/j.cmet.2019.05.008 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Leonie Elizabeth, Priscila Machado, Marit Zinöcker, Phillip Baker, Mark Lawrence: Ultra-Processed Foods and Health Outcomes: A Narrative Review. Nutrients, 2020/7, nro 7, s. 1955. doi:10.3390/nu12071955 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Marlowe Hood AFP: 'Ultra-Processed' Junk Food Linked to Advanced Ageing at Cellular Level, Study Finds ScienceAlert. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.
  21. ↑ Laura Torres-Collado, Anna Rychter, Sandra González-Palacios, Laura María Compañ-Gabucio, Alejandro Oncina-Cánovas, Manoli García de la Hera, Jesús Vioque: A high consumption of ultra-processed foods is associated with higher total mortality in an adult Mediterranean population. Clinical Nutrition, 26.1.2024. doi:10.1016/j.clnu.2024.01.014 ISSN 0261-5614 Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Emilie Viennois, Alexis Bretin, Philip E. Dubé, Alexander C. Maue, Charlène J.G. Dauriat, Nicolas Barnich: Dietary Emulsifiers Directly Impact Adherent-Invasive E. coli Gene Expression to Drive Chronic Intestinal Inflammation. Cell Reports, 6.10.2020, nro 1. PubMed:33027647 doi:10.1016/j.celrep.2020.108229 ISSN 2211-1247 Artikkelin verkkoversio.
  23. 1 2 Ultra-processed food raises risk of heart disease, heart attack and stroke www.bhf.org.uk. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Fernanda Rauber, Maria Laura da Costa Louzada, Kiara Chang, Inge Huybrechts, Marc J. Gunter, Carlos Augusto Monteiro, Eszter P. Vamos, Renata Bertazzi Levy: Implications of food ultra-processing on cardiovascular risk considering plant origin foods: an analysis of the UK Biobank cohort. The Lancet Regional Health - Europe, 1.8.2024, 43. vsk, s. 100948. doi:10.1016/j.lanepe.2024.100948 ISSN 2666-7762 Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Marialaura Bonaccio, Augusto Di Castelnuovo, Simona Costanzo, Amalia De Curtis, Mariarosaria Persichillo, Francesco Sofi: Ultra-processed food consumption is associated with increased risk of all-cause and cardiovascular mortality in the Moli-sani Study. The American Journal of Clinical Nutrition, 18.12.2020. PubMed:33333551 doi:10.1093/ajcn/nqaa299 ISSN 1938-3207 Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  27. ↑ FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  28. ↑ Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Rowan Thomas: Do ultra-processed foods obstruct jaw development? Dentistry. 22.1.2025. Viitattu 24.11.2025.
  30. ↑ Hatty Willmoth: Ultra-Processed Foods Change Your Face. Dentists Reveal How Newsweek. 21.1.2025. Viitattu 24.11.2025.
  31. ↑ Reuters: Lawsuit accuses major food companies of marketing ‘addictive’ food to kids | CNN Business CNN. 11.12.2024. Viitattu 11.12.2024. (englanniksi)